HALLITUSOHJELMAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄ KYSELY:

SELVITYS VAIKEIMMIN TYÖLLISTYVIEN JULKISTEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISVASTUUN SIIRROSTA VALTIOLTA KUNNILLE

Arvoisa vastaanottaja

Kuntien nykytilan kartoittamista koskevaan kyselyyn sisältyy kysymyksiä mm. työllisyyden hoitoon liittyvien tehtävien organisoinnista ja resursoinnista sekä palvelurakenteesta. Kyselyllä kartoitetaan kuntien roolia valtion järjestämisvastuulla olevien julkisen työvoima- ja yrityspalvelujen tuottajina ja kuntien omaehtoisesti järjestämiä työllistymistä edistäviä palveluja. Kyselyllä kartoitetaan myös kuntien näkemyksiä siitä, miten valtion ja kuntien välistä työnjakoa tulisi mahdollisesti muuttaa ja/tai kehittää.

Kyselyn sisältöön liittyvissä kysymyksissä lisätietoja antaa ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz (hanna.liski-wallentowitz@tem.fi) ja teknisissä kysymyksissä suunnittelija Helena Korhonen (helena.korhonen@tem.fi).

Frågorna i enkäten finns bara på finska men det är möjligt att svara på svenska. 

Vastausaikaa kyselyyn on 19.11.2015 klo 16.00 asti (2 viikkoa).

TAUSTAKYSYMYKSET

Kunnan nimi

Turun kaupunki

___________________________________________________

Kuntanumero

853___________________________________________________

Kunnan asukasluku

( )    Alle 6 000

( )   6001 - 10 000

( )   10 001 - 20 000

( )   20 001 - 40 000

( )   40 001 - 100 000

(x )   Yli 100 000

Vastaajan/yhteyshenkilön nimi, virkanimike ja sähköpostiosoite

Mika Helva

palvelujohtaja

mika.helva@turku.fi
___________________________________________________

1.TYÖLLISYYDEN HOIDON ORGANISOINTI

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan valtio vastaa julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisestä. Kunnat tuottavat valtion järjestämisvastuulle kuuluvia julkisia työvoimapalveluja. Erityisesti ne tarjoavat palkkatuettua työtä ja työkokeilupaikkoja. Kunnat järjestävät sosiaalipalveluihin kuuluvan kuntouttavan työtoiminnan lisäksi omaehtoisesti erilaisia työllistymistä edistäviä palveluja työpajoissa ja muissa yksiköissä.

Onko kunnassanne yksikkö, joka vastaa keskitetysti työllisyyden hoidosta (= julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen tuottamisesta ja muiden työllistymistä edistävien palvelujen järjestämisestä)?

( X)  Kyllä
( )  Ei

Vastasitte, että kunnassanne on yksikkö, joka vastaa keskitetysti työllisyyden hoidosta? Minkä hallintokunnan alla yksikkö toimii (esim. keskushallinto, elinkeinotoimi, sosiaalitoimi)?
Konsernihallinnossa palvelukeskuksena

______________________________________________________________________

Vastasitte, että kunnassanne ei ole yksikköä, joka vastaa keskitetysti työllisyyden hoidosta (= julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen tuottamisesta ja muiden työllistymistä edistävien palvelujen järjestämisestä)? Onko vastuu em. asioista joko jollakin hallintokunnalla tai yksittäisellä nimetyllä henkilöllä?

( )  Kyllä, hallintokunnalla
( )  Kyllä, nimetyllä henkilöllä
( )  Ei

Vastasitte, että vastuu työllisyyden hoidosta on hallintokunnalla tai nimetyllä henkilöllä. Mikä hallintokunta vastaa työllisyyden hoidosta tai missä hallintokunnassa työllisyyden hoidosta vastaava henkilö työskentelee (esim. keskushallinto, elinkeinotoimi, sosiaalitoimi)?

__________________________________________________________________________

Onko työllisyysasiat sisällytetty johonkin kuntanne voimassa olevaan strategiaan?

(X )  Kyllä
( )  Ei

( ) Tällainen strategia on valmisteilla

Vastasitte, että työllisyysasiat on sisällytetty kunnan strategiaan. Mihin strategiaan työllisyysasiat sisältyvät? Laittakaa linkki, jota kautta strategia on löydettävissä.

Työllisyysasiat mainitaan kummassakin Turun strategisessa ohjelmassa, jotka ovat hyvinvointi ja aktiivisuus sekä kilpailukyky ja elinvoima. Turun strategiat löytyvät sivulta _http://www.turku.fi/2029_________________________________________________________________________

Toimiiko kunnassanne tällä hetkellä kunnan asettama työllisyystoimikunta tai vastaava?
( X)  Kyllä
( )  Ei

Vastasitte, että kunnassanne toimii työllisyystoimikunta tai vastaava. Mitkä kunnan hallintokunnat ja kunnan ulkopuoliset tahot ovat toimikunnassa edustettuina?

Työllisyystoimikunta on poliittinen elin, jonka puheenjohtaja on kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja. Sen jäsenet ovat yhtä lukuun ottamatta kaupunginvaltuutettuja ja useimmat istuvat kaupunginhallituksessa. _________________________________________________________________________

Tekeekö kuntanne yhteistyötä muiden kuntien kanssa työllisyyden hoitoon liittyvissä kysymyksissä?

( X)  Kyllä
( )  Ei

Vastasitte, että kuntanne tekee yhteistyötä muiden kuntien kanssa työllisyyden hoitoon liittyvissä kysymyksissä. Millaisia yhteistyön muotoja kunnilla on (esim. yhteinen strategia, yhteisiä palvelurakenteita)?

Meillä on maakunnallinen TYP:n johtoryhmä sekä kuntien yhdessä rahoittama TYP-johtaja. Keskustelu seudullisen yhteistyön laajentamisesta myös työllisyysasioissa on jo aloitettu. _________________________________________________________________________

Julkisia työvoima- ja yrityspalveluja tarjotaan työttömille, jotka ovat rekisteröityneet työnhakijoiksi TE-toimistoon. Kuinka paljon kunnassanne on toimeentulotukea saavia työvoimaan kuuluvia (17–65-v) työttömiä, jotka eivät ole työnhakijoina TE-toimistossa?

Tietoa ei ole saatavissa, mutta Turussa on toimeentulotukea saanut viime vuonna 9180 kotitaloutta, joissa oli perheenjäseniä 14201. Turussa toimeentulotuki myönnetään kotitalouksille eikä yksilöille. Ennen toimeentulotuen myöntämistä tulee hakea ensisijaista etuutta eli ilmoittauduttava työnhakijaksi TE-toimistoon. Viime vuonna toimeentulotuen saajista 3,8 % oli töissä, 62,0 % työttömänä tai lomautettuna, äitiys, isyys tai vanhempainrahalla 1 %, pitkäaikaissairaana 2,9 % ja eläkkeellä 6,3 %. _____________________________________ henkilöä (arvio tai esim. toimeentulotukirekisteristä saatava lukumäärätieto)

2.TYÖLLISYYDEN HOIDON PALVELURAKENNE JA KUMPPANUUS-/YHTEISTYÖSOPIMUKSET

Omistaako kuntanne yksin tai yhdessä jonkun muun tahon kanssa työllisyyspalveluja tuottavan yksikön (esim. työpaja tai muu valmennusyksikkö)?

(x) Kyllä

() Ei

Vastasitte, että kuntanne omistaa työllisyyspalveluja tuottavan yksikön. Millaisissa yksiköissä kuntanne on omistajana? useampi vastaus mahdollinen

(x ) Nuorten työpaja

( ) Aikuisten työpaja

( ) Sekatyöpaja (nuoret ja aikuiset)

(x ) Työ-/toimintakeskus

( ) Muu valmennusyksikkö

( ) Muu, mikä __________________________

Onko kuntanne ohjauksessa tällä hetkellä sellainen säätiö tai yhdistys, joka tuottaa työllistymistä edistäviä palveluja kunnassanne asuville työttömille?

(x) Kyllä

() Ei

Vastasitte että kuntanne ohjauksessa on sellainen säätiö tai yhdistys, joka tuottaa työllistymistä edistäviä palveluja kunnassanne asuville työttömille. Nimetkää säätiö tai yhdistys ja kuvatkaa lyhyesti kunnan roolia säätiön/yhdistyksen toiminnassa.

Aikuiskoulutuspalveluja tarjoaa Turun Aikuiskoulutussäätiö ____________________________________________________________________

Onko kunnallanne voimassa olevia kumppanuus-/yhteistyösopimuksia työllistymistä edistävien palveluja tuottavien tahojen kanssa. Kumppanuus-/yhteistyösopimuksilla ei tarkoiteta palvelujen hankintaa koskevia sopimuksia.

(x )  Kyllä
( )  Ei

Vastasitte, että kunnallanne on voimassa olevia kumppanuus-/yhteistyösopimuksia työllistymistä edistävien palveluja tuottavien tahojen kanssa? Minkä tahojen kanssa kuntanne on tehnyt em. sopimuksia ja mistä asioista sopimuksissa on sovittu?

Turun ammattikorkeakoulu tuottaa sopimuksen mukaisesti työttömien terveystarkastuspalveluja, kaupungilla on kumppanuussopimuksia monen kolmannen sektorin toimijan kanssa, joita kaupunki tukee avustuksilla. Olemme sopineet yhteistyöstä työllisyysasioissa Turun yrittäjien kanssa. ___________________________________________________________________________

Onko kunnallanne TE-toimiston kanssa yhteistyörakenteita, jotka liittyvät työllistymistä edistävien palvelujen järjestämiseen/tuottamiseen työttömille? Kysymyksellä ei tarkoiteta seuraavia ministeriön tiedossa olevia yhteistyörakenteita: Ohjaamo-toiminta ja TYP-verkosto.

( x)  Kyllä
( )  Ei

Vastasitte kunnallanne olevan yhteistyörakenteita TE-toimiston kanssa. Kuvatkaa lyhyesti yhteistyörakenteen sisältö.

Eri tasoilla pidetään säännöllisiä yhteistyöpalavereja, järjestämme yhteisiä infoja mm. Turun rahoittamien työnetsijäpalvelujen tiimoilta.

3.KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA JA SOSIAALISET KRITEERIT JULKISISSA HANKINNOISSA

Millä tavoin kuntanne järjestää vastuullaan olevan kuntouttavan työtoiminnan?

( ) Kunta tuottaa kokonaan itse kuntouttavan työtoiminnan

(x ) Kunta hankkii vähintään puolet kuntouttavan työtoiminnan toimintapäivistä ulkopuoliselta palvelutuottajalta

( ) Kunta hankkii vähemmän kuin puolet kuntouttavan työtoiminnan toimintapäivistä ulkopuoliselta palvelutuottajalta

Onko kuntanne julkisia hankintoja tehdessään käyttänyt 2010-luvulla sosiaalisia kriteereitä siten, että hankintakriteereihin olisi sisällytetty palveluntuottajalle velvollisuus palkata heikossa työmarkkina-asemassa olevia (pitkäaikaistyöttömät, osatyökykyiset, maahanmuuttajat)?

( ) Kyllä

( x) Ei

Vastasitte, että kuntanne on julkisia hankintoja tehdessään käyttänyt 2010 –luvulla sosiaalisia kriteereitä siten, että hankintakriteereihin on sisällytetty palveluntuottajalle velvollisuus palkata heikossa työmarkkina-asemassa olevia (pitkäaikaistyöttömät, osatyökykyiset, maahanmuuttajat). Millaisissa hankinnoissa em. kriteereitä on käytetty ja kuinka monta em. kohderyhmiin kuuluvaa henkilöä on saanut julkisten hankintojen kautta työmahdollisuuden?

Meillä ei hankinnoissa toistaiseksi ole velvoittavia sosiaalisia kriteereitä, mutta suositustasolla asia on otettu huomioon palvelujen hankinnoissa.___________________________________________________________________________

4.TYÖLLISYYDEN HOIDON HENKILÖRESURSSIT

Kuinka monta henkilöä kunnassanne työskenteli tammi-syyskuussa 2015

1) julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen (= TE-palvelut) tuottamiseen liittyvissä tehtävissä (palkkatuettujen työpaikkojen ja työkokeilupaikkojen etsiminen kunnassa ja yhteydenpito em. asioissa TE-toimistoon, ns. työnsuunnittelijan tehtävät). Huom! Em. lukuun ei sisällytetä tuella palkattujen työntekijöiden ja työkokeilijoiden työnjohtoon tai työnohjaukseen liittyviä tehtäviä.

2) kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen liittyvissä tehtävissä

3) kunnan omaehtoisesti tuottamissa lainsäädäntöön sisältymättömissä tehtävissä. HUOM! Em. lukuun ei sisällytetä tuella palkattujen työntekijöiden ja työkokeilijoiden työnjohtoon tai työnohjaukseen liittyviä tehtäviä

Merkitkää alla olevaan taulukkoon niiden henkilöiden lukumäärät: 1) jotka oli palkattu kokonaan kunnan omalla rahoituksella, 2) joiden palkkauskustannuksiin käytettiin työllisyysmäärärahoja (palkkatuki, työllisyyspoliittinen avustus) ja 3) joiden palkkauskustannuksiin käytettiin jotakin muuta hankerahoitusta (esim. rakennerahastojen määrärahoja)?

Jos vastasitte, että kunnassanne työskentelee henkilöitä kunnan omaehtoisesti tuottamissa palveluissa, kertokaa, mitä palveluja em. henkilöt tuottavat työttömille

Työpajatoimintaa, työnhallintaa, työllistämispalveluja kunnan palvelukseen, kolmannelle sektorille ja yrityksiin (meillä on tähän liittyen lisäksi ulkoistetut työnetsijä- ja buukkauspalvelut) työkyvyn arviointipalvelut, kuntouttavat työpalvelut. Lisäksi kunnalla on edellä mainittujen lisäksi yli sata työttömille tarkoitettujen koulutuspalvelujen tuottajaa. ___________________________________________________________________________

5.KUNNAN TYÖNANTAJILLE JA MUILLE PALVELUN TUOTTAJILLE MAKSAMAT TALOUDELLISET TUET SEKÄ KUNNAN TYÖNANTAJILLE TARJOAMAT PALVELUT

Maksaako kuntanne vuonna 2015 työttömiä palkkaaville työnantajille tukea palkkauskustannuksiin (ns. kuntalisää tai vastaavaa)?

( x)  Kyllä
( )  Ei

Vastasitte, että kuntanne maksaa työnantajille tukea palkkauskustannuksiin. Maksetaanko tuki vain työsuhteeseen, johon myönnetään myös palkkatukea?

( )  Kyllä
(x )  Ei

Mille työnantajatahoille tukia myönnetään? (useampi mahdollinen)

(x ) Yritys

(x ) Yhdistys

( x) Säätiö

( ) Muu

Vastasitte, että kuntanne maksaa työttömiä palkkaaville työnantajille tukea palkkauskustannuksiin? Minkä työttömien ryhmien palkkaamiseen tukea maksetaan? useampi mahdollinen

( ) Kaikki työttömät

( x) Kuntien työmarkkinatuen rahoitusvastuun piiriin kuuluvat työttömät

( ) Kaikki nuoret

( ) Kaikki pitkäaikaistyöttömät

( ) Muu, mikä

Vastasitte, että kuntanne maksaa työttömiä palkkaaville työnantajille tukea palkkauskustannuksiin. Miten suuri tuki on (euroa/kk) ja kuinka monelle kuukaudelle sitä voi saada?

__Turku-lisän osalta 350/500_____________ euroa /kk

________6-36_______ kuukautta

Maksaako kuntanne vuonna 2015 työttömille palveluja järjestäville tahoille (esim. työttömien yhdistykset, muut yhdistykset, säätiöt) muita kuin palkkauskustannuksiin tarkoitettuja tukia/avustuksia (esim. toiminta-avustuksia tilakustannuksiin)?

(x )  Kyllä
( )  Ei

Vastasitte, että kuntanne maksaa työttömille palveluja järjestäville tahoille muita kuin palkkauskustannuksiin tarkoitettuja tuki/avustuksia. Mille tahoille tukia/avustuksia maksetaan ja mihin käyttötarkoituksiin?

__Kolmannen sektorin toimijoille maksetaan tukea kaupungin työllisyysmäärärahoista työllistämisestä aiheutuviin muihin kuin palkkakustannuksiin esim. tilavuokriin. _________________________________________________________________________

Kuinka monelle toimijalle kuntanne maksaa tukia/avustuksia vuonna 2015 ja kuinka paljon kuntanne käyttää rahaa em. avustuksiin?

Toimijoiden lukumäärä__________15_____

Euromäärä yhteensä ______312 560_________

Tarjoaako kuntanne vuonna 2015 yksittäisille työnantajille palkkauskustannuksiin myönnettävän taloudellisen tuen lisäksi tai sijasta joitakin palveluja työttömien työllistymisen edistämiseksi?

(x )  Kyllä
( )  Ei

Vastasitte, että kuntanne tarjoaa vuonna 2015 yksittäisille työnantajille palkkauskustannuksiin myönnettävän taloudellisen tuen lisäksi tai sijasta joitakin palveluja työttömien työllistymisen edistämiseksi. Kertokaa, mitä palveluja kuntanne tarjoaa ja mille työnantajatahoille.

Kaupunki tarjoaa edelleensijoituspalveluja 1-2 kuukautta. ____________________________________________________________________________

6.NÄKEMYKSET KUNNAN JA VALTION TYÖNJAOSTA JA YHTEISTYÖN KEHITTÄMISESTÄ

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaan valtio vastaa julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisestä. Kunnat ja yksityiset toimijat (yritykset, yhdistykset ja muut yhteisöt) voivat toimia palvelujen tuottajina. Julkisista työvoimapalveluista kunnat tarjoavat lähinnä palkkatuettua työtä ja työkokeilupaikkoja.

Tulisiko valtiolle lainsäädännössä määriteltyä julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuuta siirtää valtiolta kunnille?

( ) Ei

( ) Ei, mutta kunnan mahdollisuuksia vaikuttaa julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämiseen tulee lisätä

(x ) Kyllä

Vastasitte, että valtiolle lainsäädännössä määriteltyä julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuuta tulisi siirtää kunnille. Miten vastuunjakoa tulisi vaikeimmin työllistyvien osalta muuttaa?

Työryhmä ei ole vielä määritellyt, mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan vaikeimmin työllistyvillä. Tässä kyselyssä vaikeimmin työllistyvillä tarkoitetaan niitä pitkäaikaistyöttömiä, osatyökykyisiä ja maahanmuuttajia, joilla on erityisiä vaikeuksia sijoittua työmarkkinoille.

(x ) Vaikeimmin työllistyvien työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuu tulisi kokonaisuudessaan siirtää kunnille

( ) Osa vaikeimmin työllistyville järjestettävistä julkisista työvoima- ja yrityspalveluista tulisi siirtää kunnille

Vastasitte, että vaikeimmin työllistyville järjestettävät julkiset työvoima- ja yrityspalvelut tulisi siirtää kunnille. Perustelkaa lyhyesti näkemyksenne.

_Hallitusohjelmassa mainitun Tanskan mallin mukaisesti tulisi koko työllisyydenhoito siirtää kunnille siten, että kokonaisvastuu työllisyydenhoidosta on yhdellä toimijalla. Työllisyyspalvelut ovat olennainen osa kunnan elinvoiman vahvistamista. Yhteistyöllä sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluiden kanssa tuetaan työllisyystavoitteita. Elinvoimaisuus on osaamisen lisäämistä ja työvoiman saatavuutta, kilpailukykyistä yrityskantaa, vetovoimaista ympäristöä ja julkisten ja kaupallisten palveluiden saatavuutta, jotka linkittyvät suoraan kuntien järjestämiin elinkeino- ja koulutuspalveluihin. Myös työllisyydenhoito on keskeinen osa tätä kokonaisuutta ja sen tavoitteet, toimintatavat ja palvelut tulee järjestää tukemaan elinvoimaisuuden lisääntymistä. ______________________________________________________________________

Vastasitte, että osa vaikeimmin työllistyville järjestettävistä julkisista työvoima- ja yrityspalveluista tulisi siirtää kunnille. Perustelkaa lyhyesti näkemyksenne ja kertokaa, mitkä julkiset työvoima- ja yrityspalvelut tulisi siirtää kuntien järjestämisvastuulle?

__________________________________________________________________________

Vastasitte, että järjestämisvastuuta ei ole syytä muuttaa, mutta kunnan mahdollisuuksia vaikuttaa julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämiseen tulee lisätä. Millä tavoin kuntien mahdollisuuksia vaikuttaa julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden järjestämiseen tulisi lisätä?

___________________________________________________________________________

Vastasitte, että vaikeimmin työllistyvien työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuu tulisi joko kokonaan tai osittain siirtää kunnille. Jos hallitus ei katso tarkoituksenmukaisesti muuttaa järjestämisvastuuta, kertokaa lyhyesti näkemyksenne siitä, miten valtion ja kuntien työnjakoa ja yhteistyötä tulisi kehittää vaikeimmin työllistyvien työvoima- ja yrityspalvelujen osalta?

Yhden luukun periaate on tärkeä tavoite. Valtio voisi ottaa kokonaisvastuun työllisyydenhoidosta, jolloin kuntien työmarkkinatukivelvoite poistettaisiin ja TE-toimistot sitoutuisivat entistä paremmin palvelemaan kuntalaisia ja kunnan yrityksiä työvoiman saannissa. Nykyinen malli ei palvele riittävästi. __________________________________________________________________________

Jos järjestämisvastuuta siirretään kunnille, mitä asioita muutoksen toimeenpanossa tulisi erityisesti ottaa huomioon?

Kunnille tulee siirtää myös työllistämiseen liittyvät resurssit ja työkalut. __________________________________________________________________________

Tulisiko vaikeimmin työllistyvien työllistymistä edistäviä palveluja (esim. kuntouttava työtoiminta, valmennukset, palkkatuettu työ, työkokeilu) koskevaa lainsäädäntöä muuttaa?

(x ) Kyllä

( ) EI

Vastasitte, että vaikeimmin työllistyvien työllistymistä edistäviä palveluja koskevaa lainsäädäntöä tulisi muuttaa. Kertokaa, mitä muutoksia työllistymistä edistäviä palveluja koskevaan lainsäädäntöön tulisi tehdä.

_Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen yrityksissä osana työllistymispolkua tulee sallia. Tulee tehdä yhden luukun periaatetta koskevat lainsäädäntömuutokset, joissa kaikki työkalut olisivat yhden toimijan käytössä. Lisäksi nykyiset työllisyyden tietojärjestelmät tulee siirtää toimijoiden käyttöön. Kuntien kelamaksu velvoitteesta työllistämistoimintaa vääristävänä tulee luopua. __________________________________________________________________________

Muut kyselyn aihealueeseen liittyvät kommentit

Tanskassa kokeiltiin ensin vaikemmin työllistämisen siirtoa kuntien vastuulle, mutta myöhemmin havaittiin, että yhden luukun periaatteella eli koko työllisyydenhoidon keskittämisellä yhdelle toimijalle eli kunnille saavutettiin suurin tehokkuus kokonaisuuden hallinnan kautta. Turussa tilanne, jossa 51-momentin rahat loppuivat kesken johti suuriin haasteisiin. Monet työllistymistä tukevat yhdistykset ovat ajamassa toimintaansa alas, starttiyrityksiä on jäänyt syntymättä ja pitkäaikaistyöttömät ovat jääneet aktivointien sijaan passiivituella syrjäytymään. ___________________________________________________________________________