Ympäristötoimiala, kaupunkisuunnittelu, kaavoitusinsinööri Andrei Panschin 29.10.2015:

Yleiskaava 2029 laaditaan koko Turun alueelle kaupungin rakennetta ja alueidenkäyttöä ohjaavana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Siinä keskustan alue laaditaan osayleiskaavatarkkuudella. Yleiskaavoituksen lähtökohtana ja sitä palvelevana maankäytön strategiaa kuvaavana perusselvityksenä on käytetty Turun kaupunkiseudulle vuonna 2012 laadittua ja Turun kaupunginvaltuuston 21.5.2015 hyväksymää kaupunkirakenteen kestävää kehitystä ja alueen vetovoimaisuutta edistävää rakennemalli 2035:ttä.

Yleiskaava 2025:n laatiminen aloitettiin vuoden 2010 alussa. Ympäristö- ja kaavoituslautakunta merkitsi osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedokseen 9.2.2010. Keväällä 2010 käynnistyi seudullista maankäyttöä ohjaavan Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035:n valmistelu. Keväällä 2012 yleiskaavan valmistelua jatkettiin Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035:n pohjalta. Samalla yleiskaavan tavoitevuosi muutettiin vastaamaan Turun kaupunkiseudun rakennemalli tavoitevuotta 2035. Yleiskaavan lähtökohdat koottiin raportiksi: Yleiskaava 2035. Lähtökohdat ja tavoitteet.

Tavoitteet

Yleiskaavan tavoitteet jakautuvat yleis- ja yksityiskohtaisiin tavoitteisiin. Merkittävin yleistavoite on Turun aseman, vetovoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen.

Yksityiskohtaisia tavoitteita on neljä pääryhmää:

•Keskustan kehittäminen

•Elinkeinoelämän toimintaedellytykset

•Myönteinen väestönkehitys ja vetovoimaiset asuinalueet

•Liikkuminen kestävässä kaupunkirakenteessa

Yleiskaavan väestö- ja työpaikkatavoitteet pohjautuvat kaupunkiseudun rakennemalliin. Vuonna 2035 Turussa asuu 210 000 asukasta ja kaupungissa on 108 000 työpaikkaa.

Kaupunginhallitus hyväksyi 30.9.2013 § 399 lähtökohtaraportin ja yleiskaavatyölle asetetut tavoitteet.

Kehityskuvat

Rakennemallin ja yleiskaavan tavoitteiden pohjalta poikkihallinnollinen projektiryhmä valmisteli kolme erilaista kehityskuvaa siitä, miten Turku tulee kasvamaan vuoteen 2035 mennessä. Kehityskuva on yleispiirteinen, strateginen kuvaus tavoiteltavasta alueiden tulevasta maankäytöstä, siihen vaikuttavista tekijöistä ja sen aiheuttamista muutoksista Kehityskuvissa on esitetty mm. asuin- ja työpaikka-alueiden sijoittuminen, mitoitus, profilointi ja kehittämistavoitteet, kaupan ja palvelujen sijoittuminen, viherverkosto ja liikennejärjestelmä.

Helmikuussa 2014 yleiskaavan tavoitevuodeksi asetettiin 2029, joka vastaa kaupunkistrategian tavoitevuotta. Samalla yleiskaavan väestö- ja työpaikkatavoitetta muutettiin vastaamaan lyhyempää aikajännettä. Vuonna 2029 Turussa asuu 200 000 asukasta ja kaupungissa on 105 000 työpaikkaa.

Tavoiteltu kasvu sijoittuu kehityskuvissa kaupunkialueelle kolmella eri tavalla. Kehityskuvien tarkempi esittely karttamateriaaleineen ovat koottuna liitteeseen 1. Kasvun määrä on eri vaihtoehdoissa sama.

•Olemassa olevaan palvelurakenteeseen voimakkaasti tukeutuva kehityskuva Kasvu Keskuksiin sijoittaa tavoitellun kasvun pääosin Turun ydinkeskustaan ja alakeskuksiin.

•Kehityskuva Kasvukäytävät sijoittaa kasvun tukeutuen Turun ydinkeskustaan, joukkoliikenteeseen tukeutuviin kehityskäytäviin sekä sisääntuloväylien varsiin.

•Kehityskuva Hajautettu kasvu tukeutuu Turun ydinkeskustaan ja pientaloasumista tukevaan rakentamiseen kaupunkialuetta kasvattaen.

Kehityskuva-asetelma ja kehityskuvaluonnokset esiteltiin kaupunginhallitukselle iltakoulussa 3.2.2014 ja 10.2.2014 kaupunginvaltuustolle.

Kehityskuvien vaikutusten arviointi

Syksyllä 2014 valmisteltiin kolme yksityiskohtaisempaa kehityskuvaa. Kehityskuvista laadittiin poikkihallinnollisena asiantuntijatyönä laaja vaikutustenarviointi. Siinä vertailtiin eri kehityskuvien vaikutuksia asumiseen, liikenteeseen, palveluihin, elinkeinoihin ja yrityksiin, talouteen, ilmastonmuutokseen sekä viheralueisiin ja kulttuuriympäristöihin. Vaikutusten arvioinneilla haettiin kehityskuvien eroja ja mahdollistettiin niiden keskinäinen vertailtavuus. Lisäksi arviointiin kuinka hyvin kehityskuvat toteuttavat yleiskaavan tavoitteita ja kaupunkistrategiaa.

Vuorovaikutus

Yleiskaavaprosessin aikana on ollut monipuolisesti vuorovaikutusmahdollisuuksia.

Yleiskaavan alustavia tavoitteita ja lähtökohtia työstettiin sidosryhmille suunnatussa työpajassa toukokuussa 2012 ja esiteltiin yleisölle kesäkuussa 2012. Yleisötilaisuuden anti oli positiivista ja kannustavaa. Kaupunginhallitus hyväksyi yleiskaavan tavoitteet syyskuun lopulla 2013.

Yleiskaavan kehityskuvaluonnoksia esiteltiin kevään 2014 aikana kahdessa eri asukastilaisuudessa. Nuorten taide- ja toimintatalo Vimmassa 2.4.2014 järjestetyssä asukastyöpajassa kaupunkilaiset saivat ilmaista mielipiteensä malleista ja kaupungin kehityksen suunnista. Tilaisuuden anti oli kannustava, positiivisena pidettiin sitä, että myös tämän asteisia suunnitelmia esitellään avoimesti asukkaille. Eniten positiivista palautetta saivat kehityskuvat Kasvu keskuksiin ja Kasvukäytävät. Turun pääkirjastossa 10.4.2014 järjestetyssä paneelikeskustelussa keskusteltiin laajemmin Turun tulevaisuudesta kaupungin hankkeita esittelevän Tapaa Turku -konseptin alla.

Asukkaat saivat keväällä 2014 vastata kyselyyn kehityskuvista. Kyselyyn saatiin 415 vastausta. Kysely tavoitti erityisesti nuoria vastaajia, mitä pidettiin hyvänä. Vastauksien perusteella eniten kannatusta sai kehityskuva Kasvukäytävät, jossa kasvu suunnataan intensiivisten joukkoliikennekäytävien varsille. Kehityskuva Hajautettu kasvu sai selvästi vähiten kannatusta.

Yrityksille suunnatulla kyselyllä kerättiin yritysten mielipiteitä yritysten sijoittumiseen, nykytilanteeseen ja tulevaisuuden tarpeisiin liittyen. Yrityksiltä haettiin tietoa myös Turun yritysalueiden kiinnostavuudesta ja houkuttelevuudesta sekä mahdollisesti puuttuvista yritysalueista. Vastanneet yritykset olivat pääosin tyytyväisiä nykyisiin toimitiloihinsa ja nykyiseen sijaintiinsa. Ihanteellisimmaksi yrityksen sijaintipaikaksi vastaajat valitsivat poikkeuksetta keskustan. Kasvukäytävät ja Kasvu keskuksiin -kehityskuvien koettiin vaikuttavan myönteisimmin elinkeinoelämän kehittymiseen. Toisaalta osa vastaajista koki myös Hajautettu kasvu -mallilla olevan myönteisiä vaikutuksia.

Taiteiden yönä 13.8.2015 kaupunginkirjastossa järjestetyssä paneelikeskustelussa keskusteltiin Turun tulevaisuudesta yleiskaavan vaikutusten arvioinnin teemoihin liittyen. Asiantuntijapaneelin viidestä jäsenestä kolme piti parhaana vaihtoehtona Kasvukäytävät -mallia ja kaksi Kasvu keskuksiin -mallia.

Lausunnot kehityskuvista

Yleiskaavan kehityskuvista pyydettiin 24.8.2015 lausunnot kaupungin lauta- ja johtokunnilta, naapurikunnilta, Varsinais-Suomen liitolta ja ELY-keskukselta. Kaupunginhallituksen 20.8.2015 iltakoulukäsittelyn jälkeen lähetettiin myös valtuustoryhmille. Lausujilta pyydettiin lausuntoa koskien yleiskaavan vaikutustenarviointeja ja niihin tehtäviä tarvittavia täydennyksiä sekä oman toimialansa kannalta kannatettavinta kehityskuvaa jatkotyöstöön.

Yleiskaavan kehityskuvista pyydettyjä lausuntoja saatiin 16 kappaletta. Näiden lisäksi Meidän Turku ja Turun yliopiston ylioppilaskunta antoivat oma-aloitteisesti lausuntonsa kehityskuvista.

Lausunnot sisälsivät lausunnonantajan näkemyksen siitä, mikä kehityskuva tulisi valita yleiskaavan jatkotyön pohjaksi sekä vaikutusten arviointien sisällöstä ja täydennystarpeista. Kaiken kaikkiaan lausunnonantajat ovat hyvin yksimielisiä siitä, että valittavaksi kehityskuvaksi ei tulisi valita Hajautetun kasvun kehityskuvaa. Alla oleva taulukko sisältää koosteen lausunnonantajien näkemyksestä yleiskaavan kehityskuvavalinnasta.

Lausunnonantajien perustelut kehityskuvavalinnasta:

Kehityskuvien Kasvu keskuksiin ja Kasvukäytävät välillä nähtiin lausunnonantajien näkemyksen mukaan yhtäläisyyksiä ja erot ovat pienet. Molemmat kehityskuvat täydentävät olemassa olevia verkostoja ja tukeutuvat olemassa oleviin palveluihin. Palvelut, niin liikunta-, kulttuuri-, sosiaali- ja terveys- kuin päiväkoti- ja koulupalvelut ovat taloudellisesti tehokkaimmat järjestää tiiviissä kaupunkirakenteessa, jota molemmat kehityskuvat edustavat. Ne pohjautuvat kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen lisäämiseen. Ne takaavat parhaiten kustannustehokkaan asunto-, palvelu- sekä työpaikkatarjonnan, joka on elintärkeä kestävän liikkumisen- ja päästötavoitteiden kannalta. Kestävien kulkutapaosuuksien kasvattaminen on katsottu myös lisäävän kaupunkilaisten hyvinvointia.

Kasvu keskuksiin kehityskuva vastaa parhaiten valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, maakuntakaavan periaatteiden, rakennemallin ja yleiskaavalle asetettuihin tavoitteisiin. Se myös toteuttaa parhaiten yhdyskuntarakenteen eheydelle asetettuja tavoitteita. Näin säästytään mm. mittavilta investoinneilta infrastruktuuriin. Kehityskuvalla nähtiin olevan parhaat edellytykset edistää koko maakunnan elinvoimaisuutta. Se varmistaa parhaat edellytykset keskustan kehittämiselle, niin asumisen, työssäkäynnin ja elinkeinonharjoittamisen kuin kestävän liikkumisen tavat ja reitit.

Kasvukäytävät kehityskuva tukee parhaiten Kaarina-Turku-Raisio kehityskäytävän varren taajaman kehitystä ja antaa parhaat edellytykset seudun joukkoliikenteen kehittämiselle. Kehityskuva toteuttaa parhaiten kestävän kasvun tavoitetta ja se on myös edellytys kustannustehokkaan joukkoliikenteen toteuttamiselle. Kehityskuva säilyttää parhaiten keskustan vanhaa rakennettua ympäristöä ja täydentää maltillisesti myös keskustan ulkopuolista rakennettua ympäristöä ja viherympäristöjä. Se tarjoaa monipuolista asumista niin kerros- kuin pientaloissakin.

Kehityskuvien vaikutustenarviointia pidettiin kokonaisuutena hyvin tehdyiksi. Arviointia toivotaan jatkossa täydennettävän ja tarkennettavan, erityisesti liikkumisjärjestelyjen ja kulkutapaosuuksien prosenttilaskelmien osalta. Vaikutusarviointia toivottiin jatkossa täydennettävän ihmis- ja sosiaalisten vaikutusten osilta. Täydennystä tähän aihealueeseen toivottiin segregaation, tulevien kaupunkilaisten profiilin, muuttoliikkeen ja työllisyyden osalta. Kuulemista tulee yleiskaavan jatkovalmistelussa lisätä ja asukkaille tulee antaa mahdollisuus vaikuttaa muutenkin kuin lausuntojen ja muistutusten kautta.

Yleiskaavan jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon liikenne, joukkoliikenne, asumisen sijoittuminen, laatu ja taloudellisuus, palveluiden läheisyys sekä hulevesien hallinta, luonto ja lähivirkistys.

Kehityskuvien vaikutukset

Ehdotettavalla kehityskuvaratkaisulla on moninaisia vaikutuksia koko kaupunkialueen toimivuuteen. Vaikutukset kohdistuvat niin talouteen, liikkumiseen, saavutettavuuteen, palveluihin, viherrakenteeseen, ilmastoon kuin elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin.

Talous

Talouden tarkastelut osoittavat, että valitsemalla keskuspainotteinen kehityskuva ohjattavat panostukset aikaansaavat talouden kannalta parhaan lopputuloksen. Vaikutusten on nähty kohdistuvan niin investointitalouteen kuin ylläpitoon. Keskittämällä väestönkasvu olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen vaikutetaan tulevaan investointitarpeeseen sekä ylläpidon kustannusrakenteeseen, millä on kauaskantoisia vaikutuksia.

Pelkästään maankäytön hyötyjä tarkasteltaessa keskuspainotteiset mallit, Kasvu keskuksiin ja Kasvukäytävät, osoittavat vahvuutensa suhteessa uudisalueisiin tukeutuvaan rakenteeseen. Kehityskuvien verotulotarkastelu osoittaa, että vaikka verotulotarkastelu pienentää kehityskuvien eroja, niin keskuspainotteiset mallit tuottavat kunnan kannalta edullisimman kustannusrakenteen. Parhaimmin tähän vastaa Kasvu keskuksiin kehityskuva. Vielä kun mukaan otetaan joukkoliikenteen toimivuus ja taloudellisuus, niin tiiviin kaupunkirakenteen edut suhteessa harvaan voimistuvat entisestään.

Liikkuminen kestävässä kaupunkirakenteessa

Kestävä liikkuminen on ollut kaupunkikehityksen kestoteemana jo pitkään. Tämä näkyy niin nykyisen kaupunkistrategian, maakuntakaavan päivityksen, kaupunkiseudulle toteutetun rakennemalli 2035:n kuin yleiskaavakin tavoitteissa.

Kestävän liikkumisen ja liikenteen tavoitteita voidaan parhaiten edistää pitämällä tehtävät siirtymät palveluiden, asumisen ja työpaikkojen välillä mahdollisimman lyhyinä.  Kilpailukyky ja kestävän kasvun ohjelman tavoitteiden toteutuminen edellyttävät toimivaa joukkoliikennettä, kustannustehokasta palvelutarjontaa ja liikkumistarpeen minimointia ja kaikkien liikennemuotojen kestävien ratkaisujen edistämistä. Lyhyillä etäisyyksillä edistetään myös arkisen hyötyliikunnan edellytyksiä, millä on suora kytkös kaupunkilaisten terveyteen.

Kehityskuvatarkastelut osoittavat, että liikenteen kehitykselle asetetut tavoitteet autoliikenteen kulkutapaosuuksien vähentämisestä ja kestävien kulkumuotojen edistämisestä toteutuvat parhaiten keskuspainotteisissa malleissa. Kasvu keskuksiin parantaa kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuuksia eniten. Kasvukäytävät edistää joukkoliikenteeseen tukeutuvan liikkumisen edellytyksiä ja siten vahvistaa esimerkiksi mahdollisen raitiotien toteuttamisedellytyksiä.

Kuitenkaan Yleiskaavan tavoitteissa esitettyä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen 66 % kulkutapajakautuma osuutta ei saavuteta millään kehityskuvavaihtoehdolla.

Palvelut

Merkittävimmät kunnan ohjauksessa olevat palveluverkot ovat päiväkotiverkko sekä alakouluverkko. Em. palvelut tuotetaan lähipalveluperiaatteella. Päivähoito- ja kouluverkko ovat ns. dynaamisia palveluverkkoja, joiden kysyntä muuttuu nopeasti väestöpohjan muuttuessa. Maankäytön toteuttamisella on suuri merkitys alueellisen ikärakenteen ja em. palvelutarpeen kehittymiseen.

Muiden palveluiden osalta ollaan menossa voimakkaasti kohti asiakkaan valinnan vapautta – lukuun ottamatta tarkasti säänneltyä kaupan palveluiden sijoittumista. Valinnan vapaus tarkoittaa fyysisen verkon rakenteen ohjauksen muuttumista. Muutoksella on suorat vaikutukset liikkumisen valintoihin ja mahdollisuuksiin sekä investointitalouteen. Kaupungistumisen myötä voidaan palveluiden olettaa noudattavan kasautumisen periaatteita. Kasautumisen kautta on mahdollista kehittää mm. palveluiden toimitiloja kohti hybridiratkaisuja (monikäyttötilat, esim. palveluiden yhdistäminen asumiseen).

Nykyistä yhdyskuntarakennetta täydentävät kehityskuvat, Kasvu keskuksiin ja Kasvukäytävät, ovat parhaita kunnan palvelurakenteen kehittämisen kannalta. Palveluiden edullisemman järjestettävyyden kautta saadaan myös varmistettua laadukkaan kaupunkirakenteen ja ympäristön toteutus eli saadaan enemmän ”pelivaraa” kunnallistekniikan ja palveluverkon investointeihin. Olemassa olevan kaupunkirakenteen hyödyntäminen ja keskittämisen edut edistävät parhaalla mahdollisella tavalla kaupunkistrategian kunnan kestävän talouden näkökulmaa. Kestävää taloutta parhaiten toteuttaa Kasvu keskuksiin kehityskuva.

Elinkeinoelämän toimintaedellytykset

Yleiskaavaprosessin ja kehityskuvien arvioinnin yhteydessä on tunnistettu erilaisia elinkeinotoiminnan tarpeita. Vaikuttavuutta on arvioitu niin saavutettavuuden, työpaikkatyyppien, kasautumisen vaikutusten kuin näkyvyydenkin näkökulmista. On nähty, että elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaaminen on kaupungin kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää. Se, kuinka elinkeinoelämä Turussa voi, luo heijastevaikutuksia koko seudun elinvoimalle.

Vaikutustenarviointien mukaan elinkeinoelämän kasvun edellytysten turvaaminen vaatii kasautumisen etujen hyödyntämistä sekä seudullisuuden huomioimista. Asiakasvirrasta ja muiden läheisyydestä hyötyvien alojen positiivinen kehitys vaatii panostuksia keskustaan ja sen lähialueille. Keskusta on todettu olevan selvästi vetovoimaisin yritysalue monille aloille. Näille olennaista on työvoiman saatavuus, työpaikan saavutettavuus ja näkyvyyden maksimointi. Parhaiten nämä lainalaisuudet toteutuvat Turun keskustassa ja sen välittömässä läheisyydessä.

Kehityskuvavalinnalla ei ole varsinaisia suoria vaikutuksia valmistavan teollisuuden ja logistiikan aloille. Näillä aloilla on kumminkin tunnistettava ne reunaehdot, jotka eivät estä elinkeinojen kehittymistä tulevaisuudessa. Näiden alojen kehityksen turvaaminen vaatii, mm. ettei asumisen toimintoja sijoitu liian lähelle tuotannollisia toimintoja.

Vaikka työpaikkojen olemassaolo on turvattavissa kaikilla malleilla, yritysten kasvun näkökulmasta keskuspainotteiset kehityskuvat luovat parhaat edellytykset. kasvun muodostumiselle. Kehityskuvien eduiksi laskettiin yritystoiminnan ennakoitavuus, kasautumisen edut, korkean teknologian työpaikkojen muodostuminen sekä mahdollisuudet yritysalueiden profilointiin.

Elinkeinoelämän edellytyksiin vastaavat parhaiten kehityskuvat Kasvu keskuksiin ja Kasvukäytävät, niiden keskuspainotteisuuden vuoksi. Kasvu keskuksiin -kehityskuvan vahvuus on suurempien kasautumisen etujen kohdistuminen kehittyvän keskustan alueelle. Kasvukäytävät -kehityskuvalla em. etua ei ole nähty yhtä merkittäväksi, mutta seudullisesti katsottuna sillä on katsottu olevan paremmat kehittymisen edellytykset. Seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävä nopean junayhteys Turun ja Helsingin välille yhdistää toteutuessaan Turun työssäkäyntialueen osaksi pääkaupunkiseudun työssäkäyntialuetta ja korostaa entisestään keskuspainotteisten kehityskuvien etuja suhteessa hajautetun kasvun kehityskuvaan.

Asuminen, myönteinen väestönkehitys ja vetovoimaiset asuinalueet

Uudet asuinalueet sijoittuvat kaupunkiseudun rakennemallia noudattaen. Asumisen painottamisessa kehityskuville on valikoitunut ne rakennemallialueet, jotka toteuttavat aina kunkin kehityskuvan kannalta parasta asumisen sijoittumista.

Kehityskuvien asuinalueet voidaan karkeasti tunnistaa tiiviistä kerrostalovaltaisesta keskustasta ja alakeskuksista harvempaan suuntaa leviäväksi pientalovaltaiseksi asutukseksi. Keskuspainotteiset mallit tuottavat kerrostalovaltaisempia asuinympäristöjä. Etäämpänä keskustasta ja alakeskuksista rakentaminen muuttuu väljemmiksi rivi- ja omakotitaloalueiksi. Yleiskaavan yhtenä tavoitteena on toiminnoiltaan sekoittuneen kaupunkirakenteen edistäminen. Monipuolista kaupunkirakennetta pyritään edistämään jokaisella kaupunkialueen vyöhykkeellä.

Asuinalueiden houkuttelevuus ja monipuolinen asuntotarjonta

Turun keskusta-alueen kehittäminen on huomioitu jokaisessa kehityskuvassa. Keskustan kehittäminen on yksi kaupungin kärkihankkeista. Alueen kasvun turvaaminen onkin ensiarvoisen tärkeää, jotta elinkeinoelämän kasvuedellytyksiin alueella voidaan vastata.

Alueen täydentävän rakentamisen vaikutuksista on arvioitu kaupunkikuvan, asumisen, palveluiden, kulttuurin, ympäristön ja liikkumisen suhteen. Haasteena on olemassa olevan kaupunkirakenteen täydentäminen mm. keskustassa ja lähipalveluita sisältävissä alakeskuksissa. Keskustassa uhkana on, että liiallisella täydentämisellä nykyisten asuinalueiden viihtyvyys vähenee. Tämä uhka nähdään voimakkaimpana Kasvu keskuksiin -kehityskuvassa, joka keskittää kehityskuvista eniten rakentamista ruutukaavakeskustaan ja sen lähiympäristöihin. Keskustan täydentävä rakentaminen mielletään myös kaikkein haasteellisimpana rakentamisen muotona niin laadullisten kuin arvokkaan ympäristönsä vuoksi. Toteutuminen on pitkälti riippuvainen yksityisten asunto-osakeyhtiöiden kiinnostuksesta tonttiensa täydentämiseen.

Ohikulkutien sisäpuolisille alueille, lähiökehälle, eniten täydentävää rakentamista lisää Kasvukäytävät -kehityskuva. Alue on monipuolinen sisältäen niin kerrostalo- kuin pientalovaltaisia alueita. Alue tarjoaa kohtuuhintaista asumista olevien palveluiden ja infrastruktuurin läheisyydestä. Tämän alueen täydentävän rakentamisen uhaksi on nostettu lähiökeskusten houkuttelevuuden puute. Valtakunnan tason tavoitteet lähiöiden kehittämisestä ja korjausvelan pienentämisestä mahdollistavat myös kysynnältään ja palveluiltaan heikompien alueiden kehittämisen tulevaisuudessa. Alueen kestävä kehittäminen edistää olemassa olevien palveluiden säilymistä. Satsauksia tarvitaan myös alueen toimivan joukkoliikenteen kehittämiseen. Vaarana on, että alueet näivettyvät ellei alueita täydennetä (väestö vähenee ja palvelut kaikkoavat).

Monipuolinen asuntotarjonta niin kerros- kuin pientaloissa nähdään edelleen vahvuutena, jota tulee tulevaisuudessakin edistää. Pientaloalueita on osoitettu niin saarille kuin Pohjois-Turkuun. Nykyistä kehityskulkua ei ole tarkoituksenmukaista pysäyttää, mutta pientaloalueiden määrää ja sijoittumista tulee tarkastella kriittisesti. Pientaloasumisen ihanne ja mahdollisuudet toteutuvat parhaiten Hajautetun kasvun kehityskuvalla. Kaupunkialuetta rohkeasti laajentavan kehityskuvan uhkana on infrastruktuurin rakentamisen aiheuttama kustannusten kasvu, lähipalveluiden järjestämisen sekä muiden palveluiden heikko saavutettavuus sekä autoliikenteen ja kynnysinvestointitarpeiden kasvu.

Kysyntää vastaavaa tarjontaa ei voida tarjota pelkästään tukeutuen uudisalueiden pientalotarjontaan yhdyskuntarakennetta laajentaen. Olemassa olevaa kaupunkirakennetta tulee hyödyntää entistä voimakkaammin. Ruutukaavakeskustan ulkopuoliset pientaloalueet nähdään potentiaalisina tulevaisuuden täydentävän pientalorakentamisen painopistealueina. Nämä kävely- ja pyöräilyetäisyydellä keskustasta sijaitsevat, olemassa olevien palveluiden ja infran äärellä olevat omakotialueet nähdään erittäin haluttuina ja vetovoimaisina tiivistyvinä pientaloalueina.

Myönteisen väestönkehityksen ja vetovoimaisten asuinalueiden kannalta katsottuna Kasvu keskuksiin ja Kasvukäytävät vastaavat positiivisesti suurimpaan osaan yleiskaavan tavoitteista. Hajautettu kasvu -kehityskuva vastaa tavoitteisiin merellisestä imagosta ja monipuolisesta asuntotarjonnasta.

Kehityskuvien keskinäiset vaikuttavuudet huomioiden Kasvukäytävät -kehityskuvan monipuolisempi asuntotarjonta tuo tarkastelussa etua Kasvu keskuksiin -kehityskuvaan nähden.

Kestävä kaupunkirakenne, ilmastovaikutukset, viheralueet, virkistys ja kulttuuriympäristöt

Viheralueiden osalta vaikutukset kohdistuvat kehityskuvasta riippuen kaupungin eri osiin. Jos keskustaa voimakkaasti täydennetään, jää keskustan ulkopuolisia vapaa-alueita enemmän muuhun käyttöön. Näin ollen myös suurimmat muutokset kohdistuvat keskustaan ja sen lähialueille. Kulttuuri- ja viherympäristöjen näkökulmasta keskusalueiden täydentävän rakentamisen haasteellisuus ja vaikutukset rakennettuihin kaupunkiympäristöihin nähtiin ongelmallisina.

Kasvu keskuksiin -kehityskuvan täydennysrakentamisen määrä keskustassa nähtiin liian suureksi ja vaarantavan keskustan viher- ja kulttuuriympäristön arvoja sekä keskustan viihtyisyyttä. Hajautetun kasvun kehityskuvan nähtiin taas ottavan suuria viheralueita rakentamisen piiriin köyhdyttäen saarten ja Pohjois-Turun luonnonarvoja.

Viheralueiden ja kulttuuriympäristön kannalta nähtiin parhaana kehityskuvana Kasvukäytävät -kehityskuva, joka sisältää sopivassa suhteessa keskustan ja muiden urbaanien alueiden sekä väljemmin rakennettavien alueiden kehittämistä siten, että kestävän kasvun tavoite toteutuu ja nykyisiä ympäristöarvoja voidaan kattavimmin säilyttää.

Kaupunkirakennetta täydentävä rakentaminen tuottaa hiilijalanjäljen kannalta edullista kaupunkirakennetta, jossa rakentamisen keskittyessä jo rakennettujen ympäristöjen sisään tai välittömään läheisyyteen säilyttää tehokkaimmin maaperään ja kasvillisuuteen varastoitunutta hiiltä. Kehityskuvien Kasvu keskuksiin ja Kasvukäytävät väliset erot ilmastovaikutuksissa osoittautuivat melko samansuuruisiksi, Kasvu keskuksiin – kehityskuvan ollessa ilmastovaikutusten osailta kaikkein edullisin.

Johtopäätökset vaikutusten arvioinnista

Yleiskaavan vaikutusten arviointityön tulokset osoittavat Kasvu keskuksiin -kehityskuvan sisältävän eniten positiivista niin kustannustehokkaiden palveluiden kehittymisen, talouden, ilmastovaikutusten kuin liikenteenkin näkökulmista. Osin Kasvu keskuksiin ja Kasvukäytävät -kehityskuvien väliset erot vaikutusarviointien eri aihealueilla eivät vaikuttavuudeltaan ole kovinkaan suuret. Kasvukäytävät kehityskuva tarjoaa monipuolisempia ja myös pientalopainotteisempia asumismuotoja, seudullisempaa otetta ja ottaa huomioon paremmin viheralueet ja kulttuuriympäristöt sekä keskustan asumisen viihtyvyystekijät.

Kasvu keskuksiin ja Kasvukäytävät -kehityskuvien edut ovat vaikutusten arviointien tuloksena katsottu kohdistuvan: kuntatalouteen, yhdyskuntarakenteen eheyteen, keskustamaisten urbaanien asumisvaihtoehtojen luomiseen, kävelyn, pyöräilyn sekä joukkoliikenteen kehittämismahdollisuuksien edistämiseen, elinkeinoelämän positiiviseen kehitykseen sekä hyviin mahdollisuuksiin kehittää palveluita keskittämisen edut huomioiden. Hajautetun kasvun kehityskuvan eduiksi taas luetaan mahdollisuudet merellisen imagon ja pientalotyyppisten asuinalueiden luomiseen.

Nyt tehtävällä yleiskaavan linjaratkaisulla otetaan kantaa Turun kaupunkialueen tulevaan kehittymiseen. Luodaanko Tulevaisuuden Turusta vahvasti omaan keskustaansa ja erillisiin alakeskuksiin tukeutuva kaupunki, missä palvelurakenne tukeutuu vahvasti jo olemassa olevaan? Kehitetäänkö Turkua tehokkaana keskustaan ja joukkoliikenteeseen tukeutuvien kehityskäytävien varaan rakentuvana kaupunkina vai kasvaako Turku jatkossa Keskustassa ja yhdyskuntarakenteen reuna-alueilla, toteuttaen merellisyyttä ja väljän pientalorakentamisen ihannetta niin Etelä- kuin Pohjois-Turussa?

Seuraavat vaiheet

Nyt käsillä olevalla linjaratkaisulla päätetään yleiskaavan jatkovalmisteluun valittava kehityskuva, jonka pohjalta valmistellaan yleiskaavaluonnos.

Lausunnoissa lausunnonantajat ovat nostaneet esille tärkeäksi katsomiaan asioita. Näistä yleiskaavan jatkotyöstössä otetaan huomioon ne asiat, jotka yleiskaavalla voidaan ratkaista. Osa asioista taas on sellaisia, jotka voidaan ratkaista yleiskaavan hyväksymisen jälkeen tehtävissä ohjelmissa, suunnitelmissa, asemakaavoissa ja niiden toteutuksissa.

Vaikutusten arvioinnin tulokset otetaan huomioon yleiskaavan jatkovalmistelussa.

Yleiskaavan lähtötietoja täydennetään monipuolisilla osaselvityksillä, joiden tuloksia tullaan hyödyntämään luonnoksen valmistelussa. Osaselvityksiä laaditaan mm. keskustan ja lähiöiden täydentämispotentiaalin kartoittamiseksi, korkean rakentamisen mahdollisuuksista sekä luonto-, maisema-, kulttuurihistoriallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen vaalimiseksi.  Lisäksi laaditaan useita laajempia alueita koskevia maankäytön yleissuunnitelmia ja liikenteellisiä selvityksiä. Keskustan liikennesuunnitelmaa, raitiotien yleissuunnitelmaa ja runkobussisuunnitelmaa hyödynnetään yleiskaavatyössä.

Linjaratkaisupäätöksen jälkeen yleiskaavan vuorovaikusta toteutetaan verkkoviestinnällä, kyselyin ja suuraluekohtaisin työpajoin. Mahdollisia muita osallistamisen muotoja hyödynnetään riittävän näkyvyyden varmistamiseksi.

Yleiskaavakaavaluonnos valmistellaan päätöksentekoon vuoden 2016 aikana. Yleiskaavaluonnos asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään tarvittavat lausunnot.

Vuonna 2017 valmistellaan yleiskaavakaavaehdotus hyväksytyn luonnoksen pohjalta. Tavoitteena on, että yleiskaava hyväksytään kaupunginvaltuustossa Varsinais-Suomen vaihemaakuntakaavan vahvistamisen jälkeen vuonna 2018.