4710-2015

Vastaukset lausuntoihin ja sisältöä koskevaan muistutukseen

Ympäristölakimies Nina Mattila 10.11.2015

Kaupunginhallitus päätti 10.8.2015 § 314 asettaa rakennusjärjestystyöryhmän ehdotuksen nähtäville ja pyytää siitä lausunnot 30.9.2015 mennessä. Muistutusten ja lausuntojen jättämiseksi myönnettiin lisäaikaa 13.10.2015 asti.

Pyydetyt ja annetut lausunnot:

Varsinais-Suomen ELY-keskus: antoi lausunnon

Varsinais-Suomen liitto: antoi lausunnon

Kaarinan kaupunki: antoi lausunnon, ei huomautettavaa

Naantalin kaupunki: antoi lausunnon, ei huomautettavaa

Raision kaupunki: ei antanut lausuntoa

Paraisten kaupunki: ei antanut lausuntoa

Liedon kunta: ei antanut lausuntoa

Auran kunta: ei antanut lausuntoa

Ruskon kunta: antoi lausunnon, ei huomautettavaa

Maskun kunta: antoi lausunnon, ei huomautettavaa

Nousiaisten kunta: antoi lausunnon, ei huomautettavaa

Mynämäen kunta: antoi lausunnon, ei huomautettavaa

Pöytyän kunta: ei antanut lausuntoa

Varsinais-Suomen TE-keskus: ei antanut lausuntoa

Kaupunkikehitysryhmä: ei antanut lausuntoa

Kaupungissa toimivat omakotiyhdistykset: ei lausuntoja

MTK-Varsinais-Suomi: ei antanut lausuntoa

Rakennusteollisuus RT: antoi lausunnon

Turun Pientalojen Keskusjärjestö: ei lausuntoa

Turkuseura: antoi lausunnon

Varsinais-Suomen Kiinteistöliitto: antoi lausunnon

SAFA Turun seudun arkkitehdit: ei antanut lausuntoa

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL, Lounais-suomen osasto: ei antanut lausuntoa

Turun Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry: ei antanut lausuntoa

Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry, Turun RIA: ei antanut lausuntoa

Kaupungin omat lautakunnat ja johtokunnat:

Kulttuurilautakunta: antoi lausunnon, ei huomautettavaa

Liikuntalautakunta: antoi lausunnon, ei huomautettavaa

Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta: antoi lausunnon, ei huomautettavaa

Nuorisolautakunta: antoi lausunnon, ei huomautettavaa

Joukkoliikennelautakunta: antoi lausunnon, ei huomautettavaa

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta: antoi lausunnon, ei huomautettavaa

Rakennuslautakunta: antoi lausunnon

Sosiaali- ja terveyslautakunta: antoi lausunnon

Vesiliikelaitoksen johtokunta: antoi lausunnon

Vanhusneuvosto: antoi lausunnon

Vammaisneuvosto: antoi lausunnon

Esteettömyysasiamies: antoi lausunnon

Turku Energia Sähköverkot Oy: antoi lausunnon

Turun satama Oy: antoi lausunnon

Oy Turku Energia: antoi lausunnon

Muistutuksia jättivät

Virte-Metalli Oy

Wennström, Kjell

Rakennusjärjestystyöryhmä on laatinut seuraavat vastaukset annettuihin lausuntoihin:

30.9.2015 Rakennusteollisuus

Rakennusteollisuus pitää hyvänä, että lupaa edellyttävien toimenpiteiden alarajoja on nostettu. Rakennusteollisuus katsoo kuitenkin, että rakennusjärjestysehdotus lisää sääntelyä ja velvoitteita. Lausunnossa on kyseenalaistettu ehdotuksen rakentamisen sopeuttamista ympäristöön koskevan 4 §:n määräysten ja ohjeiden tarpeellisuutta. Lisäksi lausunnossa kysytään, miten harjan ja räystään korkeusaseman merkitseminen rakennuspaikalle ennen lupapäätöksen tekemistä ehdotuksen 6 §:n ehdottamalla tavalla onnistuu käytännössä. Lisäksi lausunnossa huomautetaan suurine polkupyöräparkkien olevan tarpeellisia ja kysytään mopoautojen pysäköinnistä. Lausunnossa myös huomautetaan, että kompostointi voi johtaa pieneläinhaittoihin ja kysytään, miten jätekatosten palo-osastointivaatimus toteutetaan, kun rakennusjärjestyksestä poistuu 8 metrin suojaetäisyysvaatimus. Lisäksi huomautetaan, että ehdotuksen 33 §:n mukainen vaatimus mahdollisuuksien mukaan päällystää alueet vettäläpäisevällä rakenteella on ristiriidassa sen kanssa, että kaupungissa suunnitellaan laattojen korvaamista asfaltilla. Lausunnon mukaan se, että yhdenkin puun kaataminen asemakaava-alueella voi edellyttää maisematyölupaa, voi johtaa tulkintaongelmiin, koska määräystä voidaan tulkita eri tavoin riippuen käsittelijästä (46 §).

Rakennusjärjestystyöryhmä ehdottaa, että lausunto ei anna aihetta muuttaa rakennusjärjestysehdotusta ja että lausuntoon vastataan seuraavasti:

Uudistustyön keskeisenä tavoitteena on ollut harkita, voidaanko osa toimenpiteistä vapauttaa luvanvaraisuudesta. Luvanvaraisuuden keventämisestä huolimatta on haluttu varmistua siitä, että rakennussuojelulliset arvot eivät vaarannu. Suojelua koskevia päätöksiä on noudatettava ja MRL 118 §:n mukaisesti rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella.

4.1 §:n sanamuodon mukaan ”rakennushistoriallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten korjaustöissä tulee pyrkiä säilyttämään rakennusten alkuperäiset yksityiskohdat ja rakennusosat, kuten ulko-ovet, ikkunat ja porrashuoneiden sisustus.”

4.4 §:n mukaan ”rakennusten sijoittelussa ja rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä ruutukaava-alueelle ominaiset palokujannepuut, rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä kuten esimerkiksi siirtolohkareita ja kauniita yksittäispuita.” Merkittäviä siirtolohkareita on ympäristönsuojelulta saatujen tietojen mukaan Turun alueella noin 10. Siirtolohkare, jota sen kauneuden, harvinaisuuden, maisemallisen merkityksen, tieteellisen arvon tai muun vastaavan syyn vuoksi on aihetta erityisesti suojella, voidaan määrätä rauhoitetuksi luonnonmuistomerkiksi luonnonsuojelulain 23 §:n perusteella. Tällöin sen turmeleminen on luonnonsuojelulain nojalla kielletty.

4.5 §:n mukaan ”arvokkailla maisema-alueilla rakennusten sijoittelussa tulee kiinnittää huomiota siihen, että ympäristön kannalta arvokkaiden rakennusten näkyvyys ja keskinäinen hierarkia säilyy maisemassa.” Lupaviranomainen määrittelee tapauskohtaisesti suhteessa kyseessä olevaan ympäristöön, miten keskinäinen hierarkia säilyy parhaiten.

Harjan ja räystään korkeusaseman merkitsemistä tontille voidaan edellyttää ennen lupapäätöksen tekemistä. Käytännössä tätä vaaditaan poikkeustapauksissa. On olemassa eri tapoja korkeuden osoittamiseen. Korkeusasema voidaan merkitä esimerkiksi teleskooppitangolla tai ilmapalloilla.

Suurien polkupyöräparkkien rakentamista koskien ei ole tarpeellista lisätä määräyksiä. Vähimmäismäärät polkupyöräpaikkoja koskien on annettu 26 §:ssä ja niitä noudatetaan rakennuspaikkakohtaisesti. Mopoautot tulee sijoittaa samoille pysäköintipaikoille kuin autotkin.

Nykyaikaiset teollisesti valmistetut kompostit eivät lisää pieneläinhaittoja Vanhassa rakennusjärjestyksessä ollut 8 metrin suojaetäisyys on poistettu ehdotuksen 31 §:stä, koska erilaisilla jäteastioilla on erilaisia paloteknisiä suojaetäisyyksiä.

33.1 §:n mukaan ”alueet tulee mahdollisuuksien mukaan päällystää vettä läpäisevällä rakenteella.” Katualueiden päällystemateriaalit hyväksytään kuitenkin tapauskohtaisesti katusuunnitelmissa.

Vaikutuksiltaan vähäiset toimenpiteet eivät edellytä maisematyölupaa MRL.n 128.2 §:n mukaan. Yhdenkin puun kaataminen voi olla vaikutukseltaan merkittävää. Vähäisyyden arviointi on tapauskohtaista. Turun kaupungissa valmisteilla olevassa puunkaatoja ja hoitoa koskevassa erillisessä oppaassa on tarkoitus määritellä vähäisyyden kriteerejä tarkemmin. Puiden kaatoa koskevat lupahakemukset valmistelee rakennusvalvonnan hortonomi. Turussa on vuositasolla maisemallisesti vähäiseksi todettuja puunkaatoja, jotka eivät tarvitse lupaa n. 700 kpl ja maisemallisesti merkittäviä (eli maisematyöluvan vaativia) n. 100 kpl. Valtaosa (n. 90 %:a) haetuista maisematyöluvista myönnetään.

29.9.2015 Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi:

Kiinteistöliitto katsoo, että ilman toimenpidelupaa toteutettavien julkisivutoimenpiteiden rajaaminen enintään kahteen pienimuotoiseen laitteeseen tai aurinkokeräimeen tekee käytännössä kaikista taloyhtiöiden hankkeista luvanvaraisia. Kiinteistöliitto pitää hyvänä, että mainostoimenpiteet on vapautettu toimenpideluvantarpeesta. Lisäksi todetaan, että pienimuotoiset sähköiset mainokset, joissa on liikkuva kuva, pitäisi vapauttaa toimenpideluvantarpeesta koko kaupungin alueella. Esimerkiksi näyteikkunaan sijoitettava monitori aiheuttaa vain vähäistä häikäisyhaittaa. Lausunnon mukaan tontin sisäisten aitojen rakentaminen pitäisi edelleen sallia ilman toimenpidelupaa myös kaupunginosissa I-IX. Maalämmön rakentamista koskevaa ohjeistusta pidetään lausunnossa hyvänä, mutta sitä ei pitäisi rajata perusteettomasti ja sitä koskevasta rakentamiskiellosta pitäisi voida saada harkinnanvaraisesti poikkeus. Lausunnossa todetaan, että ehdotuksen 4 §:ssä esitetty velvoite ylläpitää arvokasta rakennusperintöä ei saisi siitä aiheutuvia taloudellisia ja kulttuurisia lisäarvoja ja arvioinnissa pitäisi huomioida myös energiatehokkuutta koskevat vaatimukset. Lausunnon mukaan kiinteistöt eivät myöskään pysty suorittamaan lumenaurausta ja poiskuljetusta samanaikaisesti ja näin ollen lumen tilapäinen välivarastointi katu- ja yleisillä alueilla tulisi sallia (ehdotuksen 25 §). Lisäksi lausunnon mukaan vaarallisten puiden kaadon hätäkaatomenettelynä pitää olla mahdollista ja vähäiset puunkaadot pitää pystyä suorittamaan ilman laajaa kuulemismenettelyä.

Rakennusjärjestystyöryhmä ehdottaa, että lausunnon johdosta muutetaan ehdotuksen 3 §:ä vähäisesti ja että lausuntoon vastataan seuraavasti:

Luvanvaraisuuden rajaa aurinkokeräimien kohdalla nostetaan 6 neliömetristä 10:een, koska useissa lausunnoissa ja muistutuksissa on tuotu esille, että käytännössä pientaloasujille tarkoitetut aurinkosähköpaketit ovat kooltaan vähintään 10 m2. Tätä suurempien aurinkokeräimien ollessa kyseessä on tarpeen, että hankkeelle haetaan toimenpidelupa, jotta kaupunkikuvalliset ja asennuksen turvallisuuteen liittyvät näkökohdat tulevat huomioiduksi. Asennuksen turvallisuus tulee varmistetuksi, koska toimenpideluvassa edellytetään vastaavan työnjohtajan hankkimista. MRL:n 122.2 §:n mukaan vastaavan työnjohtajan on vastattava rakennustyön kokonaisuudesta ja laadusta sekä huolehdittava, että rakennustyö tehdään myönnetyn luvan, rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan mukaisesti. Laajat aurinkokeräinkentät voivat edellyttää myös rakennuslupaa rakenteellisen turvallisuuden ja kestävyyden arvioinnin tarpeen takia.

Ehdotuksen 3.2 §:n 6. kohdassa tarkoitetaan ulkotilaan sijoitettavia mainoksia, joissa on liikkuva ja vaihtuva kuva. MRL:n 126 a §:n 1. momentin 8 kohdassa tarkoitetaan ulkosalle asetettavia tai ikkunaa peittäviä (ikkuna-alaan kiinteästi liitettäviä) mainoksia. Pykälää ei ole tarkoitettu sovellettavaksi pieniin näyteikkunan sisäpuolelle asetettaviin monitoreihin.

Tontin sisäiset aidat edellyttävät ehdotuksen 3.2 §:n 7 kohdan mukaan kaupunkikuvallisista syistä toimenpidelupaa kaupunginosissa I-IX. Luvanvaraisuus perustuu siihen, että kaupunkikuvallisesti ainutlaatuisessa Turun kaupungin keskustassa myös tontin sisäiset aidat on syytä suunnitella.

Kaupunginosia VI ja VII koskeva maanalainen rakennuskielto, joka kieltää mm. maalämpökaivojen poraamisen alueella, on voimassa määräajan. Rakennuskiellosta voidaan lain mukaisten edellytysten täyttyessä myöntää MRL:n 171 §:n nojalla poikkeus.

4.1 §:n sanamuodon mukaan ”rakennushistoriallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten korjaustöissä tulee pyrkiä säilyttämään rakennusten alkuperäiset yksityiskohdat ja rakennusosat, kuten ulko-ovet, ikkunat ja porrashuoneiden sisustus.”

Ehdotuksen 25 §:ssä säädetään rakennuspaikan kuivana pitämisestä. Rakennuspaikan lunta ei saa varastoida katu- tai yleisellä alueella. Katualueella voidaan lyhytaikaisesti varastoida katualueelta aurattua lunta.

Vaikutuksiltaan vähäiset toimenpiteet eivät edellytä maisematyölupaa MRL.n 128.2 §:n mukaan. Yhden-kin puun kaataminen voi olla vaikutukseltaan merkittävää. Vähäisyyden arviointi on tapauskohtaista. Turun kaupungissa valmisteilla olevassa puunkaatoja ja hoitoa koskevassa erillisessä oppaassa on tar-koitus määritellä vähäisyyden kriteerejä tarkemmin. Puiden kaatoa koskevat lupahakemukset valmiste-lee rakennusvalvonnan hortonomi. Turussa on vuositasolla maisemallisesti vähäiseksi todettuja puunkaatoja, jotka eivät tarvitse lupaa n. 700 kpl ja maisemallisesti merkittäviä (eli maisematyöluvan vaativia) n. 100 kpl. Valtaosa (n. 90 %:a) haetuista maisematyöluvista myönnetään. MRL:n 133 §:ssä säädetään velvollisuudesta tiedottaa naapureita lupahakemuksen vireillä olosta. Vaarallisen puun kohdalla hätäkaato on mahdollinen. Hätäkaadolla tarkoitetaan yleensä tapausta jossa puu saamiensa vaurioiden tai kunnon myötä muodostaa riskin ympäristölleen ja se on poistettava heti. Näissä tilanteissa maisematyölupa myönnetään jälkikäteen, jotta kohteeseen saadaan myös ehtona korvaava uusi puu. Asianosaisen tulee dokumentoida tilanne, jotta jälkikäteen voidaan arvioida tilanteen edellyttäneen hätäkaadon suorittamista.

Varsinais-Suomen liitto 21.9.2015:

Varsinais-Suomen liitto pitää hyvänä, että rakennusjärjestyksen laatimisessa on laadittu siten, että paikallisista ominaispiirteistä ja rakennuksen soveltumisesta ympäristöön huolehditaan. Lausunnon mukaan julkisivuun kohdistuvien toimenpiteiden luvanvaraisuus pitäisi harkita aina tapauskohtaisesti huolimatta siitä, kohdistuvat ne asemakaavoitetuilla alueilla oleviin rakennuksiin. Lausunnossa todetaan, että ehdotuksessa ei oteta kantaa tuulivoimaloiden tai muiden korkeiden rakennelmien rakentamiseen. Varsinais-Suomen liitto viittaa Puolustusvoimien tuulivoimavaihemaakuntakaavaproseissa antamaan lausuntoon, jonka mukaan tuulivoimarakentamisen yhteydessä pitäisi pyytää puolustusvoimien lausuntoa.

Rakennusjärjestystyöryhmä ehdottaa, että lausunto ei anna aihetta muuttaa rakennusjärjestysehdotusta ja että lausuntoon vastataan seuraavasti:

Uudistustyön keskeisenä tavoitteena on ollut harkita, voidaanko osa toimenpiteistä vapauttaa luvanvaraisuudesta. Luvanvaraisuuden keventämisestä huolimatta on haluttu varmistua siitä, että rakennussuojelulliset arvot eivät vaarannu. Näin ollen toimenpideluvan hakemista edellytetään kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaiden rakennusten kohdalla.

Tuulivoimalat edellyttävät lähes aina rakennuslupaa. Pienimmät tuulivoimalat edellyttävät toimenpidelupaa. Lupakäsittelyn yhteydessä pyydetään tarvittavat lausunnot.

Varsinais-Suomen ELY-keskus 25.9.2015

ELY-keskus tuo esille, että luvanvaraisuudesta laajemmin luovuttaessa olisi ilmoitusmenettelyn määrääminen tiettyjen toimenpiteiden kohdalla tarpeen. ELY-keskus katsoo, että ehdotuksen 3 §:n 6 kohdassa jää epäselväksi, miten suuri mainos voidaan katsoa ”vähäiseksi”. ELY-keskus toteaa, ettei Turun kaupungin alueella ole voimassa yleiskaavoja, joita voitaisiin käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena, joten ehdotuksen 10 §:n viittaus tällaisiin kaavoihin on turha. Ehdotuksen 11 §: än pitäisi lausunnon mukaan lisätä maininta siitä, että ranta-alueilla edellytetään poikkeamispäätöstä. Lausunnossa todetaan, että 17 §:n ”alin lattiakorkeus” ei ole yleisesti suositeltu määrittely. ELY katsoo, että ehdotuksessa on asianmukaisesti huomioitu pohjavedet, mutta ehdotukseen pitäisi lisätä suositus, ettei maalämpöä tule rakentaa pohjavesialueille. ELY-keskus pitää hyvänä 4 §:ssä esitettyjä tavoitteita ja toteaa, että valtakunnallisesti merkittävät alueet ja Turun kansallinen kaupunkipuisto on ehdotuksessa huomioitu. ELY-keskus toteaa, että ehdotuksessa on kiinnitetty kiitettävästi huomiota rakentamisen laatuun, julkisen kaupunkitilan käyttöön ja esteettömyyteen sekä rakennetun ympäristön hoitoon.

Rakennusjärjestystyöryhmä ehdottaa, että lausunto ei anna aihetta muuttaa rakennusjärjestysehdotusta ja että lausuntoon vastataan seuraavasti:

Turun kaupungissa ei ole ollut käytössä ilmoitusmenettelyä eikä sen käyttöönottoa pidetä perusteltuna edelleenkään. Luvanvaraisuuden keventämisen yhteydessä on tarkkaan harkittu, mitkä toimenpiteet voidaan vapauttaa kokonaan luvantarpeesta ja harkinnan yhteydessä on myös huomioitu kaupunkikuvalliset, turvallisuuteen ja rakennusperinnön suojeluun liittyvät näkökohdat.

Ehdotuksen 3.2 §:n 6. kohdassa on säädetty toimenpideluvan varaisiksi ulkotilassa kaikki sähköiset mainokset, joissa on liikkuva ja vaihtuva kuva sekä valomainoksen asettaminen ulkotilaan kaupunginosissa I-IX. Muutoin mainostoimenpiteiden kohdalla tulee noudattaa 37 §:n määräyksiä niiden sijoittelusta. Liikkuvasta ja vaihtuvasta kuvasta voi olla häikäisyhaittaa naapureille ja muulle ympäristölle ja näin ollen tällaisia mainoksia ei haluta vapauttaa luvanvaraisuudesta. Kaupunginosissa I-IX myös kaikki valomainokset ulkona ovat luvanvaraisia kaupunkikuvallisista syistä. Uudistustyön keskeisenä tavoitteena on ollut luvanvaraisuuden keventäminen. Vähäinen on maankäyttö- ja rakennuslain 126 a §:n mukainen määritelmä, jonka tulkinta ratkaistaan tapauskohtaisesti.

Vaikka Turun kaupungin alueella ei ole tällä hetkellä yleiskaavoja, joita voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena, on ehdotuksen 10 §:ssä perusteltua pitää viittausta MRL 72 §:än.

Ehdotuksen 11 §:ssä todetaan, että ”Turun kaupungin alueella rakennuspaikan muodostamisen mahdollisuus ratkaistaan pääsääntöisesti tapauskohtaisesti hakemuksesta (suunnittelutarveratkaisu tai poikkeamispäätös).” Pykälä sisältää viittauksen poikkeamispäätöksen tarpeellisuuteen.

Alinta suositeltua lattiakorkeutta määriteltäessä on huomioitu kerran 200 vuoden aikana saavutettava vedenkorkeus, maaston korkeus ja alapohjarakenteet. Lattiarakenne on huomioitu ja siksi alin korkeus on määritelty korkeammaksi kuin kerran 200 vuodessa saavutettava veden korkeus.

Pohjavesialueilla maalämmön rakentaminen harkitaan tapauskohtaisesti ja rakentaminen edellyttää rakennusvalvontaviranomaisen toimenpidelupaa sekä aluehallintoviranomaisen myöntämää vesilain mukaista lupaa, jonka yhteydessä voidaan antaa lupamääräyksiä, joilla ehkäistään hankkeen vaikutukset pohjavedelle.

Turkuseura 16.9.2015:

Turkuseura pitää rakennusjärjestykseen ehdotettuja muutoksia oikeansuuntaisina ja ne tulevat todennäköisesti vähentämään kaupungin työmäärää ja rakennushankkeeseen ryhtyvän kannalta byrokratiaa ja kustannuksia. Tarkennetut määräykset ohjaavat entistä paremmin rakennushankkeeseen ryhtyviä. Turkuseura katsoo, että ehdotuksessa jää epäselväksi, sovelletaanko kaupungissa ilmoitusmenettelyä. Lisäksi lausunnon mukaan ehdotukseen pitäisi lisätä, että esteettömyys huomioidaan rakennuslupia käsiteltäessä.

Rakennusjärjestystyöryhmä ehdottaa, että lausunnon johdosta muutetaan ehdotuksen 3 §:ä vähäisesti ja että lausuntoon vastataan seuraavasti:

Turun kaupungissa ei ole ollut käytössä ilmoitusmenettelyä eikä sen käyttöönottoa pidetä perusteltuna edelleenkään. Luvanvaraisuuden keventämisen yhteydessä on tarkkaan harkittu, mitkä toimenpiteet voidaan vapauttaa kokonaan luvantarpeesta ja harkinnan yhteydessä on myös huomioitu kaupunkikuvalliset, turvallisuuteen ja rakennusperinnön suojeluun liittyvät näkökohdat. Turkuseuran lausunnon johdosta lisätään pykälään selventävä 6. momentti seuraavasti: ”Turun kaupungissa ei ole käytössä MRL:n 129 §:n mukaista ilmoitusmenettelyä.”

Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtivan, että rakennus ja sen piha- ja oleskelualueet suunnitellaan ja rakennetaan niiden käyttötarkoituksen, käyttäjämäärän ja kerrosluvun edellyttämällä tavalla siten, että esteettömyys ja käytettävyys otetaan huomioon erityisesti lasten, vanhusten ja vammaisten henkilöiden kannalta (MRL 117e §). Esteettömästä rakennuksesta annetaan määräykset rakentamismääräyskokoelmassa (RakMk F1 ja G1). Rakennusjärjestykseen on tehty esteettömyyttä koskien vähäisiä tarkennuksia esteettömyysasiamiehen ja vammaisneuvoston lausuntojen johdosta seuraavasti:

Vammaisneuvoston ehdotuksen mukaisesti korvataan ehdotuksen seuraavissa pykälissä liikkumisestei-syys sana sanalla esteettömyys: 33.2 § ja 34.1 §

Ehdotuksen 40.3 §:n sanamuotoa muutetaan seuraavasti: ”Vuokraus- ja kaivulupahakemukseen on liitet-tävä tarpeelliset suunnitelmat työmaan aitaamisesta, jätehuollon ja ajoneuvo- ja jalankulkuliikenteen jär-jestämisestä myös esteettömyyden kannalta sekä melu- ja pölyhaittojen rajoittamisesta. Vuokramiehen ja luvansaajan on suoritettava kaupungin hyväksymän taksan mukainen maksu. Vuokramiehen ja lu-vansaajan on saatettava katualue ennen vuokra-ajan päättymistä siihen kuntoon kuin se oli ennen työn aloittamista”.

Ehdotuksen 43.1 §:n sanamuotoa muutetaan seuraavasti: ”Työmaa on, ottaen erityisesti huomioon ja-lankulkuliikenteen ja pyöräliikenteen sujuvuus myös esteettömyyden vaatimukset täyttäen, erotettava ympäristöstään turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti, tarvittaessa aitaamalla. Työmaa-aidan koon, ra-kenteen, materiaalin ja värin on sovelluttava ympäristöön”.

Turku Energia Sähköverkot Oy:n lausunto 29.9.2015:

Lausunnossa ehdotetaan muutoksia ehdotuksen 5 ja 35 §:iin ja pyydetään tarkentamaan 3.2 §:n 1 kohtaa. Lausunnon mukaan tontin rajan ylittämisestä ei saisi aiheutua haittaa katurakenteessa sijaitseville teknisille laitteille, johdoille tai putkistoille ei saisi aiheutua haittaa ja sijoitussuunnitelma tulisi hyväksyttää myös ulkoseinän lisäerityksen ollessa kyseessä. Muuntamot ja muut tekniset laitteet tulisi pyrkiä sijoittamaan rakennuksiin vain kaupunginosissa I-IX.

Rakennusjärjestystyöryhmä ehdottaa, että lausunnon johdosta muutetaan ehdotuksen 5 ja 35 §:iä vähäisesti ja että lausuntoon vastataan seuraavasti:

Ehdotuksen 5.3 §:n sanamuotoa muutetaan seuraavasti: ”Ylityksistä ei saa aiheutua haittaa kadun tai muun yleisen alueen käytölle eikä kunnossa- tai puhtaanapidolle eikä katurakenteessa sijaitseville teknisille laitteille, johdoille tai putkistoille. Kadun pinnan ja rakennuksen osan alapinnan välillä on oltava vapaata tilaa jalkakäytävän ja pyörätien osalla vähintään 3 metriä ja ajoradan osalla vähintään 4,6 metriä.” Pykälään lisätään lausunnossa ehdotetulla tavalla, että haittaa ei saa aiheutua katurakenteessa sijaitseville teknisille laitteille, johdoille tai putkistoille.

Sijoitussuunnitelman hyväksyttämistä ei ole tarpeen vaatia ulkoseinän lisäerityksen osalta, koska lisäeristystä koskien ehdotuksessa ei ole määritelty tiettyä enimmäismäärää, jonka tontin rajan saisi ylittää.

Turku Energian lausunnon johdosta 35 §:n ensimmäiseen momenttiin tehdään muutos muuntamoiden ja muiden teknisten laitteiden sijoittamista. Muuntamot ja muut tekniset laitteet tulee pyrkiä sijoittamaan rakennuksiin vain kaupunginosissa I-IX, joissa asiaa voidaan perustella kaupunkikuvallisilla syillä. Kaikilla alueille kyseiset laitteet pitää pyrkiä sijoittamaan siten, että ne eivät haittaa kadun käyttöä sekä kunnossa- ja puhtaanapitoa eivätkä häiritse kaupunkikuvaa.

Ehdotuksen 3.2 § 1) kohdan mukaan kaupunginosissa I-IX ei sallita rakennelmien sijoittamista ilman toimenpidelupaa. Turun kaupungin omistamalle kadulle tai muulle yleiselle alueelle alle 7 m2 rakennelmia saa sijoittaa enintään kolmen kuukauden ajaksi ilman toimenpidelupaa, mikäli kaupunki on luovuttanut alueen hallinnan kyseiseen toimintaan. Ehdotuksen 3.2 §:n 2 kohdan mukaan Turun kaupungin omistamalle kadulle tai muulle yleiselle alueelle saa sijoittaa yleisörakennelmia enintään kolmen kuukauden ajaksi ilman toimenpidelupaa, mikäli kaupunki on luovuttanut alueen hallinnan kyseiseen toimintaan.

Oy Turku Energia 28.9.2015:

Lausunnossa todetaan, että omakotiasujille suunnatut aurinkosähköpaketit ovat noin kooltaan 10-35 m2. Aurinkokeräimien luvittamisen keventämistä pitäisi harkita siten, että uusituvan energian laitteiden sijoittaminen helpottuisi.

Rakennusjärjestystyöryhmä ehdottaa, että lausunnon johdosta muutetaan ehdotuksen 3 §:ä vähäisesti ja että lausuntoon vastataan seuraavasti:

Luvanvaraisuuden rajaa aurinkokeräimien kohdalla nostetaan 6 neliömetristä 10:een, koska useissa lausunnoissa ja muistutuksissa on tuotu esille, että käytännössä pientaloasujille tarkoitetut aurinkosähköpaketit ovat kooltaan vähintään 10 m2. Tätä suurempien aurinkokeräimien ollessa kyseessä on tarpeen, että hankkeelle haetaan toimenpidelupa, jotta kaupunkikuvalliset ja asennuksen turvallisuuteen liittyvät näkökohdat tulevat huomioiduksi. Asennuksen turvallisuus tulee varmistetuksi, koska toimenpideluvassa edellytetään vastaavan työnjohtajan hankkimista. MRL:n 122.2 §:n mukaan vastaavan työnjohtajan on vastattava rakennustyön kokonaisuudesta ja laadusta sekä huolehdittava, että rakennustyö tehdään myönnetyn luvan, rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan mukaisesti. Laajat aurinkokeräinkentät voivat edellyttää myös rakennuslupaa, koska rakenteellisen turvallisuuden ja kestävyyden arvioinnin tarpeen takia.

Turun Satama Oy 28.9.2015:

Lausunnossa ehdotetaan, että uudessa rakennusjärjestyksessä säilytetään määräys, jonka mukaan lupaa ei edellytetä voimassa olevan rakennusjärjestyksen mukaan alueella, joka on asemakaavassa merkitty sataman liikennealueeksi (LS).

Rakennusjärjestystyöryhmä ehdottaa, että lausunnon johdosta muutetaan ehdotuksen 3 §:ä ja että lausuntoon vastataan seuraavasti:

Lupaa ei edellytetä voimassa olevan rakennusjärjestyksen mukaan alueella, joka on asemakaavassa merkitty sataman liikennealueeksi (LS). Nämä alueet ovat käytännössä ulkopuolisilta rajattua aluetta. Sataman lausunnon johdosta lisätään 2. momenttiin kohta 9, jonka mukaan sataman hallitsemalla alu-eella, joka on asemakaavassa merkitty sataman liikennealueeksi (LS) ja joka on luovutettu satamakäyttöön MRL:n 126 a §:ssä luetellut toimenpiteet eivät edellytä lupaa. Näilläkin alueilla lupaa edellytettäisiin suojeltuihin ja arvokkaisiin rakennuksiin kohdistuvien toimenpiteiden kohdalla.

Vesiliikelaitoksen johtokunta 15.10.2015:

Lausunnossa ehdotetaan, että rakennusjärjestykseen otettaisiin hulevesiä koskevia yksityiskohtaisia määräyksiä vastaavasti kuin ympäristönsuojelumääräyksissä on jätevesiä koskien.

Rakennusjärjestystyöryhmä ehdottaa, että lausunnon johdosta muutetaan ehdotuksen 8 §:ä vähäisesti ja että lausuntoon vastataan seuraavasti:

Lausunnon johdosta 8 §:ä selkeytetään siten, että viides momentti siirretään kolmanneksi momentiksi. Näin korostetaan rakennushankkeeseen ryhtyvän velvollisuutta selvittää rakennuslupahakemuksen yhteydessä, miten hulevesi- ja perustusten kuivatusjärjestelmä toteutetaan ja esitetyn toteutuksen riittävyydestä.

Rakennuslautakunta 17.9.2015:

Rakennuslautakunnan lausunnon mukaan työmaan perustamisessa pitää huomioida myös pyöräliikenteen sujuvuus. Rakennusjärjestystyöryhmä ehdottaa, että lausunnon johdosta muutetaan ehdotuksen 43 §:ä vähäisesti ja että lausuntoon vastataan seuraavasti:

Rakennuslautakunnan lausunnon johdosta 43 §:n ensimmäiseen momenttiin lisätään, että työmaa on, ottaen erityisesti huomioon jalankulkuliikenteen ja pyöräliikenteen sujuvuus, erotettava ympäristöstään turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti, tarvittaessa aitaamalla. Myös pyöräliikenteen sujuvuuden huomioiminen on perusteltua.

Vammaisneuvosto 12.10.2015:

Lausunnossa todetaan, että ehdotuksessa tulisi käyttää sanan liikkumisesteisyys sijaan esteettömyys sanaa, koska se on kattavampi. Lausunnon mukaan 37 §:n mukainen vapaan kulkutilan vähimmäisleveys pitäisi olla 2 metriä ja mainoslaitteet tulee sijoittaa niin, etteivät ne haittaa kadun tai yleisen alueen esteetöntä käyttöä. Työmaajärjestelyissä pitäisi huomioida myös esteettömyys. Vammaisneuvosto pitää hyvänä 32.2 §:n mukaista esteettömyyden määritelmää.

Rakennusjärjestystyöryhmä ehdottaa, että lausunnon johdosta muutetaan ehdotuksen 33, 34, 40 ja 43 §:iä vähäisesti ja että lausuntoon vastataan seuraavasti:

Vammaisneuvoston ehdotuksen mukaisesti korvataan ehdotuksen seuraavissa pykälissä liikkumisesteisyys sana sanalla esteettömyys: 33.2 § ja 34.1 §

37.4 §:n mukaan ”Irralliset mainoslaitteet on asetettava katu- tai muulle yleiselle alueelle niin, etteivät ne haittaa kadun tai yleisen alueen käyttöä, kunnossa- ja puhtaanapitoa tai pelastustoimia eivätkä vaaranna turvallisuutta tai ole pysäköinnin esteenä.” Työryhmä pitää sanamuotoa oikeana ja riittävänä. Mainoslaitteita sijoitettaessa pitää huomioida alueen käyttö yleensä.

37.5 §:n mukainen vapaan kulkutilan vähimmäisleveys vastaa voimassa olevan rakennusjärjestyksen vähimmäisleveyttä. Ehdotukseen on otettu määräys sijoittaa mainoslaitteet julkisivun viereen. Vapaan kulkutilan leveyden pitää olla aina vähintään 1,5 metriä. Jalkakäytävät ovat tietyissä osissa kaupunkia melko kapeita ja tällaisissa kapeissa kohdissa tiekäyttäjien pitää pyrkiä ohittamaan toisensa ennakoiden.

Ehdotuksen 40.3 §:n sanamuotoa muutetaan seuraavasti: ”Vuokraus- ja kaivulupahakemukseen on liitettävä tarpeelliset suunnitelmat työmaan aitaamisesta, jätehuollon ja ajoneuvo- ja jalankulkuliikenteen järjestämisestä myös esteettömyyden kannalta sekä melu- ja pölyhaittojen rajoittamisesta. Vuokramiehen ja luvansaajan on suoritettava kaupungin hyväksymän taksan mukainen maksu. Vuokramiehen ja luvansaajan on saatettava katualue ennen vuokra-ajan päättymistä siihen kuntoon kuin se oli ennen työn aloittamista.

Ehdotuksen 43.1 §:n sanamuotoa muutetaan seuraavasti: ”Työmaa on, ottaen erityisesti huomioon jalankulkuliikenteen ja pyöräliikenteen sujuvuus myös esteettömyyden vaatimukset täyttäen, erotettava ympäristöstään turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti, tarvittaessa aitaamalla. Työmaa-aidan koon, rakenteen, materiaalin ja värin on sovelluttava ympäristöön.

SuRaKu-korteissa esitetään yleisohjeet esteettömien julkisten ulkoalueiden suunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon. Korttien mallisuunnitelmissa esitetään yksi tapa tuottaa esteetöntä ympäristöä,

mutta tuotteita ja suunnitteluratkaisuja kehittämällä voidaan ympäristön laadun ja esteettömyyden tasoa edelleen parantaa. Korttien ohjeet perustuvat SuRaKu-projektissa, johon Turun kaupunkikin osallistui, määriteltyihin esteettömyyskriteereihin ja laadittuihin mallisuunnitelmiin (SuRaKu ohjekortti 1). Esteettömyyteen liittyviä ohjeita ja määräyksiä on aiemmin ollut sekä rakentamismääräyskokoelmassa että RT-ohjekorteissa ja erillisissä ohjeissa, joita ovat laatineet mm. eri vammaisjärjestöt. SuRaKu ohjekortit sisältävät hyviä ohjeita muiden ohjeiden lisäksi, mutta niiden liittämistä osaksi rakennusjärjestystä ei nähdä tarkoituksenmukaisena.

Esteettömyysasiamies 9.10.2015:

Lausunnon mukaan rakennuspaikan valinnassa pitäisi ottaa huomioon esteettömyyden toteuttaminen. 32 §:ssä pitäisi puhua esteettömyyden määritelmän yhteydessä kokonaisuudesta ominaisuuden sijaan, koska termi on kattavampi. Lausunnossa todetaan, että ehdotuksessa tulisi käyttää sanan liikkumisesteisyys sijaan esteettömyys sanaa, koska se on kattavampi. Työmaajärjestelyissä pitäisi huomioida myös esteettömyys.

Rakennusjärjestystyöryhmä ehdottaa, että lausunnon johdosta muutetaan ehdotuksen 33, 34, 40 ja 43 §:iä vähäisesti ja että lausuntoon vastataan seuraavasti:

Rakennuspaikalle asetettavista vaatimuksista säädetään ehdotuksen 11 §:ssä. Kaikki rakennuspaikat eivät ole esteettömiä luonnollisista maastonmuodoista johtuen.

32.2 §:n sanamuotoa muutetaan seuraavasti: ”Esteettömyydellä tarkoitetaan kokonaisuutta, joka mahdollistaa ihmisten erilaiset toimintatavat. Jokaisen yksilön tulee voida iästä, sukupuolesta, terveydentilasta tai sosiaalisesta, psyykkisestä ja fyysisestä toimintakyvystä riippumatta osallistua yhteiskunnan toimintaan. Ympäristöä ja rakennettua tilaa pidetään esteettömänä silloin kun tämä tavoite toteutuu käytännössä.”

37.4 §:n mukaan ”Irralliset mainoslaitteet on asetettava katu- tai muulle yleiselle alueelle niin, etteivät ne haittaa kadun tai yleisen alueen käyttöä, kunnossa- ja puhtaanapitoa tai pelastustoimia eivätkä vaaranna turvallisuutta tai ole pysäköinnin esteenä.” Työryhmä pitää sanamuotoa oikeana ja riittävänä. Mainoslaitteita sijoitettaessa pitää huomioida alueen käyttö yleensä.

Pykäliin 33.2 §, 34.1 §, 40.3 § ja 43.1 §:iin tehdään esteettömyysasiamiehen ja vammaisneuvoston ehdottamat muutokset:

Ehdotuksen 33.2 ja 34.1 §:ssä liikkumisesteisyys sana korvataan sanalla esteettömyys.

Ehdotuksen 40.3 §:n sanamuotoa muutetaan seuraavasti: ”Vuokraus- ja kaivulupahakemukseen on liitettävä tarpeelliset suunnitelmat työmaan aitaamisesta, jätehuollon ja ajoneuvo- ja jalankulkuliikenteen järjestämisestä myös esteettömyyden kannalta sekä melu- ja pölyhaittojen rajoittamisesta. Vuokramiehen ja luvansaajan on suoritettava kaupungin hyväksymän taksan mukainen maksu. Vuokramiehen ja luvansaajan on saatettava katualue ennen vuokra-ajan päättymistä siihen kuntoon kuin se oli ennen työn aloittamista.

Ehdotuksen 43.1 §:n sanamuotoa muutetaan seuraavasti: ”Työmaa on, ottaen erityisesti huomioon jalankulun ja pyöräilyn sujuvuus myös esteettömyyden vaatimukset täyttäen, erotettava ympäristöstään turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti, tarvittaessa aitaamalla. Työmaa-aidan koon, rakenteen, materiaalin ja värin on sovelluttava ympäristöön.

Vanhusneuvosto 5.11.2015:

Lausunnon mukaan ikäihmisten näkökulmasta, ja laajemminkin muut vaikuttajaryhmät huomioiden, määräyksiin tulisi sisällyttää periaate tehdä vaikutusten arviointi eri kansalaisryhmiin; tärkeimpinä lapset, vanhukset, vammaiset jne. sekä eri liikennemuotoihin. Arviointi tulisi lisäksi tehdä jo ennen hankepäätöstä, suunnitteluprosessin eri vaiheissa ja vielä rakentamisen toteutuksen valinnoissa.

Rakennusjärjestystyöryhmä ehdottaa, että lausunto ei anna aihetta muuttaa rakennusjärjestysehdotusta ja että lausuntoon vastataan seuraavasti:

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää mm. turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista. Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet konkretisoituvat kaavojen sisältövaatimuksissa. Eri maankäytön muotojen vaikutukset arvioidaan lain edellyttämällä tavalla yleis- ja asemakaavoituksen tai poikkeamispäätösmenettelyn yhteydessä.

Rakennusjärjestystyöryhmä on laatinut seuraavan vastauksen rakennusjärjestyksen sisältöä koskevaan muistutukseen:

Virte-Metalli Oy 29.9.2015:

Muistutuksen tekijän mukaan ei ole syytä rajata aurinkopaneelien pinta-alaa katolla neliömetrimääräpohjaisesti. Lähitulevaisuudessa suurempien, 20 – 50 m2 aurinkopaneelijärjestelmien myynti tulee kasvamaan. Ei ole mitään takeita, että pieni järjestelmä on kauniimpi kuin iso; paras ulkonäkö saavutetaan usein käyttämällä tyhjä tila katolla kokonaisuudessaan ja symmetrisesti. Muistutuksen mukaan normaali mökin tai omakotitalon järjestelmä on nykyään kooltaan 10 – 40 m2. Tällaisten järjestelmien alistaminen pitkälle lupaprosessille vaikeuttaa meidän liiketoimintaamme merkittävästi, sillä aurinkosähköjärjestelmiä on tarkoitus myydä katon vaihtamisen yhteydessä. Muistutuksessa ehdotetaan, että aurinkosähköjärjestelmän saa asentaa ilmoitusmenettelyllä, mikäli paneelit tulevat katolle lappeen suuntaisesti ja paneelit ovat pinta-alaltaan kattoa pienempiä, puolen metrin päässä katon räystäiltä. Kadun puolta ja pihan puolta ei kannata erotella toisistaan, sillä useimmiten pihan puolikin näkyy jonnekin. Rakennusjärjestystyöryhmä ehdottaa, että muistutus ei anna aihetta muuttaa rakennusjärjestysehdotusta ja että muistutukseen vastataan seuraavasti:

Luvanvaraisuuden rajaa aurinkokeräimien kohdalla nostetaan 6 neliömetristä 10:een, koska useissa lau-sunnoissa ja muistutuksissa on tuotu esille, että käytännössä pientaloasujille tarkoitetut aurinkosähköpa-ketit ovat kooltaan vähintään 10 m2. Tätä suurempien aurinkokeräimien ollessa kyseessä on tarpeen, että hankkeelle haetaan toimenpidelupa, jotta kaupunkikuvalliset ja asennuksen turvallisuuteen liittyvät näkökohdat tulevat huomioiduksi. Asennuksen turvallisuus tulee varmistetuksi, koska toimenpideluvassa edellytetään vastaavan työnjohtajan hankkimista. MRL:n 122.2 §:n mukaan vastaavan työnjohtajan on vastattava rakennustyön kokonaisuudesta ja laadusta sekä huolehdittava, että rakennustyö tehdään myönnetyn luvan, rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan mukai-sesti. Toimenpideluvan keskimääräinen käsittelyaika on 30 päivää, joten menettely ei aiheuta merkittävää viivästystä hankkeen etenemisen kannalta. Laajat aurinkokeräinkentät voivat edellyttää myös rakennuslupaa, koska rakenteellisen turvallisuuden ja kestävyyden arvioinnin tarpeen takia.