Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

Kasvusopimus ja kasvuvyöhykekilpailu

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaan hallitus tukee kaupunkiseutujen ja kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn parantamista muun muassa kehittämällä sopimuspohjaista yhteistyötä valtion kanssa.

Valtio tekee pääkaupunkiseudun kanssa kasvusopimuksen osana metropolipolitiikkaa. Lisäksi muut suuret kaupunkiseudut voivat osallistua hakumenettelyyn. Enintään kuuden kaupunkiseudun kanssa tehdään kasvusopimus alkuvuodesta 2016. Tällä tavoitellaan kansainvälisten liiketoimintamahdollisuuksien ja referenssikohteiden luomista, innovatiivisten julkisten hankintojen lisäämistä sekä kumppanuutta elinkeinoelämän ja oppilaitosten kanssa.

Hakemusten tekemisestä vastaavat keskuskaupungit, jotka kokoavat alueen muut tarvittavat toimijat mukaan.

Kaupungit vastaavat itse teemojen valinnasta. Niitä voi olla rajallinen määrä (1-2). Teemojen ja niitä toteuttavien hankkeiden tulee tukea hallituksen kärkihankkeiden toteuttamista. Valittujen teemojen kuvauksen lisäksi kaupunkeja pyydetään hakemuksissaan vastaamaan innovatiivisia julkisia hankintoja ja maahanmuuttoa koskeviin kysymyksiin.

Ensimmäistä kertaa järjestetään kasvuvyöhykekilpailu, josta valitaan 1–2 parasta esitystä sopimusmenettelyyn. Valtion ja kasvuvyöhykkeiden välisten kasvusopimusten tavoitteena on alueen elinvoimaisuuden kokonaisvaltainen kehittäminen eri alueiden ja eri toimijoiden yhteistyöhön perustuen. Kasvuvyöhykkeen tulee olla kansallisesti merkittävä ja sen tulee sijaita kahden tai useamman maakunnan alueella.

Kasvuvyöhykkeet vastaavat itse omien tavoitteidensa ja painopisteidensä määrittelystä. Tavoitteena on 1-2 keskeisen strategisen painopisteen valinta, joita edistetään yhteistyössä vyöhykkeen ja valtion kanssa. Teemojen tulee olla sellaisia, jotka tukevat kasvuvyöhykkeen kokonaisvaltaista kehittämistä ja hallituksen kärkihankkeiden toteuttamista.

Hakemukset tulee toimittaa työ- ja elinkeinoministeriöön 29.1.2016 mennessä. Hakemusten virkamiesarviointi toteutetaan helmikuussa 2016. Tarkentavat neuvottelut käydään parhaiksi arvioitujen hakemusten jättäneiden kanssa maaliskuussa 2016 työ- ja elinkeinoministeriön johdolla.

Turun kaupunki on käynnistänyt kasvusopimushakemuksen valmistelun. Kasvuvyöhykekilpailun valmistelu on käynnistetty Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton yhteistyönä.

MAL-sopimus

Valmisteilla oleva MAL-sopimus 2016–2019 perustuu pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan 29.5.2015, jonka mukaisesti hallitus solmii asumista, maankäyttöä ja liikkumista yhteen sovittavan ja asuntotuotantoa sekä kasvua vauhdittavan aiesopimuksen suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Sopimus on jatkoa Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion väliselle MAL-aiesopimukselle 2012–2015.

MAL-sopimuksen lähtökohtana ovat kaupunkiseudulla vuonna 2012 hyväksytty rakennemalli 2035 ja sen toteuttamiseksi kuntien vuosina 2014–2015 hyväksymät kuntakohtaiset kaavoitusohjelmat liitteenään seudullinen ohjelma, seudullinen asunto- ja maapoliittinen ohjelma ja rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelma.

Sopimus on seudun kuntien välinen, kuntien ja valtion välinen sekä valtio-osapuolten välinen sopijaosapuolten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteisen tahtotilan ja kehityssuuntien kuvaus. Sopimuksella edistetään hallitusohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista Turun kaupunkiseudulla. Vastaavasti sopimuksella edistetään seudun kuntien yhteisesti hyväksyttyjen strategioiden, suunnitelmien ja ohjelmien toteuttamista sekä tuetaan päätöksentekoa.

Turun seudulla tavoitteena on, että sopimusmenettelyn avulla vahvistetaan Rakennemallin 2035 sitovuutta ja konkretisointia, edistetään sopimuksen tarkoitusta tukevien seudullisesti merkittävien hankkeiden toteutusta sekä edistetään Pohjoisen kasvuvyöhykkeen (Tukholma–Turku–Helsinki–Pietari) kehittymistä tukevien hankkeiden toteutusta.

MAL-sopimuksen toimenpiteet on jaoteltu kolmeen teemaan:

I Elinvoimainen seutu, jonka toimenpiteet kohdistuvat Etelä-Suomen kasvukäytävän ja matkailun vahvistamiseen.

II Vahvat yhdyskunnat, jonka toimenpiteet kohdistuvat keskuksien, asemanseutujen ja joukkoliikenteeseen tukeutuvien alueiden elinvoiman lisäämiseen.

III Sujuva arki, jonka toimenpiteet kohdistuvat asuntotuotannon monipuolistamiseen, palveluiden saavutettavuuteen ja liikenneturvallisuuden parantamiseen.

Valmisteluprosessi

Sopimuksen valmistelu käynnistyi 25.9.2015. Seudullinen MAL-työryhmä koordinoi sopimuksen valmistelua. Valmistelusta on vastannut ryhmä, joka koostuu Turun, Kaarinan ja Raision kaupunkien, Varsinais-Suomen liiton ja ELT-keskuksen edustajista. Sopimusneuvotteluihin osallistuvat kaikki Turun kaupunkiseudun rakennemallin hyväksyneet kunnat ja Varsinais-Suomen liitto sekä valtiolta Ympäristöministeriö (YM), Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM), Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), Valtiovarainministeriö (VM), Liikennevirasto, Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus (ARA) sekä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY).

Seudullinen MAL-työryhmä käsitteli 3.11.2015 ensimmäistä sopimusluonnosta (pvm 30.10.2015), jota on täydennetty palautteen pohjalta. 13.11.2015 päivättyä sopimusluonnosta on käsitelty valtion ja kuntien valmistelukokouksessa 18.11.2015 ja sopimuksen liikenneasioita LVM:n koollekutsumassa palaverissa 2.12.2015.

MAL-työryhmä käsitteli 9.12.2015 palautteen pohjalta muutettua sopimusluonnosta ja päätti lähettää sen (pvm 9.12.2015) kuntiin lähetekeskustelua varten. Kuntien kannat tulee olla MAL-työryhmän käytettävissä 22.1.2016.

YM:ssä järjestetään asuntotukia koskeva erillinen palaveri, missä käydään läpi sopimuksen asuntotuotantoa koskevat asiat. Sopimuksen liikenneasioita käsitellään seuraavan kerran 3.2.2016.

Sopimusneuvotteluita jatketaan helmikuussa 2016. Neuvotteluprosessi viedään loppuun niiden asioiden osalta, joihin voidaan vaikuttaa. Samalla tunnistetaan ne asiat, jotka vaativat jatkokeskusteluita. Liikenteen osalta valtio-osapuolen linjaukset voidaan vahvistaa vasta kevään kehysriihen jälkeen.

Sopimusluonnos viedään talouspoliittinen ministerivaliokunnan käsittelyyn, joka pohjustaa valtioneuvoston päätöksentekoa.

Sopimus tulee voimaan valtioneuvoston periaatepäätöksellä sen jälkeen kun kunnat ovat hyväksyneet sopimuksen.

Liite 1MAL-sopimusluonnos

Oheismateriaali 1Työ- ja elinkeinoministeriön ohje ”Haku kasvusopimusmenettelyyn”

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi ja käy tarvittavan lähetekeskustelun kasvusopimuksen, kasvuvyöhykekilpailun ja MAL-sopimuksen jatkovalmistelua varten.

PäätösAsia pantiin pöydälle Mannin Eklundin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.