Ympäristötoimiala, yleiskaavainsinööri Olavi Ahola; Konsernihallinto, kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen 10.12.2015

Osayleiskaavoituksen käynnistyminen ja eteneminen

Kaupunginhallitus päätti 4.3.2013 § 111 käynnistää Satava-Kakskerran alueen osayleiskaavan laadinnan käsitellessään rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen määräämistä alueelle. Käynnistämispäätöksen mukaan oleellista päätöksen mukaan on saada saarille voimaan mahdollisimman nopeasti oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka turvaa myös viherverkoston säilymisen. Reunaehtoina ovat mm. voimassa oleva maakuntakaava, Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, maakuntakaavan muutostyö, alueella jo oleva taaja-asutus, alueelle toteutettu ja suunniteltu infrastruktuuri sekä saarten, mukaan lukien Hirvensalo, kasvavan asutuksen tuomat kynnysinvestointitarpeet liikenteessä, vesihuollossa ja palveluverkossa.

Kaupunginhallitus palautti 9.3.2015 § 105 osayleiskaavan tavoitteet tuotavaksi uudelleen käsiteltäväksi maakuntakaavaluonnoksesta annettavan lausunnon yhteydessä. Kaupunginhallitus antoi 2.11.2015 lausunnon maakuntakaavaluonnoksesta. Osayleiskaavaluonnoksen valmisteluun liittyy uusia näkökohtia myös kaupunginhallituksen 23.11.2015 § 494 tekemän Yleiskaava 2029:n kehityskuvaratkaisun vuoksi.

Tulevan osayleiskaavaluonnoksen kanssa samanaikaisesti tuodaan ratkaistavaksi Kakskerta – Satavan vesiosuuskunnan viemärin toiminta-alueen hyväksymistä koskeva asia. Asiassa edetään maankäytön suunnittelu edellä ja toiminta-aluepäätöksessä tullaan arvioimaan verkoston suhde suunniteltavaan maankäyttöön. Kakskerta-Satava vesiosuuskunnan viemärin toiminta-alueen hyväksymistä koskeva asia tuodaan valtuuston päätettäväksi osayleiskaavan tavoitteiden asettamisen jälkeen. Luonnosvaiheessa käydään neuvottelut ELY-keskuksen maankäytön ja vesihuollon edustajien kanssa viranomaisohjeiden koordinoimiseksi.

Sisällölliset tarpeet

Satava-Kakskerran alueella ei ole tällä hetkellä oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Alueella on nykyisin n. 1400 vakinaista asukasta. Väestönkehitys ja rakentaminen ovat olleet alueella varsin vähäistä menneinä vuosina. Asukasluku on kasvanut vuosittain vain keskimäärin kuudella asukkaalla. Uusia asuntoja on viime vuosina rakennettu noin kymmenen vuotta kohden

Satava-Kakskerran alue on merellisessä vetovoimaisuudessaan houkutteleva asumisen alue ja sen myötä Turulle ainutlaatuinen vetovoimatekijä. Toisaalta saaret ovat luonnoltaan kaupungin arvokkaimpia ja herkimpiä osia, joissa tapahtuvat ympäristömuutokset kaikkein välittömimmin vaikuttavat merialueisiin asti. Näiden kahden tekijän yhteensovittaminen on osayleiskaavoituksen keskeisin haaste.

Osayleiskaavoituksella määritellään pitkän aikavälin tavoitteet alueen maankäytölle ja rakentamiselle. Osayleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi.

Osayleiskaavoituksen päämääränä on toisaalta kylätaajamien ja haja-asutusalueiden kehittäminen elinkelpoisina ja viihtyisinä maaseutumaisella saaristoalueella asuvia ja työskenteleviä varten ja toisaalta aluetta koskevien maankäyttöpaineiden arvioiminen ja ohjaaminen suunnitellusti.

Alue on tärkeä vapaa-ajanvieton kohde ja houkutteleva luonnonläheinen virkistysalue. Meren ja järven parhaat rannat on vetovoimansa vuoksi suurelta osin käytetty loma-asutukseen. Vesistöön liittyviä yleisiä virkistysmahdollisuuksia on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä lisäämään. Omaleimaisten loma-asuntoaluiden ominaispiirteiden säilyttäminen on tärkeä päämäärä samoin kuin sääntöjen luominen sille, että loma-asutuksen muuntuminen pysyvän asumisen käyttöön tapahtuu selkein perustein.

Selvityksissä suomalaisten asumistoiveista nousee usein yhtenä vaihtoehtona esiin kylämäisen asumisen ihanne, jollaista Satava-Kakskerran vanhat kylätkin edustavat. Modernit tulkinnat kylämäisistä ratkaisuista voivat olla mahdollisuus lisätä uudenlaisia asumisen vaihtoehtoja. Satava-Kakskerran osayleiskaavassa kylien maankäyttö voisi osittain perustua yhdyskuntarakenteeseen, joka asettuu raskaaksi koetun asemakaavoitettavan rakennetun ympäristön ja tuhlailevasti maata käyttävän haja-asutuksen välimaastoon. Maankäyttö- ja rakennuslain muutostyössä selvitetäänkin yleiskaavoituksen kehittämistä rakentamisen suorassa ohjauksessa.

Yhdyskuntarakenteen suunnittelussa käytetään periaatteina ns. edullisuusvyöhykekriteerejä, joissa otetaan huomioon joukkoliikenteen saavutettavuus, oleva tieverkko, vesihuollon järjestämismahdollisuudet, suhde muodostuneeseen kyläasutukseen ja taajamoituneeseen alueeseen, suhde maisemaan ja viherverkostoon, suhde meren tai järven läheisyyteen. Yhtenä pyrkimyksenä on myös maanomistajien yhdenvertainen kohtelu, mitä varten luodaan suunnittelutarveharkinnassa käytettävät periaatteet.

Laadulliset tavoitteet

•Hyvä ympäristö ottamalla huomioon nykyinen asutus ja asutushistoria; saaristomainen asuinympäristö.

•Nykyaikaisen asemakaavoitus- ja rakentamistavan kehittäminen, vastaaminen asumistoiveisiin.

•Runsaan loma-asutuksen ja vakituisen asutuksen yhteensovittaminen painotuksena lisääntyvä ympärivuotisen asumisen osuus.

•Merellisen vetovoiman lisääminen, viherverkoston säilyminen ja kehittäminen sekä Kakskerranjärven virkistysarvojen kehittäminen.

•Loma-asutuksen ohjaaminen pääasiassa nykyisen loma-asuntokannan täydentämiseen

•Kylämäisen yleiskaavoituksen kehittäminen rakentamisen suorassa ohjauksessa valmisteilla olevien lakimuutosten mahdollistamalla tavalla. Haja-asutuksen kehittäminen eheyttävästi ja yhteisöllisyyden edellytysten ylläpitäminen.

Mitoitukselliset ja rakenteelliset tavoitteet

Asemakaavoitettavaksi esitettävät alueet

Kasvu suunnataan ensisijaisesti Turun kaupungin maakuntakaavaluonnoksesta antamassa lausunnossa esitetylle, Kakskerrantien käytävään tukeutuvalle, laajennetulle taajamatoimintojen alueelle (A) (liite 1). Maakuntakaavaluonnoksen A-alue sisältää voimassa olevan maakuntakaavan A-alueen.

Tavoitteissa on päädytty esitykseen, jossa varaudutaan kasvun suuntaamiseen ensisijaisesti maakuntakaavaluonnoksen tarkistetulle A-alueelle. Asemakaavoitettavan alueen laajentamisen perusteena ovat valtakunnallisesti määritellyt yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) taajama-alueet sekä Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035:n täydentyvät asuinalueet. Maakuntakaavaluonnoksen A-alue sisältää voimassa olevan maakuntakaavan A-alueen, mutta laajentaa sitä merkittävästi. Lausunnossa on aluetta vielä jonkin verran laajennettu. Alue tukeutuu Kakskerrantien käytävään.

Kyläalueet, haja-asutusalueet ja loma-asuntoalueet

Muilla kuin asemakaavoitettaviksi tarkoitetuilla alueilla ja loma-asuntoalueilla rakentamisessa sovelletaan suunnittelutarveharkintaa ja mahdollisesti kylämäisen rakentamisen suoraa ohjaamista osayleiskaavalla lakimuutosten edellyttämällä tavalla. Haja-asutuksen ja kylien suunnittelussa käytetään em. edullisuusvyöhykekriteerejä ja laadittavia ohjausperiaatteita. Voimassa olevan maakuntakaavan mukaan M-alueilla ”olemassa olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan kuntakaavoituksella vähäisessä määrin osoittaa myös uutta pysyvää asutusta”. Tätä ei voida kuitenkaan mitoittaa.

Alueen rakentamisen aikataulu ja mitoitus

Turun seudun rakennemallin mitoitusluvut (500 uutta asukasta) on esitetty vuosille 2025–2035, kun taas osayleiskaavan varaukset ajoitetaan pitemmälle ajalle aina vuoteen 2050.

Yleiskaava 2029 kehityskuvista kaupunginhallitus valitsi Kasvukäytävät-kehityskuvan yleiskaavaluonnoksen valmistelun pohjaksi. Hirvensalon osayleiskaavaluonnoksessa on arvioitu kehityskuvan merkitsevän n. 4800 uutta asukasta vuoteen 2029 mennessä (320 asukasta vuodessa) Hirvensalon alueelle joukkoliikennekäytävien läheisyyteen. Kehityskuvista annetuissa lausunnoissa pidetään Satava-Kakskerran kaavoittamista hajauttavana ja kustannuksiltaan kalliina, toisaalta korostetaan luonnontilaisten alueiden tärkeyttä lähellä kaupunkia.

Rakennemallikaudella vuoteen 2035 mennessä tulee asemakaavoitettavien alueiden määrä olemaan maltillinen. Satava-Kakskerran asemakaavoitus voisi ajoittua alkamaan 2020-luvun loppupuolella.

Maakuntakaavaluonnoslausunnon perusteella tavoitteeksi esitetään, että laajennetulle taajamatoimintojen alueelle (A) osoitetaan asemakaavoitettavaksi pientaloasutusta n. 3200 uudelle asukkaalle, jolloin koko suunnittelualueella varaudutaan laskennallisesti kaikkiaan 5000 asukkaan yhdyskuntaan vuonna 2050.

Osayleiskaavaluonnoksen valmisteluvaiheessa selvitetään, minkälaisena rakenteena asuinympäristö toteutuisi em. mitoituksella, kun tavoitteena on asutuksen saaristomaisen erityisluonteen säilyttäminen. Samoin selvitetään, millaiset kustannukset aiheutuvat vesihuollon, muun infran ja palveluiden toteuttamisesta suunnittelualueelle ja millaisia kynnyskustannuksia näistä aiheutuu Hirvensalon ja Satava-Kakskerran alueelle erilaisilla toteutuspoluilla. Vesihuollon osalta vesiliikelaitos on käynnistänyt selvitystyön marraskuussa 2015 (Hirvensalon rakennemallin ja Satava-Kakskerran osayleiskaavan mukaisten vesihuoltoverkostojen rakentamisen teknillisten edellytysten ja kustannusten selvittäminen eri asukasskenaarioilla).