Turun kaupungin lausunto Turun hallinto-oikeudelle asemakaavavalituksesta Fortuna-kortteli

Konsernihallinto, kaupunginsihteeri Satu Lehto 19.8.2015:

Turun hallinto-oikeus on pyytänyt kaupunginhallitusta hankkimaan asemakaavanmuutoksesta ”Fortuna-kortteli” tehdyn valituksen johdosta valtuuston lausunnon 28.8.2014 mennessä. Kaupunginhallituksen johtosäännön (kv 15.12.2014 § 193) 8 § 1 mom. 6-kohdan mukaan kaupunginhallitus ratkaisee asian, joka koskee selityksen ja lausunnon antamista kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta.

Turun kaupunginhallitus palauttaa lähetteen asiakirjoineen ja liittää oheen pyydetyt asiakirjat sekä ilmoittaa lausuntonaan asiaan seuraavaa:

Kaava-alueen sijainti ja kaavan sisältö

Fortuna-kortteli sijaitsee Aurajoen varrella, Aurakadun, Kristiinankadun ja Linnankadun rajaamalla alueella. Asemakaavan muutos ajantasaistaa korttelin vanhan asemakaavan ja suojelee korttelin arvokkaan rakennuskannan. Linnankadun varteen ja kaupungintalon edusaukion reunaan mahdollistetaan nykyisiin rakennuksiin kytkeytyvän uudisrakennuksen rakentaminen.

Korttelin sisäpihat avataan jalankulkualueeksi ja kytketään toisiinsa; tavoitteena on luoda alueesta uudenlainen aktiivinen kauppakortteli, joka on samalla designkeskus, matkailukohde ja vapaa ‐ajanviettopaikka. Apteekkimuseo säilyy nykyisellä paikallaan ja tuo oman lisänsä alueen matkailulliseen imagoon.

Kaupungintalon puistikon reunoille, edusaukion alle sijoitetaan maanalaisia autopaikkoja ja kadunkulmaukseen muodostuu paikka vaihtuville tapahtumille.

Meidän Turku ry:n valitusperusteet

Meidän Turku ry vaatii asemakaavanmuutosta koskevan päätöksen kumoamista maankäyttö- ja rakennuslain sekä kuntalain vastaisena sekä puutteelliseen valmisteluun ja esittelyyn perustuvana.

Valituksenalainen asemakaava liitetään tärkeäksi osaksi keskustan kehittämistä ja vetovoimaisuuden edistämistä. Valtuusto edellytti jo vuonna 1997 keskustan osayleiskaavan laadintaa, toisin sanoen keskustan vetovoimaisuuden ja kehittämisen ratkaisemista yleiskaavallisesti. Koska päätöstä ei ole mainittu esittelyssä, on esittely puutteellinen. Koska valtuuston päätöstä ei ole toimeenpantu, Fortuna-korttelin asemakaavapäätös on syntynyt väärässä, laittomassa järjestyksessä vastoin kuntalakia ja on maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavan laatimisvelvoitteen vastainen.

Kaava on vastoin yleiskaavaa, koska yleiskaavamääräystä ”kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti tai luonnonoloiltaan arvokas alueen osa” ei ole asemakaavaprosessissa arvioitu.  Konsulintalon (eli lasimestari Weinin talon) yläosien purkaminen ja rakennuksen korottaminen sekä niiden viereen sijoitettu uudisrakennus tärvelevät miljöön em. yleiskaavamääräyksen vastaisesi. Niiden osalta asemakaava ei myöskään täytä laissa säädettyjä suojeluarvoja. Valituksenalainen asemakaava on siten maankäyttö- ja rakennuslain asemakaavalle asetettujen sisältövaatimusten sekä valtakunnallistenalueidenkäyttötavoitteiden vastainen.

Asemakaavassa on osoitettu maanalaista pysäköintirakentamista, mutta maaperäselvityksiä ei ole tehty. Liikenteeseen ja paikoitukseen liittyvät selvitykset ovat puutteellisia eikä muita paikoitusratkaisuja ole lainkaan tutkittu. Myöskään arkeologisten kaivausten tai mahdollisten pilaantuneiden maaperien puhdistamisen kustannuksia ei ole arvioitu, eikä myöskään maanalaisen paikoituksen hintoja johtosiirtoineen.

Asemakaavan oikeudellinen arviointi

Valtioneuvosten edellyttämä Turun kaupunkiseudun rakennemalli luo pohjaa yleiskaavan 2029 valmistelulle ja on ollut osaltaan luomassa yleiskaavatarkistuksen aikataulua. Turun yleiskaavan 2029 yhteydessä tutkitaan keskustan alue osayleiskaavan tarkkuudella. Yleiskaavan 2029 linjaratkaisu on menossa hyväksyttäväksi syksyllä 2015, jonka jälkeen laaditaan yleiskaavaluonnos. Kaupunki on näin ollen maankäyttö- ja rakennuslain 36 §:n mukaisesti huolehtinut yleiskaavan laatimisesta ja sen ajan tasalla pitämisestä; osayleiskaavan laatimiseen laki ei velvoita.

Voimassa olevassa (kv 18.6.2001) oikeusvaikutteisessa Turun yleiskaavassa 2020 kaava-alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Lisäksi kortteli kuuluu aluerajaukseen ”Kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti tai luonnonoloiltaan arvokas alueen osa. Alueella tapahtuvat muutokset tulee tehdä niin, että alueen ominaispiirteitä ei turmella.” Kortteli kuuluu RKY-kohteeseen ”Turun tuomiokirkko ja Turun historiallinen ydinalue”. Rajaus käsittää kokonaisia kortteleita Tuomiokirkon ympäristöstä Kristiinankadulle. Lisäksi kaava-alue on osa Aurajoen kansallismaisemaa.

Kortteli on kokonaisuudessaan kaupunkikuvallisesti erittäin arvokas, se sijaitsee näkyvällä ja keskeisellä paikalla Aurajoen rannalla, Aurakadun ja Linnankadun varrella. Korttelin arvokkaiden rakennukset ja niiden historia on kuvattu kaavaselostuksessa (kohta 3.1.3) yksityiskohtaisesti eikä niiden rakennustaiteellisia, kulttuurihistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja ole kiistetty. RAkennukset on suojeltu asianmukaisin kaavamääräyksin. Myös kaupungintalon edustalla sijaitsevan puistikon vanhat puut ovat kaupunkikuvallisesti merkittävä tekijä ja ne jatkavat Aurajoen rannan puurivien tunnelmaa.

Turun museokeskuksen suojelutavoitelistauksessa (kartta selostuksen kohdassa 3.2.7) Konsulintalo, jossa toimi Neuvostoliiton pääkonsulaatti vuosina 1968-1976, on arvotettu korttelin vähiten arvokkaaksi päärakennukseksi luokituksella sr 3. Konsulintalon kolmas kerros on lisätty rakennukseen jälkeenpäin, vuonna 1945. Kolmas kerros eroaa suuresti alkuperäisen rakennuksen arkkitehtuurista eikä sillä ole erityisiä arkkitehtonisia arvoja. Kolmannessa kerroksessa on myös toiminnallisia puutteita: ikkunat ovat vajaakorkuiset eikä sinne ole hissiyhteyttä. ELY- ja Museokeskus ovat pitäneet Konsulintalon säilyttämistä nykyasussaan tärkeänä sen kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi.

Konsulintalon korotus ei tärvele merkittäviä suojeluarvoja ja sen avulla voidaan tuoda kortteliin tarpeellista lisärakentamista sekä samalla parantaa nykyisen ylimmän kerroksen käyttökelpoisuutta. Lisärakentamisen yhteydessä voidaan myös huolehtia esteettömyydestä, sillä rakennus on tarkoitus varustaa hissillä. Konsulintalon korotus eheyttää myös Linnankadun varren rakennusten räystäslinjaa.

Kaupungintalon aukion reunaan osoitettu nykyisen matkailutoimiston rakennuksen korkuinen uudisrakentaminen yhdistyy mittakaavaltaan Linnankadun katujulkisivuun Linnankatuun asti kahden väljän sisäänkäynnin tai porttiholvin välityksellä, toinen Linnankadulta ja toinen Kaupungintalon edusaukiolta. Näiden sisäänkäyntien tulee olla väljiä ja houkuttelevia, sillä lähestymisnäkymät ovat erityisen tärkeitä vetovoiman turvaamiseksi.

Kun edellä olevan lisäksi vielä otetaan huomioon, että Fortuna-korttelista on erittäin vaikea löytää paikkaa lisärakentamiselle siten, ettei se tärvelisi korttelin suojeluarvoja, on Konsulintalon korottaminen ja siihen liittyvää uudisrakentaminen perusteltu ja maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä säädettyjen asemakaavan sisältövaatimusten mukainen ratkaisu. Ratkaisu on myös yleiskaavan aluerajausta koskevan kaavamääräyksen mukainen.

Kaupungintalon aukion maanalainen pysäköinti mahdollistaa sen, että kaupungintalon puistikko voi toimia autottomana puistomaisena tapahtuma-aukiona. Lähtökohtana on ollut, että uudisrakennuksen vaatimat autopaikat sijoitetaan kortteliin. Kaava-alueen uudisrakentamiselle asetettu autopaikkavaatimus on 1 ap/150 k-m², mikä tarkoittaa, että kaava-alueen itäpään tonteille 1-4 tulee uudisrakentamiselle osoittaa 16 uutta autopaikkaa. Näiltä tonteilta poistuu asemakaavan toteuttamisen myötä 60 maanpäällistä autopaikkaa, joiden sijaan kaava mahdollistaa 89 maanalaisen autopaikan toteuttamisen. Autopaikkojen määrän tosiasiallinen lisäys on näin ollen niin pieni, että lisäyksen liikenteellisistä vaikutuksista ei ole ollut tarpeen tehdä erillistä selvitystä.

Maanalaiseen pysäköintiin ajetaan vilkasliikenteiseltä Linnankadulta aivan suojatien vierestä, mikä ei ole optimaalinen ratkaisu, mutta liikenteen sujuvuuden kannalta kuitenkin ainoa mahdollinen, vähiten häiritsevä sisäänajopaikka. Vaikka umpiseinäinen ajoramppi vie tilaa keskeiseltä piha-alueelta ja tukkii sitä läpinäkyvyyttä, jota korttelisuunnitelman tavoitteina on ollut, on se parempi vaihtoehto kuin maanpäällinen pysäköinti korttelin sisäpihoilla tai kaupungintalon puistikossa.

Pysäköintiratkaisun liikenteelliset selvitykset ovat edellä esitetysti olleet riittäviä ja ne on maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaisesti tehty siinä laajuudessa, kuin on ollut tarpeen kyseistä kaavaa ratkaistaessa. Niiden perusteella on voitu arvioida kaavan vaikutukset sekä todeta, että hyväksytty asemakaava täyttää asemakaavalle asetetut maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaiset sisältövaatimukset myös liikenteen osalta.

Maaperäselvityksissä on noudatettu samaa käytäntöä kuin aiemmissa kaavoissa (vrt. Torinkulma, kirjasto). Pysäköintilaitos on niin pieni, ettei sen rakentaminen eroa tavanomaisesta kellarirakentamista. Näin ollen erityisten maaperäselvitysten tekeminen ei ole ollut tarpeen. Ratkaisu on maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukainen. Säännöksen mukaan selvitykset on tehtävä siinä laajuudessa, että kaavan sisältövaatimusten täyttyminen pystytään arvioimaan, ja niiden on oltava tarpeellisia juuri kyseistä kaavaa ratkaistaessa.

Tilaliikelaitos on selvittänyt alustavasti hankkeen kustannuksia ja arvioitu hintataso on toimijoiden tiedossa. Arkeologisten kaivausten tai pilaantuneiden maiden puhdistamisen kustannusten selvittäminen ei kuulu tavanomaisiin kaavan perusselvityksiin. Ratkaisu on maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukainen. Säännöksen mukaan selvitykset on tehtävä siinä laajuudessa, että kaavan sisältövaatimusten täyttyminen pystytään arvioimaan, ja niiden on oltava tarpeellisia juuri kyseistä kaavaa ratkaistaessa.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista valvoo ELY-keskus. Konkreettisen sisältönsä alueidenkäyttötavoitteet saavat MRL 54 §:ssä säädetyistä asemakaavan sisältövaatimuksista, joiden keskinäisestä punninnasta asemakaavoituksessa on viime kädessä kyse. Edellä on otettu näihin kantaa siltä osin, kuin niihin on valituskirjelmässä vedottu.

Edellä ja kaava-asiakirjoissa esitetyn perusteella kaupunginhallitus toteaa, että Fortuna-korttelin asemakaavanmuutos on kuntalain, maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen säännösten mukainen. Kaupunginhallitus katsoo, että valituksessa ei ole esitetty perusteita kaavan hyväksymispäätöksen kumoamiseksi, joten valitus tulee hylätä. Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että valituksen täydentäminen uusien valitusperusteiden osalta ei ole kuntalain 135 §:n mukaan mahdollista valitusajan päättymisen jälkeen.

Lisätietoja antaa tarvittaessa kaupunginsihteeri Satu Lehto, puh. 044 9074 064, sähköposti satu.j.lehto@turku.fi, PL 355, 20101 Turku.