Konsernihallinto, kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen 20.8.2015:

Yleiskaavan tarkoitus

Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. (Maankäyttö- ja rakennuslaki 35 §.)

Yleiskaava 2029 laaditaan koko Turun alueelle kaupungin rakennetta ja alueidenkäyttöä ohjaavana oikeusvaikutteisena yleiskaavana siten, että keskustan alue laaditaan osayleiskaavan tarkkuudella. Viherverkkosuunnitelman pohjalta yleiskaavassa esitetään viherverkon strategisen tason päälinjat ja erillisenä karttana tarkempi ns. viherkaava. Yleiskaavoituksen lähtökohtana ja sitä palvelevana maankäytön strategiaa kuvaavana perusselvityksenä on käytetty Turun kaupunkiseudulle vuonna 2012 laadittua ja hyväksyttyä kaupunkirakenteen kestävää kehitystä ja alueen vetovoimaisuutta edistävää rakennemalli 2035:ttä.

Yleiskaava 2029 valmisteluvaiheet

Ympäristötoimiala on käynnistänyt Yleiskaavan laatimisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä työn ohjelmoinnin valmistelulla vuoden 2010 alussa. Ympäristö- ja kaavoituslautakunta merkitsi osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedokseen 9.2.2010.

Keväällä 2012 yleiskaavan valmistelua jatkettiin Turun kaupunkiseudun Rakennemallityön pohjalta 2035:n pohjalta. Yleiskaavan lähtökohdat koottiin raportiksi: Yleiskaava 2035. Lähtökohdat ja tavoitteet. Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta esitti 16.4.2013 kaupunginhallitukselle yleiskaavan tavoitteiden hyväksymistä. Kaupunginhallitus hyväksyi yleiskaavan tavoitteet 30.9.2013.

Helmikuussa 2014 Kaupungin strategiatyön valmistelu muutti yleiskaavan tavoitevuodeksi 2029, kun yleiskaavan kehityskuvien laatiminen rinnastettiin silloin valmisteilla olevan kaupunkistrategian kanssa. Kehityskuva-asetelma ja kehityskuvaluonnokset esiteltiin kaupunginhallituksen iltakoulussa 3.2.2014 ja kaupunginvaltuustossa 10.2.2014.

Syksyn 2014 aikana kolme kehityskuvaa jalostettiin yksityiskohtaista informaatiota sisältäviksi karttakuvauksiksi siten, että niiden pohjalta on voitu laatia kehityskuvien vertailevat vaikutusarvioinnit. Vaikutusten arvioinneilla on haettu kehityskuvien eroja, mikä tekee kehityskuvien keskinäisen vertailun mahdolliseksi.

Seuraavaksi kaupunginhallituksen tulee tehdä ns. linjaratkaisu eli päättää minkä kehityskuvan pohjalta yleiskaavaluonnos valmistellaan. Päätös tulisi tehdä samanaikaisesti raitiotieratkaisun kanssa sen jälkeen, kun kaupunki on antanut lausuntonsa maakuntakaavaluonnoksesta.

Ennen kaupunginhallituksen tekemää linjaratkaisua on perusteltua lähettää kehityskuvat ja niiden vaikutusarvioinnit lausunnoille, jotta lauta- ja johtokunnat, naapurikunnat, Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen ELY-keskus voivat antaa arvionsa oman toimialansa näkökulmasta kehityskuvista ja vaikutusarviointien tuloksista.

Yleiskaavakaavaluonnos on tarkoitus tuoda kaupunginhallituksen päätettäväksi vuoden 2016 aikana. Keväällä 2017 valmistellaan yleiskaavakaavaehdotus hyväksytyn luonnoksen pohjalta.

Yleiskaavan tavoitteet

Yleiskaavan tavoitteet jakautuvat yleis- ja yksityiskohtaisiin tavoitteisiin. Merkittävin yleistavoite on Turun aseman, vetovoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Yksityiskohtaisia tavoitteita on neljä pääryhmää:

• Keskustan kehittäminen

• Elinkeinoelämän toimintaedellytykset

• Myönteinen väestönkehitys ja vetovoimaiset asuinalueet

• Liikkuminen kestävässä kaupunkirakenteessa

Väestötavoite mukailee Turun kaupunkiseudulle vuonna 2012 hyväksytyn Rakennemalli 2035:n tavoitteistoa. Yleiskaavan väestötavoitteen mukaan vuonna 2029 Turussa asuu 200 000 asukasta ja kaupungissa on 105 000 työpaikkaa.

Yleiskaavan tavoitteisto heijastelee muutoinkin Rakennemalli 2035 tavoitteistoa ja silloista kaupunkistrategiaa, Turku-sopimusta ja sen alaisia ohjelmia. Yleiskaavalle asetetut tavoitteet ovat suurimmalta osalta nykyisen kaupunkistrategian mukaiset, merkittävin eroavuus vanhan ja uuden kaupunkistrategian välillä on talotyyppijakaumassa. Uudessa kaupunkistrategiassa ja siihen liittyvissä strategisissa ohjelmissa on kehitys linjattu vahvemmin kaupunkirakenteen sisäisten alueiden täydentämiseen, mikä on lisännyt tarvetta tiivistää urbaaneja kaupunkialueita.

Strategisen linjanmuutoksen sekä kaupunkiseudun rakennemallin toteuttamisohjelman MAL-aiesopimuksen mukaiset kuntakohtaiset tavoitteet asuntotuotannon tarpeista ovat ristiriidassa yleiskaavan tavoitteen pientalotuotannon tasapuolisuus kerrostalotuotantoon nähden ja tämän yleiskaavan tavoitteen tulee katsoa vanhentuneen. Yleiskaavan asuntotuotannolle asetettuja tavoitetta tulee uudistaa ja uudistettua tavoitetta tulee peilata uuteen kaupunkistrategiaan ja seututason asuntotuotannolle asetettuihin tavoitteisiin sekä valittavaan kehityskuvan talotyyppijakaumaan.

Kehityskuvavaihtoehdot

Rakennemalli 35:n antamaa viitekehystä ja yleiskaavan tavoitteistoa peilaamaan luotiin syksyn 2013 ja kevään 2014 aikana kolme erilaista kehityskuvaa siitä, miten Turku tulee kasvamaan vuoteen 2029.

Kolme kehityskuvaa sijoittaa kaupunkialueelle tavoitellun kasvun kolmella eri tapaa. Kehityskuvat karttamateriaaleineen on esitetty tarkemmin lausuntopyyntöaineistossa.

• Olemassa olevaan palvelurakenteeseen voimakkaasti tukeutuva Kasvu keskuksiin -kehityskuva sijoittaa tavoitellun kasvun pääosin Turun ydinkeskustaan ja alakeskuksiin.
• Kasvukäytävät -kehityskuva sijoittaa kasvun tukeutuen Turun ydinkeskustaan, joukkoliikenteen laatukäytäviin sekä sisääntuloväylien varsiin.
• Hajautettu kasvu -kehityskuva tukeutuu Turun ydinkeskustaan ja pientaloasumista tukevaan rakentamiseen kaupunkialuetta kasvattaen.

Kehityskuvien vaikutusten arviointi

Kehityskuvien vaikutuksia on arvioitu suhteessa kaupunkistrategiaan ja ohjelmarakenteeseen, yleiskaavan tavoitteisiin sekä teemakohtaisesti: asumiseen ja asuinympäristöihin, elinkeinoihin, kuntatalouteen, liikkumiseen ja liikenteeseen, palveluihin ja virkistykseen, luontoon, maisemaan ja kulttuuriympäristöihin. Vaikutusarvioinnit on tehty valtakunnallisestikin poikkeuksellisen laajoina.

Kasvu keskuksiin ja Kasvukäytävät -kehityskuvien edut ovat vaikutusten arviointien tuloksena katsottu kohdistuvan kuntatalouteen, yhdyskuntarakenteen eheyteen, keskustamaisten urbaanien asumisvaihtoehtojen luomiseen, kävelyn, pyöräilyn sekä joukkoliikenteen kehittämismahdollisuuksien edistämiseen, elinkeinoelämän positiiviseen kehitykseen sekä hyviin mahdollisuuksiin kehittää palveluita keskittämisen edut huomioiden. Hajautettu kasvu -kehityskuvan eduiksi taas luetaan mahdollisuudet merellisen imagon ja pientalotyyppisten asuinalueiden luomiseen.

Vaikutusarviointeja on tarkoitus laajentaa luonnosvaiheessa erityisesti kaupunginosa- ja kohdekohtaisesti sekä erilaisiin liikkumisjärjestelmäratkaisuihin liittyen.

Lausuntopyyntö

Kehityskuvavaihtoehdon valinta on vaikuttavuudeltaan tärkein yleiskaavaprosessin vaihe. Lausuntokierroksen jälkeen tehtävällä yleiskaavan linjaratkaisulla otetaan kantaa Turun kaupunkialueen tulevaan kehittymiseen. Luodaanko tulevaisuuden Turusta vahvasti omaan keskustaansa ja alakeskuksiin tukeutuva kaupunki, missä palvelurakenne tukeutuu vahvasti jo olemassa olevaan? Kehitetäänkö Turkua tehokkaana keskustaan ja joukkoliikenteen laatukäytävien varaan rakentuvana kaupunkina vai kasvaako Turku jatkossa keskustassa ja yhdyskuntarakenteen reuna-alueilla toteuttaen merellisyyttä ja pientalorakentamisen ihannetta niin Etelä- kuin Pohjois-Turussa?

Lausuntoa pyydetään kehityskuvista ja vaikutusarvioinneista, sekä siitä miten eri vaihtoehdot tukevat toimialan tavoitteiden saavuttamista. Halutessaan lausunnon antaja voi täydentää vaikutusarviointeja.

Lausuntopyyntöaineisto kokonaisuudessaan on luettavissa osoitteessa: https://www.turku.fi/yleiskaava2029/vaikutustenarviointi

Oheismateriaali 1 Lausuntopyyntöaineisto

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää merkitä yleiskaavan kehityskuvat ja niiden vaikutusarvioinnit tiedoksi sekä lähettää ne lausunnoille lauta- ja johtokuntiin, naapurikuntiin, Varsinais-Suomen liittoon ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen. Lausunnot tulee toimittaa 30.9.2015 mennessä.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.