Kaupunkisuunnittelu, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Tero Lehtonen 16.10.2013:

VI kaupunginosan kortteliin 12 (osa) sekä katualueelle (osa Brahenkatua) on laadittu 25.7.2013 päivätty ja 16.10.2013 lausuntojen johdosta muutettu asemakaavan muutosehdotus ”Brahe-center” (18/2012).

Nykytilanne / Lähtökohdat

Suunnittelualue on osa Turun ydinkeskustan keskustatoimintojen aluetta ja se on kauttaaltaan keskustamaisesti rakennettu. Katujen varsia reunustavat korkeammat asuin- ja liikerakennukset, joissa on myös katualueen päälle tulevia ulokkeita. Sisäpihalla on matalampia teollisuus-, varasto- ja pysäköintikäyttöön suunniteltuja rakennuksia ja rakennelmia. Suunnittelualueella on myös maanalaisia tiloja.

Tontin 6-12-11 osalta rakennukset ovat rakenteiltaan ja talotekniikaltaan huonokuntoisia ja ne vaatisivat mittavia peruskorjauksia. Sisäpihan osalta koko korttelin yleisilme on ankea. Nykyiset rakennukset ovat ennen kaikkea toimisto- ja myymäläkäytössä. Tontilla 6-12-8 on myös asuntoja ja tontilla 6-12-11 teollista toimintaa sekä mm. kuntosali.

Kaupungin omistamia katualueita lukuun ottamatta tontit ovat yksityisessä omistuksessa.

Kaava-alueen nykyinen asukasmäärä on noin 70.

Alueella voimassa olevat asemakaavat ovat vuosilta 1953, 1958 ja 1986.

Kaavaprosessin vaiheet

Asemakaavan muutosprosessia edelsi Hartela Kiinteistömyynti Oy:n tekemä poikkeuslupa-anomus, jolla pyrittiin nykyisten ns. Brahe-centerin tontin rakennusten korvaamiseen uudisrakentamisella. Ympäristö- ja kaavoituslautakunta hylkäsi anomuksen 21.6.2011 edellyttäen asian ratkaisua asemakaavan muutoksella.

Hartela Kiinteistömyynti Oy jätti anomuksen asemakaavan muuttamisesta 24.1.2012.

Vuorovaikutus

13.12.2012 järjestettiin pienimuotoinen yleisötilaisuus korttelin 06-12 asukkaille, yrittäjille ja muille toimijoille. Lisäksi hakija oli järjestänyt yleisötilaisuuksia kaavamuutosta edeltäneen poikkeuslupavaiheen aikana. Poikkeuslupahakemusta ja siihen liittyviä suunnitelmia on aikanaan käsitelty paikallisessa lehdistössä.

Vireilletulosta kuulutettiin Turun kaupungin kaavoituskatsauksen 2013 yhteydessä.

Suunnittelusta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmakirjeellä maanomistajille ja maanvuokralaisille sekä yhdistyksille ja viranomaisille.

23.1.2013 pidettiin aloituskokous, jossa olivat edustettuina mm. Varsinais-Suomen ELY-keskus, Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Turku Energia, Turun museokeskus, Vesilaitos, Kiinteistöliikelaitos, rakennusvalvonta sekä liikennesuunnittelu.

Suunnittelualueen laajennuksen johdosta laadittiin päivitetty OAS 7.6.2013, josta tuli yksi mielipide koskien lähinnä alueen rajausta.

Asemakaavan muutosehdotus oli lausuntokierroksella 2.8. - 16.9.2013. Lausuntoja pyydettiin yhdeksältä taholta ja niitä annettiin seitsemän kappaletta. Lausuntojen jälkeen käytiin täsmentävät neuvottelut rakennusvalvonnan ja pelastustoimen kanssa, minkä johdosta kaavakartan yleisiä määräyksiä muutettiin seuraavasti:

- palo- ja pelastusmääräyksiä tarkennettu

- viherkattomääräystä tarkennettu

- katualueille (ulokkeet ja maanalaiset tilat) tapahtuvaa rakentamista täsmennetty.

Lisäksi kaavaselostusta on vähäisessä määrin päivitetty.

Asemakaavan kuvaus

Kaava-alue muodostaa kiinteän osan olevaa Turun ydinkeskustan ruutukaavarakennetta, jossa korkeampi ja tehokkaampi rakentaminen keskittyy umpikorttelien laidoille. Tästä periaatteesta poikkeaa sisäpihalle sijoittuva, kadunvarsien rakennusmassojen korkuinen pistetalo. Poikkeuslupavaiheessa tutkituista massoitteluvaihtoehdoista tämä todettiin luontevimmaksi tavaksi asuntorakentamisen lisäämiseksi nykyistä rakennusoikeutta muuttamatta. Tontilla 6-12-8 (Tirrosenkulma) sijaitseva, kaksikerroksinen liikesiipi voidaan korvata IX-kerroksisella asuin- ja liikerakennuksella. Tontilla 6-12-6 (Maariankatu 6) voidaan korottaa olemassa olevaa liikerakennusta ja/tai laajentaa sitä sisäpihan puolelle.

Maariankadun ja Brahenkadun julkisivuille voidaan rakentaa katualueelle ulottuvia ulokkeita.

Maantasokerros on kauttaaltaan rakennettua; joko liiketiloja tai julkisia jalankulkualueita, sekä näihin ja muihinkin toimintoihin liittyviä teknisiä aputiloja. Tavoitteena on luoda edellytykset korttelin laajuisen, kauppakeskusmaisen julkisen jalankulkuympäristön syntymiseen. Erityisesti on tutkittu mahdollisuutta luoda Kauppatorin ja Puutorin välinen, mahdollisimman hyvin korttelin eri osia ja olevia sisäpihoja yhdistävä jalankulkureitistö.

Pihat ja oleskelutilat sijoittuvat viherkatoille maantasokerroksen päälle.

Viherkatoilla on keskeinen merkitys hulevesien imeytymisen ja hulevesipiikkien tasaamisen hallinnassa. Lisäksi niillä on muitakin etuja: kattopinnan pidentynyt käyttöikä, rakennusten energiansäästö paremman eristävyyden ja viilentävän vaikutuksen ansiosta, ilmanlaadun parantuminen ja äänieristävyys, esteettiset hyödyt, viherympäristön luomat terveyshyödyt ja kaupunkiluonnon monimuotoisuuden edistäminen. Etujen arvioidaan myös kasvavan tulevaisuudessa keskilämpötilan noustessa ja sadepiikkien voimistuessa.

Pysäköinti sijoittuu useaan tasoon maan alle. Maanalaiset pysäköintitilat voivat ulottua myös Brahenkadun alle. Korttelialueelle on osoitettava varaus maantasokerrokseen sijoittuvalle, esteettömälle julkiselle jalankulkijoiden kulkuyhteydelle maanalaiseen pysäköintilaitokseen (esim. mahdollinen Louhen laajennus), sekä tähän liittyville teknisille laitteille.

Asuminen sijoittuu rakennusmassojen ylempiin kerroksiin liiketilojen päälle. Alustavien viitesuunnitelmien mukaan asemakaavan muutos mahdollistaisi noin 130 uuden asunnon rakentamisen, mikä nostaisi asukasmäärää selvästi nykyisestä noin 70:stä.

Korttelin osan uudistaminen ja pysäköinnin siirtyminen maan alle tukevat ydinkeskustan tiivistymistä. Samalla edistetään palvelujen ja työpaikkojen toimintaedellytyksiä ja sijoittumista siten, että ne ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa. Keskustan tiivistyminen parantaa myös joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edellytyksiä.

Kaava mahdollistaa koko korttelin 12 laajemman kehittämisen osana elävää ydinkeskustaa.

Asemakaavan muutosehdotus on voimassa olevien ylemmän tason ohjaavien kaavojen (maakunta- ja yleiskaavat) mukainen, samoin kuin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT), kaupungin asunto- ja maankäyttöohjelman (AMO) sekä keskustan kehittämisohjelman.

Seuraavat vaiheet

Seuraavaksi asemakaava on tarkoitus laittaa julkisesti nähtäville.

Asemakaavan muutosehdotus voidaan viedä kaupunginhallituksen ja valtuuston päätettäväksi, kun maankäyttösopimukset on allekirjoitettu.

Sovelletut lainkohdat

Maankäyttö- ja rakennuslaki 52 §, 54 §, 55 §, 57 §, 59 §, 62 §, 63 §, 65 §, 66 § ja 82 §.

Maankäyttö- ja rakennusasetus 24 §, 25 §, 27 §, 28 §, 30 §, 31 §, 32 § ja 32a §.

Liite 1Kartta

Liite 2Selostus

Liite 3Tilastolomake

Oheismateriaali 1Kaavaehdotuksesta annetut lausunnot

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että 25.7.2013 päivätty ja 16.10.2013 muutettu asemakaavan muutosehdotus ”Brahe-center” esitetään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

Samalla kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää periä asemakaavanmuutoksen hakijalta Hartela Kiinteistömyynti Oy:ltä kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuneina kustannuksina:

-                     asemakaavakarttojen laatimiskuluja        5 000 euroa

-                     kuulutuskuluja                                            500 euroa

Yhteensä                                                                       5 500 euroa

Maksut laskutetaan sen jälkeen kun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavanmuutosehdotuksen.

PäätösAsia pantiin pöydälle Van Ooikin Sandelinin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 29.10.2013 § 320.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Kaupunkisuunnittelu, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Tero Lehtonen 7.12.2015:

Turun keskustaan VI:n kaupunginosan alueelle on laadittu 25.7.2013 päivätty, 16.10.2013 lausuntojen johdosta muutettu, kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan 12.11.2013 § 331 hyväksymä asemakaavanmuutosehdotus ”Brahe-Center” (18/2012). Kaavaehdotusta muutettiin, kun maankäyttösopimusta ei saatu solmittua tontin 853-6-12-8 (As. Oy Tirrosenkulma) omistajien kanssa. Muutettu kaavaehdotus on ollut uudelleen julkisesti nähtävänä 28.9.2015–27.10.2015. Nähtävillä oloaikana jätettiin kolme muistutusta. Muistutusten sisältö ja vastineet niihin on kuvattu myös kaavaselostuksen kohdassa 4.5.3.

Muistutus 1: joukko As. Oy Tirrosenkulman osakkeenomistajia, 21.10.2015

Osa Tirrosenkulman osakkeenomistajista vastustaa asemakaavaehdotuksessa esitettyjä muutoksia olevaan korttelirakenteeseen ja esitettyihin kaavamääräyksiin, erityisesti Tirrosenkulman osalta. He pyytävät, että As Oy Tirrosenkulman tontti (VI-12-8) jätetään pois valmisteilla olevasta kaavasta, vaikka toisaalta vaativat mm. mahdollisuutta korottaa nykyistä rakennustaan.

Muistuttajat myös kokevat, ettei heidän taloyhtiötään ole kuultu kaavamuutoksen valmistelussa. He esittävät joukon kaavanmuutosehdotuksen sisältöön kohdistuvia vaatimuksia ja lopulta pyytävät koko ehdotuksen hylkäämistä ja uudelleen valmistelua.

Kaupunkisuunnittelun vastine:

Asemakaavanmuutoksen valmistelu alkoi Schauman Arkkitehtien laatiman viitesuunnitelman pohjalta, jonka olivat tilanneet tontin 11 (Brahe-center) osalta Hartela Kiinteistömyynti Oy ja tontin 8 (Tirrosenkulma) osalta taloyhtiön hallituksen valtuuttamana hallituksen puheenjohtaja Carl Plathin. As Oy Tirrosenkulma on siis ollut edustettuna kaavatyössä alusta asti. Ehdotus uudeksi asemakaavaksi oli Maankäyttö- ja rakennuslain vaatimusten mukaisesti nähtävillä 18.11. – 17.12.2013, jolloin myös Tirrosenkulman osakkailla oli mahdollisuus tehdä siitä muistutuksia (kuten mm. nyt kyseessä olevat muistuttajat tekivätkin).

Aiempiin mielipiteisiin ja muistutuksiin on vastattu kaavaselostuksen sivuilla 22-28. Lisäksi kaavan valmistelija, kaavoitusarkkitehti Tero Lehtonen kävi esittelemässä ehdotusta As Oy Tirrosenkulman yhtiökokouksessa 29.4.2014.

Kaavanmuutoksen ratkaisujen tulee olla perusteltuja kaavan sisältövaatimukset ja tavoitteet huomioiden. Laki ei edellytä, että kaikki maanomistajat puoltavat esitettyä suunnitteluratkaisua.

Muiden vaatimusten osalta ks. vastine muistutukseen 3.

Muistutus 2: As. Oy Kauppiaskatu 13, 25.10.2015

Muistutuksessa asemakaava-aluetta pidetään liian pienenä ja katsotaan, että kaavamuutos tulisi laatia kerralla koko korttelin laajuisena, jotta varmistettaisiin kaikkien korttelin maanomistajien yhdenvertainen kohtelu sekä tarkoituksenmukaisen ja viihtyisän lopputuloksen syntyminen. Tontille 11 (Brahe-center), korttelin sisäpihalle esitettyä 9-kerroksista pistetaloa pidetään liian korkeana. Lisäksi muistuttaja on mm. sitä mieltä, että elinympäristön laatu ei parane, paikoitusta ei ole riittävästi, kävelyn ja pyöräilyn edellytykset eivät parane eikä uudella viheralueella ole vaikutusta alueen viihtyvyyteen.

Kaupunkisuunnittelun vastine:

Kaavanmuutosalueen rajaus perustuu yksityisen maanomistajan aloitteeseen ja aluetta on laajennettu valmistelun edetessä. Nyt se kattaa neljänneskorttelin, mikä on alkuperäisen Engelin laatiman Turun keskusta-alueen ruutukaavan ”perusyksikkö”, aikoinaan yksi tontti. Kaupunkirakenteellisesti ja -historiallisesti alue on riittävän iso mielekkään ratkaisun löytämiseksi.

Suunnittelun aikana on tarkasteltu koko korttelia ja ydinkeskusta-aluetta laajemminkin (ks. selostuksen kohta 4.5). Tavoitteena on ollut löytää sellainen ratkaisu, mikä mahdollistaa jatkossa sekä naapurikiinteistöjen että koko korttelin VI-12 kokonaisvaltaisen kehittämisen. Halutessaan korttelin muut kiinteistöt voivat jättää aloitteen asemakaavan muuttamiseksi omistamilleen kiinteistöille.

ELY-keskuksen lausunnon (13.9.2013) mukaan suunnittelussa on hyvin huomioitu laajemmin korttelin kehittämistä ja mm. sisäisiä kulkuyhteyksiä koskevat tavoitteet.

Kaavaehdotuksessa käytetty pysäköintinormi (1 autopaikka / 130 kem²) on muiden uudempien ydinkeskusta-alueen kaavojen mukainen. Kyseessä on kaavoittajan asettama vähimmäisvaatimus, jota enemmänkin autopaikkoja voi rakentaa. Kaavaehdotuksessa asetetaan myös minimivaatimus polkupyörien säilytystiloja varten sekä luodaan mahdollisuus korttelin sisäisen julkisen jalankulkuverkoston rakentumiselle. Näiltä osin kävelyn ja pyöräilyn edellytykset paranevat.

Viihtyisyyden suhteen tilanne nykyiseen nähden paranee oleellisesti. Kaavaehdotuksessa alueelle osoitetaan sieltä nykyään tyystin puuttuvat oleskelupihat ja viheralueet. Maantasoa ja sisäpihan näkymiä nyt hallitsevat pysäköintialueet voidaan viedä maan alle.

Kaavaehdotus ei estä muistuttajan tontin myöhempää täydennysrakentamista.

Muistutus 3: As. Oy Tirrosenkulma, hallitus, 27.10.2015

Muistuttaja esittää, että:

1)

Asemakaavamuutoksesta poistetaan Tirrosenkulman osalta merkinnät ”ajo korttelin rajan yli sallittava” sekä ”ajo tontin rajan yli sallittava kellarikerroksessa”.

2)

Tirrosenkulman tontin rajalle ulottuva Brahe-centerin rakennusmassa tulisi toteuttaa umpipäätyisenä ja varmistaa As. Oy Tirrosenkulman mahdollisuus tulevaisuudessa rakentaa Brahenkadun puoleinen tontin sivunsa ”umpeen” (korottaa nykyinen 2-kerroksinen liikesiipi naapurirakennusten korkuiseksi).

3)

Kaavamuutoksella pitäisi sallia nykyisen 9-kerroksisen päärakennuksen ullakkokerroksen muuttaminen asunnoiksi ja tämän mahdollistamiseksi korottaa suurinta sallittua vesikaton korkeusasemaa n. 1,5 - 2,9 m.

Kaupunkisuunnittelun vastine:

1)

Tontin ja korttelin rajat ylittävät ajoyhteydet ovat oleellinen osa tavoitetta muodostaa nykyistä yhtenäisempää ja toimivampaa kaupunkirakennetta suunnittelualueelle. Kaavaehdotuksen tavoitteena on, että kaikki pysäköinti siirtyisi maanalaisiin tontin rajat ylittäviin pysäköintitiloihin, joihin kuljettaisiin yhteisen ajorampin kautta (Brahenkadulta Brahe-centerin tontin kautta). Nuolimerkinnät edesauttavat tällaista yhteiskäyttötavoitetta, eivätkä kaupunkisuunnittelun näkemyksen mukaan aiheuta kiinteistöille haittaa tai uhkaa.

Rasitteet ja kiinteistöjen yhteisjärjestelyt perustetaan erillisessä menettelyssä. Kaupunkisuunnittelu katsoo, että ottaen huomioon asemakaavan tavoitteet yhteysnuolimerkinnät ovat perusteltuja.

Ajo osalle tontin nykyisiäkin pysäköintipaikkoja tapahtuu naapuritontin (Maariankatu 6) kautta rasitesopimuksella.

2)

Muistuttajan esittämän täydennysrakentamisen helpottamiseksi kaavakartalle on lisätty ik-merkintä ja määräys, joka sallii palo-osastoivien ikkunoiden rakentamisen 3 metrin osuudelle tontin 11 rakennusalan länsirajasta mitattuna.

Tämä määräys mahdollistaa rakentamisen kiinni tontinrajaan lähes koko rakennusalan matkalta. Toisaalta se sallii vähäisessä määrin ikkunoiden rakentamisen tontin 11 puolella, millä on kaupunkikuvallista merkitystä uudisrakennuksen päädyn elävöittämisen kannalta. Vastaavaa määräystä on käytetty muissakin ydinkeskustan asemakaavamuutoksissa, mm. Synagoga (33/2013).

3)

Kaavaehdotuksessa 9-kerroksisille rakennusmassoille esitetty vesikaton ylin korkeusasema (+46,0) on johdettu olevan Tirrosenkulman asuinrakennuksen korkeudesta (pohjakartan tarkistuksen yhteydessä mitattu olevan +45,835). Ehdotuksen lähtökohtana on jo aiemmassa poikkeuslupavaiheessa sovittu periaate, jonka mukaan kyseinen Tirrosenkulman rakennus määrittelee kaiken uuden rakentamisen maksimikorkeuden. Lähtökohta on kaupunkikuvallisesti edelleen perusteltu.

Jotta asuntojen rakentaminen nykyiseen ullakkokerrokseen olisi mahdollista, tulisi ylintä sallittua korkeusasemaa nostaa ainakin Tirrosenkulman rakennuksen osalta. Lisäksi sallittu kerrosluku tulisi muuttaa X:ksi ja tontin rakennusoikeutta lisätä. Näillä muutoksilla olisi varsin merkittäviä suoria kaupunkikuvallisia vaikutuksia, minkä lisäksi ne tuottaisivat lisää pysäköintitarvetta.

Kaavaehdotuksessa Tirrosenkulman rakennusoikeus on nostettu 4150 kerrosalaneliömetriin. Nykyinen kaavanmukainen rakennusoikeus on 3650 kem² ja rakennusrekisterin mukaan sitä on käytetty 4120 kem² (470 m² ylitys). Suurempi lisärakennusoikeuden määrä, jota ullakkokerroksen muuntaminen asunnoiksi mitä todennäköisimmin edellyttäisi, vaatisi maankäyttösopimusta kaupungin kanssa ja tästä As. Oy Tirrosenkulma on kieltäytynyt neuvotteluissa Kiinteistöliikelaitoksen kanssa.

Edellä esitetyin perustein kaupunkisuunnittelu esittää, että kaavakarttaan tehdään edellä mainittu lisäys koskien ikkunoiden rakentamista tonttien 11 ja 8 rajalle. Muilta osin kaupunkisuunnittelu ei näe aihetta kaavaehdotuksen muuttamiseen.

Kaavaehdotukseen tehtävä muutos on niin vähäinen, ettei kaavaehdotusta tarvitse sen vuoksi laittaa uudestaan nähtäville.

Maankäyttösopimus kaupungin ja Oy Maariankatu 6:n välillä on allekirjoitettu 27.8.2015.

Liite 1Selostus "Brahe-center"

Liite 2Tilastolomake "Brahe-center"

Liite 3Kartta "Brahe-center"

Oheismateriaali 1As Oy Tirrosenkulman osakkeenomistajien muistutus 21.10.2015

Oheismateriaali 2Asunto Oy Kauppiaskatu 13:n muistutus 25.10.2015

Oheismateriaali 3As Oy Tirrosenkulman hallituksen muistutus 27.10.2015

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää, että 25.7.2013 päivättyä ja 16.10.2013, 12.11.2013 sekä 12.2.2015 muutettua asemakaavanmuutosehdotusta ”Brahe-center” muutetaan muistutusten johdosta vähäisesti edellä kuvatulla tavalla. Kaupunginhallitukselle esitetään, että vähäisesti muutettu ehdotus 7.12.2015 esitetään edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Sandelinin Koiviston kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 15.12.2015 § 384.

PäätösEhdotus hyväksyttiin. Päätös asiassa tehtiin äänin 8-5.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä päätökseksi tulleen esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Aaltonen, Ekroth, Hellstén, Hyyppä, Muurinen, Ruohonen, Röberg ja Vierimaa.

Sandelinin Koiviston kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Meltovaara, Sundqvist ja Van Ooik.

Sandelinin muutosehdotus oli seuraava:

Kaavamääräys ”Tontin 11 yksikerroksisen osan kattopinta-alasta vähintään 2/3 on toteutettava hulevesiä pidättävänä viherkattorakenteena, jonka kasvukerroksen paksuus on vähintään 150 mm. IX-kerroksiset osat suositellaan rakennettavaksi viherkattoisina siten, että ne toimivat hulevesijärjestelmän viivytysalueina. Oleskelu- ja leikkitiloja voidaan sijoittaa viherkatoille.” muutetaan muotoon: ”Tontin 11 yksikerroksisen osan kattopinta-alasta vähintään 2/3 on toteutettava hulevesiä pidättävänä viherkattorakenteena, jonka kasvukerroksen paksuus on vähintään 150 mm. IX-kerroksiset osat on rakennettava viherkattoisina siten, että ne toimivat hulevesijärjestelmän viivytysalueina. Oleskelu- ja leikkitiloja voidaan sijoittaa viherkatoille”

Perustelut:

Kaavamääräysten tulee olla mahdollisimman yksiselitteisiä ja selkeitä. Kaavoittajan toivomukseen tai suositukseen perustuvien määräysten merkitys ja kaavallinen ohjaavuus on kyseenalainen tai jopa mitätön. Suositusluonteinen viherkattomääräys pistetalon katon osalta on muutettava selkeäksi määräykseksi.

Asemakaavoituksen tavoitteina on ollut mm. rankkasateisiin, taajamatulviin sekä hulevesien parempaan hallintaan varautuminen. Korttelin sisäpihaan kaavan mahdollistama pistetalon rakennusoikeus on huomattavan suuri, jonka myötä on perusteltua velvoittaa sisäpihan kannen lisäksi myös pistetalon kattoa rakennettavaksi hulevesiä viivyttäväksi.

Viherkattojen hyödyt ovat moninaiset. Tutkimusten mukaan viherkatot mm. vaimentavat melua, sitovat pölyä ja ilman epäpuhtauksia ja viilentävät rakennuksia ja koko kaupunkirakennetta. Viherkatot tarjoavat mahdollisuuksia myös muodostaa uusia kaupunkiluonnon monimuotoisuutta edistäviä ja ylläpitäviä elinympäristöjä. Turussa onkin syytä ottaa linjaksi, että viherkattojen käyttöä lisätään säännönmukaisesti kaupunkikeskustan uudis- ja täydennysrakentamisen yhteydessä yksiselitteisesti velvoittavien kaavamääräysten avulla.

Liite 1Selostus "Brahe-center"

Liite 2Tilastolomake "Brahe-center"

Liite 3Kartta "Brahe-center"

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää, että 25.7.2013 päivätty ja 16.10.2013, 12.11.2013, 12.2.2015 sekä 7.12.2015 muutettu asemakaavanmuutosehdotus ”Brahe-center” hyväksytään.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Päätös asiassa tehtiin äänin 8-5.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Eklund, Pietari, Raaska, von Frenckell-Ramberg, Alanen, Vierimaa, Viljamaa ja Manni.

Yrttiahon Rantasen kannattamana tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Miikkola, Eeva ja Hassan:

Kaavamääräys ”Tontin 11 yksikerroksisen osan kattopinta-alasta vähintään 2/3 on toteutettava hulevesiä pidättävänä viherkattorakenteena, jonka kasvukerroksen paksuus on vähintään 150 mm. IX-kerroksiset osat suositellaan rakennettavaksi viherkattoisina siten, että ne toimivat hulevesijärjestelmän viivytysalueina. Oleskelu- ja leikkitiloja voidaan sijoittaa viherkatoille.” muutetaan muotoon: ”Tontin 11 yksikerroksisen osan kattopinta-alasta vähintään 2/3 on toteutettava hulevesiä pidättävänä viherkattorakenteena, jonka kasvukerroksen paksuus on vähintään 150 mm. IX-kerroksiset osat on rakennettava viherkattoisina siten, että ne toimivat hulevesijärjestelmän viivytysalueina. Oleskelu- ja leikkitiloja voidaan sijoittaa viherkatoille”.