Turun kaupunki toteaa lausuntonaan seuraavaa:

Luonnos hallituksen esityksestä eduskunnalle varhaiskasvatuslain 11 a ja 11 b §:n muuttamisesta

Ehdotuksella muutettaisiin varhaiskasvatuslain 11 a §:n säännökset subjektiivisesta oikeudesta varhaiskasvatukseen. Ehdotuksen mukaan lapsella olisi ennen perusopetuslaissa tarkoitetun oppivelvollisuuden alkamista oikeus saada kunnan järjestämä varhaiskasvatuspaikka äitiys- ja vanhempainrahakauden tai osittaisen vanhempainrahakauden päätyttyä. Jokaiselle lapselle taattaisiin 20 tunnin laajuinen viikoittainen varhaiskasvatus.

Turun kaupunki ei kannata varhaiskasvatuslain 11 a ja 11 b §:n muuttamista siten, että lapsen subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen rajataan.

Hallituksen esityksessä varhaiskasvatusta olisi järjestettävä voimassa olevaa lakia vastaavasti kokopäiväisesti, jos lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti taikka opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat omassa työssä päätoimisesti. Edellä mainitun tilanteen päätyttyä varhaiskasvatusoikeus pysyisi kokopäiväisenä kahden kuukauden ajan, paitsi jos lapsen vanhempi tai muu huoltaja jää kotiin hoitamaan perheessä asuvaa muuta lasta tai jää eläkkeelle.

Turun kaupunki katsoo, että lain muutos johtaisi lasten ja perheiden epätasa-arvoiseen kohteluun sekä lisääntyvään sääntelyyn ja valvontaan. Juuri eniten varhaiskasvatusta tarvitsevat lapset saattaisivat jäädä muutoksen myötä sen ulkopuolelle. Lain tulkinta ja perheiden tilanteiden moninaisuus johtavat raskaaseen, tapauskohtaiseen harkintaan ja uusiin, toimialarajat ylittäviin hallintomenettelyihin.

Turun kaupunki tukee maan hallituksen tavoitetta sääntelyn vähentämiseksi ja normien purkamiseksi. Hallituksen esitys varhaiskasvatuslain muuttamisesta lisäisi tavoitteiden vastaisesti sääntelyä ja normeja.

Esityksessä todetaan seuraavaa: ”Lapsen ja perheen tilanteen ja tarpeen mukaan neuvoteltaisiin, mikä varhaiskasvatuksen muoto ja laajuus on. Varhaiskasvatusta on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä lapsen huoltajien toivomassa muodossa. Jotta turvattaisiin lapsen edun toteutuminen, säädettäisiin kuitenkin, että lapselle olisi aina järjestettävä voimassa olevan lain laajuinen varhaiskasvatus, jos se olisi tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taikka se olisi muutoin lapsen edun mukaista.” Turun kaupunki katsoo, että perheillä on jo olemassa olevassa tilanteessa mahdollisuus sen laajuiseen päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen kuin he pitävät itselleen tarpeellisena. Lapsen etu toteutuu parhaiten silloin, kun oikeutta ei lailla rajata.

Luonnoksessa kirjattu laajennetun varhaiskasvatustarpeen arviointi on erittäin laaja ja vaikeasti konkretisoitava. Lisäksi esitys mahdollistaisi tilapäisen poikkeamisen päätöksen mukaisesta oikeudesta perhe- tai tapauskohtaisesti. Tarpeen arviointi asettaa kunnille haasteen palvella kuntalaisia tasaveroisesti. Arviointitehtävä tulee lisäämään lausuntopyyntöjä eri viranomaisten välillä. Edellä mainittujen asioiden käsittelyyn tulee osoittaa lisähenkilöstöresursseja, mikä lisää kustannuksia. Samalla käsittelyajat pidentyvät. Muutoksenhaut palveluun liittyvistä päätöksistä tulevat todennäköisesti lisääntymään. Kuntien on tehtävä selkeät delegointipäätökset laajennettuun varhaiskasvatusoikeuteen liittyvissä asioissa. Tässä tapauksessa ei voida pelkästään luottaa huoltajien omaan arvioon perheen varhaiskasvatuksen tarpeesta silloin, kun siihen liittyy vahva lastensuojelu-ulottuvuus.

Perheiden muuttuvat tilanteet vaikuttavat lapsen arkeen varhaiskasvatuksessa niin henkilökohtaisella tasolla kuin lapsiryhmän tasolla. Vaikka esityksessä rajataan muutokset yksikön sisäisiksi muutoksiksi, on hyvin todennäköistä, että yksittäiselle lapselle nämäkin muutokset ovat merkittäviä. Jos yksiköissä toimitaan esityksen mukaisesti, joudutaan lapsiryhmiä muodostamaan taajaan uudelleen, sillä ryhmäkohtainen suhdeluku ei saa esityksen mukaan ylittyä kuin lyhytaikaisesti ja tilapäisesti. Perhepäivähoidossa muutoksilla saattaa olla vaikutusta perhepäivähoitajan ansioon, ja lisäksi saatetaan joutua harkitsemaan lapsen siirtoa päiväkotiin. Tällä saattaa olla vaikutusta perhepäivähoidon houkuttavuuteen yhtenä palveluvaihtoehtona.

Esityksessä todetaan, että kunnan tulee tarjota vähintään kaksi vaihtoehtoa, miten 20 tuntia palvelua järjestetään. Palvelun järjestäminen viitenä arkipäivänä on toteutettavissa, mutta tämäkin vaikuttaa työsuhde-ehtoihin. Ongelmallisempi vaihtoehto on kokopäiväisen palvelun järjestäminen osaviikkoisesti. Ongelmaksi tulee työaikojen kohdentaminen, mikäli tavoitteena on säästöjen hakeminen henkilöstömenoissa. Monitahoisessa palvelukokonaisuudessa varhaiskasvatuksen tavoitteiden mukaisen toiminnan järjestäminen ja tavoitteiden toteutuminen vaikeutuu sekä lapsi- että ryhmäkohtaisesti.

Esitystä on perusteltu talouden vaikealla tilanteella ja sen myötä saatavilla säästöillä. Turun kaupunki katsoo, että lain muutoksesta aiheutuu välittömiä lisäkustannuksia hallinnon ja valvonnan lisääntymisen johdosta. Tasa-arvoisen ja laadukkaan varhaiskasvatuksen on todettu olevan merkittävin yksittäinen tekijä oppimiserojen tasoittamisessa ja esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten lasten kielenoppimisessa. Samoin sen on todettu merkittävästi ennaltaehkäisevän perheiden ja lasten syrjäytymisriskiä.

Luonnos valtioneuvoston asetukseksi lasten päivähoidosta annetun asetuksen 6 §:n 1 momentin muuttamisesta

Esitetty muutos koskee yli 3-vuotiaita lapsia, jotka ovat kokopäivähoidossa. Käytännössä ryhmissä on usein sekä kokopäivä- että osapäivähoidossa olevia lapsia, näin ollen kyseisten lasten ryhmäkoko tulisi olemaan 24 - 26 lasta.

Nykyiset tilat eivät useinkaan mahdollista nykyistä suurempia lapsiryhmiä, koska nykyiset päiväkotitilat on rakennettu pitkään voimassa olleiden mitoitusten pohjalta. Tällöin jouduttaneen muodostamaan kahden työntekijän ryhmiä, mikä lisää entisestään tilatarvetta. Kahden työntekijän ryhmät asettavat omat vaikeutensa työvuorosuunnitteluun ja työntekijän yksinolot lapsiryhmän kanssa saattavat lisääntyä.

Varhaiskasvatuslaissa todetaan, että jokaiselle lapselle tulee laatia henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Lapsimäärän kasvu lisää suunnittelu ja arviointityötä. Samalla lisääntyy yhteistyö vanhempien ja muiden yhteistyötahojen kanssa, tämä aika on pois lapsiryhmätyöstä.

Ryhmäkoon kasvattaminen saattaa heikentää varhaiskasvatuksen työntekijöiden jaksamista, jolloin ennestään muuta koulutussektoria selvästi suurempien sairauspoissaolojen määrä tulee kasvamaan, mikä vähentää saavutettavaa taloudellista säästöä.

Esityksessä todetaan, että esitys ei koske erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa olevia lapsia. Mikäli esitykseen sisältyy tehostetun tuen piiriin kuuluvat lapset, vaikutus on huomattavasti merkittävämpi järjestettäessä heidän palveluitaan. Tehostetun tuen toteuttamiseksi saatetaan joutua varhaiskasvatuslain mukaisesti palkkaamaan lisää avustavaa henkilöstöä tai pienentämään lapsiryhmän kokoa.

Ryhmäkoon kasvattaminen heikentää valmiiksi kuormitetun varhaiskasvatuksen työntekijöiden jaksamista, jolloin ennestäänkin muuta koulutussektoria selvästi suurempien sairauspoissaolojen määrä tulee kasvamaan, mikä vähentää saavutettavaa taloudellista säästöä.

Turun kaupunki katsoo, että päivähoidon ryhmäkokojen kasvattaminen ei ole kokonaisuuden kannalta perusteltua.

Lausunnon keskeinen sisältö

Turku ei kannata lain muutosta vaan katsoo, että jokaisen lapsen subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon tulee säilyttää. Lain muutos johtaisi lasten ja perheiden epätasa-arvoiseen kohteluun.

Turun kaupunki katsoo, että lain muutoksesta aiheutuu merkittäviä välittömiä lisäkustannuksia hallinnon ja valvonnan lisääntymisen johdosta ja jatkossa muilla sektoreilla.

Ehdotettu muutos olisi voimakkaassa ristiriidassa sääntelyn vähentämistavoitteen kanssa.

Perheiden muuttuvat tilanteet vaikuttavat lapsen arkeen varhaiskasvatuksessa niin henkilökohtaisella tasolla kuin lapsiryhmän tasolla. Monitahoisessa palvelukokonaisuudessa varhaiskasvatuksen tavoitteiden mukaisen toiminnan järjestäminen ja tavoitteiden toteutuminen vaikeutuu sekä lapsi- että ryhmäkohtaisesti.

Varhaiskasvatuslaissa todetaan, että jokaiselle lapselle tulee laatia henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Lapsimäärän kasvu lisää suunnittelu- ja arviointityötä. Tämä aika on pois lapsiryhmätyöstä.

Ryhmäkoon kasvattaminen heikentää varhaiskasvatuksen työntekijöiden jaksamista, jolloin ennestään muuta koulutussektoria selvästi suurempien sairauspoissaolojen määrä saattaa kasvaa, mikä vähentää saavutettavaa taloudellista säästöä.

Turun kaupunki katsoo, että päivähoidon ryhmäkokojen kasvattaminen ei ole kokonaisuuden kannalta perusteltua.