Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen, konserniohjauksesta vastaava controller Kim Moisiolinna 15.6.2015:

Kaupunginhallituksen konsernijaosto päätti 15.12.2104 § 127, että Turun kaupunki jatkaa osaltaan edelleen seudullisen vesiyhtiön selvitystä aiesopimuksen (Kh 10.12.2012 § 588) mukaisesti kaksivaiheisen fuusion mallilla, jossa ensin perustetaan kuntien vesihuoltolaitoksista koostuva yhtiö, johon myöhemmässä vaiheessa fuusioidaan Turun Seudun Vesi Oy ja Turun seudun puhdistamo Oy.

Lisäksi kaupunginhallituksen konsernijaosto päätti, että Turun Seudun Vesi Oy:n ja Turun seudun puhdistamo Oy:n mahdollinen sulauttaminen aiesopimuksen tarkoittamaan vesihuoltoyhtiöön valmistellaan erikseen kyseisen yhtiön toiminnan käynnistyttyä ja, että aiesopimuksen mukaisen selvitystyön rinnalla kaupunki selvittää vaihtoehdoksi Turun vesiliikelaitoksen yhtiöittämisen käypään tuottoarvoon perustuen kaupungin 100 % omistamaksi vesihuoltoyhtiöksi.

Päätöksen mukaisesti seuraavassa selvitysvaiheessa analysoidaan kunkin hankeosapuolen vesihuoltolaitoksen taloudellinen tilanne ja liiketoimintakaupassa siirtyvän käyttöomaisuuden käypä arvo (tuottoarvo).

Kyseinen selvitysvaihe on nyt valmistunut ja selvityksen johtopäätöksissä Pöyry Finland Oy on arvioinut sen tulosta kuntien asettamien reunaehtojen sekä vesihuoltolainsäädännön mahdollisuuksien ja rajoituksien perusteella.

Aiesopimuksen mukaisen seudullisen vesiyhtiön perustamisen reunaehdot

Turun, Raision ja Naantalin kaupungit sekä Maskun kunta ovat sitoutuneet yhteisesti valmistelemaan seudullisen vesihuoltoyhtiön perustamista aiesopimuksen mukaisesti siten, että nykyisistä kunnallisista vesihuoltolaitoksista ja seudullisista osakeyhtiöistä (Turun seudun puhdistamo Oy ja Turun Seudun Vesi Oy) perustetaan yksi seudullinen vesihuoltotoimija, joka omistaa vesihuollon verkostot, laitokset ja muut rakenteet sekä vastaa asiakassuhteista.

Aiesopimuksessa on lisäksi linjattu mm. seuraavat reunaehdot:

-       Yhtiö perustetaan siten, että se voi liittyä KEVA:n jäseneksi.

-       Yhtiö perustetaan mahdollisimman veroneutraalisti.

-       Yhtiön toiminnan pitää olla taloudellisesti kannattavaa.

-       Yhtiön taksarakenne yhtenäistetään, mutta keskimääräisten taksojen sekä palvelutason tulisi toiminnan alkuvaiheessa pysyä nykyisellä tasolla.

-       Tavoitteena on, että pitkällä aikavälillä taksat ja palvelutaso edustavat hyvää valtakunnallista tasoa.

-       Yhtiön omistukseen siirretään sopijapuolten nykyinen vesihuoltoverkosto työn kuluessa määriteltävässä laajuudessa. Siirtohinta määräytyy valmistelun yhteydessä erikseen määriteltävällä tavalla tuotto- ja nykykäyttöarvon perusteella.

-       Yhtiö laajentaa verkostoaan tasapuolisesti alueen yhdyskuntarakenteen kehityksen mukaisesti ja samanaikaisesti vähintään säilyttää olemassa olevan vesihuolto-omaisuuden nykyisen kunnon. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on, että vesihuolto-omaisuuden kunto edustaisi hyvää valtakunnallista tasoa.

Aiesopimuksen mukaisesti sopijapuolten tavoitteena on ollut se, että yhtiö perustetaan vuoden 2013 aikana ja, että yhtiö aloittaa tuotannollisen toimintansa 1.1.2015, mutta kuitenkin viimeistään 1.1.2016. Aiesopimus päättyy ilman erillistä irtisanomista viimeistään 31.12.2015, mikäli yhtiötä ei perusteta.

Turun reunaehtoina on seudullisen vesihuoltoyhtiön valmistelun aiesopimuksessa todettu, että

-       perustettavan yhtiön tulee olla osa Turku konsernia ja

-       kaupungin tulee varmistaa yhtiöistä vähintään nykytasoinen vesihuoltolain määrittämä kohtuullinen tuotto kuitenkin siten, että veden hinta pysyy kohtuullisena elinkeinoelämän ja kuluttajien näkökulmasta.

Hankkeen käynnistämisvaiheessa muut mukana olevat kunnat ovat esittäneet yhtiön talouteen, taksoihin ja tuotto-odotuksiin mm. seuraavia reunaehtoja:

-       Taksat yhtenäistetään tasolle, joka kattaa käyttökustannukset, investoinnit ja kohtuullisen tuoton pääomalle.

-       Liittymismaksujen on katettava vesihuollon rakentamiskustannukset huomioiden tarvittaessa kunnan tuki tai korotetut kertoimet.

-       Tuloutus tulee sovittaa sellaiselle tasolle, että taksat säilyvät kohtuullisena.

-       Kustannukset, taksat ja palvelutaso oltava selvillä ennen lopullista sitoutumista.

-       Taksan tulee perustua kestävään investointitasoon ja tuloutus voi joustaa.

-       Maksuluokista on otettava käyttöön ainakin liittymis-, perus- ja käyttömaksu siten, että liittymismaksu voi olla aiheuttamisperiaatteen mukainen.

Vesihuollon järjestämisen lainsäädännölliset reunaehdot

Vesihuollon maksuihin, niiden perusteisiin ja vesihuoltolaitoksen talouteen on lisäksi Vesihuoltolain mukaisia velvoittavia reunaehtoja:

-       Maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen uudis- ja korjausinvestoinnit sekä niiden kustannukset.

-       Maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle.
-       Maksujen tulee olla kohtuulliset ja tasapuoliset. Maksun suuruudessa voidaan ottaa huomioon tarve säädellä veden kulutusta, veden erityinen käyttötarkoitus taikka jäteveden poikkeuksellinen laatu tai määrä.

-       Maksujen tulee tarpeen mukaan olla sellaiset, että ne edistävät veden säästäväistä käyttöä ja jäteveden määrän vähentämistä sekä ehkäisevät haitallisten aineiden johtamista viemäriin.

-       Vesihuoltolaitoksen tulee periä vesihuollosta käyttömaksua. Käyttömaksu peritään kiinteistön käyttämän veden ja poisjohdettavan jäteveden määrän ja laadun perusteella.

-       Vesihuoltolaitos voi periä käyttömaksua myös huleveden viemäröinnistä.

-       Vesihuoltolaitos voi periä liittymismaksua ja perusmaksua sekä muita maksuja laitoksen toimittamista palveluista. Nämä maksut ovat eri alueilla erisuuruisia, jos tämä on tarpeen kustannusten oikean kohdentamisen tai aiheuttamisperiaatteen toteuttamisen vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä.

-       Liittymismaksun suuruudessa voidaan ottaa huomioon myös kiinteistön käyttötarkoitus.

Maa- ja metsätalousministeriön julkaiseman Vesihuoltolain tulkintaoppaan mukaan käyttömaksun perimistä erisuuruisena vesihuoltolaitoksen verkostojen eri alueilta ei ole vesihuoltolaissa mahdollistettu, mutta esimerkiksi vesihuoltolaitosten yhdistymistilanteissa voidaan käyttömaksut saattaa samansuuruisiksi tarkoituksenmukaisen siirtymäajan kuluessa. Siirtymäajat ovat käytännössä olleet muutaman vuoden mittaisia.

Selvityksen johtopäätöksissä on arvioitu valmistelun lopputulosta kuntien asettamien reunaehtojen sekä vesihuoltolainsäädännön mahdollisuuksien ja rajoituksien perusteella.

Vaikka yhtiöllä olisi selvityksen perusteella hyvät toimintaedellytykset, tässä vaiheessa ei ole löydettävissä sellaista mallia, jolla kaikki kuntien esittämät reunaehdot tuotoista ja taksatasoista voisivat toteutua. Syynä tähän on etenkin mukana olevien kuntien toisistaan poikkeavat kustannus-, yhdyskunta- ja taksarakenteet.

Lisäksi vesihuoltolaitosten nykyinen toiminta ei kaikilta osin ole kestävällä taloudellisella tasolla, minkä vuoksi vesihuollon taksoja tulisi korottaa tai taksarakennetta muuttaa tasapainon saavuttamiseksi riippumatta vesihuoltolaitosten tulevasta juridisesta muodosta.

Vaikka aiesopimuksen mukaista yhtiötä ei tässä vaiheessa pystytä perustamaan annetuilla reunaehdoilla ja aikataululla, sen perustaminen on myöhemmin edelleen mahdollista. Sitä ennen kuntien tulisi kuitenkin huolehtia vesihuoltotoimintansa kestävästä rahoituksesta.

Mahdolliset kuntien vesihuoltotoimintojen omaehtoiset yhtiöittämiset eivät estä jatkossa seudullisen yhtiön perustamista, mikäli yhtiöiden perustamisessa otetaan huomioon selvitystyössä esiin tulleet kehittämiskohteet ja laskentaperusteet.

Aiesopimuksen jatkaminen tässä vaiheessa kuitenkin vaikeuttaa vesihuoltolaitoksen normaalia toimintaa, koska mm. henkilöstöön ja kehittämiseen liittyvät päätökset tulee hyväksyttää vähintään ohjausryhmässä. Tämän vuoksi kaupunginhallituksen olisi perusteltua todeta aiesopimuksen mukainen selvitystyö päättyneeksi ja aiesopimus rauenneeksi.

Turun vesiliikelaitoksen yhtiöittämisen jatkovalmistelu

Konsernijaosto on 15.12.2014 § 127 päättänyt, että aiesopimuksen mukaisen selvitystyön rinnalla kaupunki selvittää vaihtoehdoksi Turun vesiliikelaitoksen yhtiöittäminen käypään tuottoarvoon perustuen kaupungin 100 % omistamaksi vesihuoltoyhtiöksi. Selvityksessä arvioidaan liikelaitoksen taloudellista toimintaa ja investointeja sekä rahoituksen kestävyyttä ja tarvittavia toiminnallisia linjauksia.

Vesiliikelaitoksen talous ei ole tällä hetkellä kestävällä pohjalla. Vuoden 2014 tilinpäätös oli noin 500.000 euroa alijäämäinen ja ennuste kuluvan vuoden tulokseksi on samansuuntainen. Syynä tähän on talousveden kustannuksiin nähden liian alhainen veden käyttömaksu. Maksua olisi vuoden 2016 alusta korotettava noin 10 senttiä, jotta saavutettaisiin tavoitteiden mukainen netto-ohjeluku. Tämän lisäksi lähivuosina olisi, inflaatiosta riippumatta, varauduttava edelleen noin 6 senttiä lisäkorotuksiin veden- ja jäteveden käyttömaksujen osalta kestävän talouden tasapainon saavuttamiseksi.

Vesiliikelaitoksen investointitaso on tällä hetkellä korkea suhteessa sen taloudelliseen tulokseen. Saneeraustaso on nostettu kestävälle pohjalle ja sen rahoittaminen vesimaksuilla on vesihuoltolain mukaista ja perusteltua. Uudisinvestointeja on taas rahoitettu vain osittain liittymismaksuilla, jotka ovat liian alhaisia suhteessa rakentamiskustannuksiin. Tämän vuoksi on vuosittain talousarvion yhteydessä esitetty mahdollisuutta tehdä rahoitusalijäämää ja rahoittaa kaupungin kilpailukykyä tukevia investointeja aikaisempina vuosina kerätyllä ylijäämällä.  

Menettely ei ole enää mahdollista tulevalla suunnitelmakaudella, vaan uudisinvestointien rahoittamiseen on haettava muita ratkaisuja. Liittymismaksujen korottamisen lisäksi myös investoinneista hyötyvä maanomistaja voisi osallistua vesihuoltoinfrastruktuurin rakentamiskustannuksiin ja etenkin pientaloalueilla tulisi saada näin rakentamisen kustannukset täysin katettua.

Hillitäkseen liittymismaksujen korotuspaineita ja pitääkseen käyttömaksut kilpailukykyisinä kaupunki voisi halutessaan edelleen tukea vesihuollon näkökulmasta liiketaloudellisesti kannattamattomia, mutta välilliset vaikutukset huomioiden kaupungin kannalta kannattavia investointeja. Käytännössä kaupungin tuki voisi jatkossa toteutua lähinnä peruspääoman korkoa alentamalla.

Selvityksen yhteydessä on nostettu esiin seudullisen operointiyhtiön mahdollisuudet toteuttaa vesihuollon integraatiota ilman kuntien yhteistä verkostoyhtiötä. Operointiyhtiön perustamisen etuina olisi kuntien mahdollisuus edelleen päättää taksoista ja maksuista sekä toimintavarmuuden parantuminen. Synergiaetuja olisi kuitenkin selvästi vähemmän kuin varsinaisessa seutuyhtiössä, koska verkoston osalta vastuurajat olisivat edelleen kuntien rajalla. Operointisopimus olisi lisäksi sopimusteknisesti huomattavasti haasteellisempi kuin seutuyhtiömuotoinen toiminta.

Selvityksen johtopäätöksissä on ensisijaisena vaihtoehtona vesihuollon synergioiden muodostamiseksi vaiheittaista etenemistapaa, kuntien omien vesihuoltolaitosten yhtiöittämistä ja myöhempää fuusioimista seudulliseksi yhtiöksi. Kuntien omien vesihuoltoyhtiöitten perustaminen tukisi siten ensimmäisenä välivaiheena seutuyhtiön perustamista. Myöhempi fuusiointi olisi helpompaa, kun uudet verkostoyhtiöt muodostettaisiin yhdenmukaisten arvonmääritysten ja tuottotavoitteiden perusteella. Myöhempi fuusiointi olisi mahdollista siinäkin tilanteessa, vaikka seudun kaikkia vesihuoltolaitoksia ei tultaisi yhtiöittämään.

Turun Vesiliikelaitoksen yhtiöittäminen seudullisten vesihuoltojärjestelyjen ensimmäisessä vaiheessa mahdollistaisi osaltaan toiminnallisten synergiaetujen muodostumisen vaiheittain jo ennen seudullisen vesihuoltokokonaisuuden toteuttamista. Näin tapahtuisi myös tilanteessa, mikäli laaja kuntien omistama verkostoyhtiö jäisi jostain syystä muodostumatta.

Kilpailuneutraliteetti rajoittaa tällä hetkellä palvelujen myyntiä liikelaitosmuotoisesti harjoitetussa toiminnassa ja estää siten seudullisten synergioiden muodostumisen. Kaupungin 100 % omistama vesiyhtiö tukisi vesihuoltopalvelujen myyntiä joko osittain tai kokonaisuudessa selvityksessä mukana olleiden kuntien vesihuoltolaitoksille tai niistä mahdollisesti perustettaville yhtiöille.

Palveluille olisi hankkeen edellisten vaiheiden perusteella kysyntää myös muissa alueen kunnissa. Palvelunmyynnillä voitaisiin siten saavuttaa samoja synergiaetuja kuin operointiyhtiömallissa ja edistää seuraavassa vaiheessa seudullisen vesihuoltoyhtiön muodostumista. Vesiliikelaitoksen yhtiöittäminen tukisi siten sekä seutuyhtiön myöhempää perustamista että mahdollistaisi kuntien vesihuoltolaitosten välisen tiiviimmän yhteistyön ennen seutuyhtiön muodostamista.  

Vesihuoltolaki edellyttää kaikilta lain tarkoittamilta vesihuoltopalveluja tuottavilta laitoksilta avoimuutta talouden, maksujen ja toiminnan suhteen. Lisäksi laki määrittää sekä asiakkaan että vesihuoltolaitoksen oikeuksia ja velvoitteita. Yhtiöittäminen ei siten vaikuttaisi asiakkaan asemaan tai tiedonsaantiin.  Lisäksi toiminnan ohjauksen näkökulmasta kaupungissa tällä hetkellä käytössä olevia maankäytön ohjauskeinoja ja toimintatapoja voidaan soveltaa suoraan myös yhtiömuotoiseen vesihuoltotoimintaan.

Turun seudun puhdistamo Oy:n ja Turun Seudun Vesi Oy:n fuusiota keskipitkällä aikavälillä tulisi edelleen selvittää aiempien linjausten mukaisesti täysin riippumatta vesiliikelaitoksen juridista liiketoimintamuotoa koskevista ratkaisuista.

Yhtiöittämisjärjestelyn arvonmäärityksestä ja taloudellisista vaikutuksista kaupungille

Vesiliikelaitoksen yhtiöittämisen valmistelu olisi tarkoituksenmukaista tehdä kahdessa vaiheessa. Järjestelyn ensimmäisessä vaiheessa perustettaisiin vuoden 2015 aikana osakeyhtiö, jonka perustamisasiakirjat tuotaisiin kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Järjestelyn toisessa vaiheessa toteutettaisiin liiketoimintakauppa, jossa määriteltäisiin vesiyhtiölle myytävä liiketoiminta, siirtyvät tase-erät, niiden hinnoittelu ja muut liiketoimintakauppakirjassa sovittavat asiat.

Liiketoiminnan luovutusasiakirjat tuotaisiin kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi viimeistään syksyllä 2016 siten, että liiketoiminnan luovutus ajoitettaisiin vuodenvaihteeseen 2016 – 2017. Tuolloin satunnainen myyntituotto ja kertaluonteinen myyntivoitto olisi mahdollista kohdistaa tarkoituksenmukaisesti halutulle tilikaudelle huomioiden kaupungin kokonaistalouden tilanne kyseisenä ajankohtana.

Lähtökohtana vesiliikelaitoksen arvonmäärityksessä tulisi olla ensisijaisesti sen tulontuottamiskyky eli yhtiöitettävän toiminnon tuottoarvo. Toissijaisesti arvon määrittäisi liikelaitoksen taseessa olevien omaisuuserien tekninen nykykäyttöarvo, joka Pöyryn selvityksen mukaan on Turun Vesiliikelaitoksen osalta vaihteluvälillä 194,5 – 222,6 M€.

Laskennan tavoitteena on sovittaa jatkovalmistelussa tuottoarvo ja tekninen nykykäyttöarvo lähelle toisiaan. Tuolloin yhtiöittäminen ja edelleen liiketoimintakauppa tehtäisiin tuottoarvoon perustuen, mutta kauppahinnan kohdistaminen tulevan vesiyhtiön eri tase-erille tapahtuisi teknisen nykykäyttöarvon laskentaan perustuen. Näin saataisiin vesiyhtiön tuleva poistorasitus kohdistettua mahdollisimman pitkälle aikavälille ja vältettäisiin suuren liikearvokirjauksen syntyminen vesiyhtiön taseeseen. Tämä helpottaisi myös vesiyhtiön tulevaa verosuunnittelua ja keventäisi painetta taksankorotuksiin.

Vesiliikelaitoksen vuoden 2014 tilinpäätöksen taseen pysyvät vastaavat olivat yhteensä 140 M€, josta Turun Seudun Puhdistamo Oy:n ja Turun Seudun Vesi Oy:n osakkeiden arvo oli yhteensä 14,6 M€. Näitä osakeomistuksia ei ole tarkoituksenmukaista siirtää perustettavalle yhtiölle, sillä menettely antaisi joustavamman lähtökohdan mahdollisille myöhemmille Turku konsernin vesihuoltoyhtiöiden rakennejärjestelyille. Myös rakennukset (1,7 M€) tulisi jättää siirtämättä, sillä yhtiön on tarkoituksenmukaista toimia vuokratiloissa samoin periaattein kuin suurimman osan aiemmin yhtiöitetyistä liikelaitoksista.

Yhtiölle siirrettävien tase-erien jäljelle jääväksi yhteissummaksi tulee noin 124 M€ vuoden 2014 tilinpäätöksen perusteella. Arvioidun nykykäyttöarvon ja taseen kirjanpitoarvojen erotus muodostuisi siten huomattavaksi ja järjestelystä kohdentuisi emokaupungille merkittävä kertaluonteinen myyntivoitto. Järjestelyyn ei kuitenkaan liittyisi välittömiä rahavirtavaikutuksia, koska vesiyhtiö jäisi liiketoimintakaupassa syntyvän arvon suureksi osaksi velaksi kaupungille. Syntyvä velkasuhde ja siihen liittyvä korkorasitus olisi kuitenkin oleellinen osa tulevan vesiyhtiön tuloutusta kaupungille ja edelleen yhtiön omaa verosuunnittelua.

Järjestelyn lopulliseen kauppahintaan vaikuttavat vielä lukuisat taloudelliset muutokset, joita ovat mm. vuosien 2015 ja 2016 vesiliikelaitoksen toteutuneet investoinnit, tuloskehitys ja mahdolliset taksankorotukset. Vesiliikelaitoksen talouden tasapainottamiseen liittyvät taksankorotukset ja/tai korotusta kompensoivat peruspääoman koron tarkistukset olisi tehtävä asteittain erillisen suunnitelman mukaan vuoden 2016 alusta lukien. Lopullinen kauppahinta tarkentuisi siten vasta vuoden 2016 syksyllä, jolloin asia valmisteltaisiin kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Tässä vaiheessa voitaneen kuitenkin olettaa, että liiketoiminnan kauppahinnan tulisi varovaisuuden periaatteen huomioiden olla lähellä teknisen nykykäyttöarvon alarajaa alustavasti vaihteluvälillä 170 – 195 M€. Tätä vastaavan omaisuuden kirjanpitoarvo oli vesiliikelaitoksen taseessa vuoden 2014 lopussa noin 124 M€, jolloin kertaluonteisen myyntivoiton osuus liikkuisi välillä 46 – 71 M€ riippuen esittelytekstissä edellä mainituista seikoista, jotka voivat vielä oleellisesti vaikuttaa lopullisen kauppahinnan muodostumiseen.

Liite 1Turun Seudun Vesiyhtiöselvitys – Pöyry Finland Oy 4.5.2015

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus merkitsee tiedokseen aiesopimuksen mukaisen seudullisen vesiyhtiön perustamisselvityksen.

Kaupunginhallitus päättää,

että Turun, Raision, Naantalin ja Maskun hyväksymä aiesopimus ei tässä vaiheessa edellytä jatkotoimenpiteitä Turun kaupungin osalta vaan sopimus raukeaa ja

että Turun Vesiliikelaitoksen yhtiöittämisen valmistelua jatketaan konsernijaoston linjausten mukaisesti siten, että yhtiön perustaminen saatetaan kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi vuoden 2015 loppuun mennessä.

PäätösAsia pantiin pöydälle Yrttiahon Eklundin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Maaskola ilmoitti olevansa esteellinen eikä osallistunut asian käsittelyyn.