Turun kaupungin lausunto Turun hallinto-oikeudelle Sepänkatu 5:n asemakaavasta tehdystä valituksesta

Hallinto-oikeus on pyytänyt kaupunginhallitusta hankkimaan Sepänkatu 5 asemakaavasta tehdystä valituksesta valtuuston lausunnon 18.6.2015 mennessä. Kaupunginhallituksen johtosäännön (15.12.2014 § 193) 8 § 1 momentin 6)-kohdan mukaan kaupunginhallitus ratkaisee asiat, jotka koskevat selityksen ja lausunnon antamista kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta.

Turun kaupunginhallitus palauttaa viitelähetteen asiakirjoineen, liittää oheen pyydetyt asiakirjat ja ilmoittaa lausuntonaan asiaan seuraavaa:

Kaava-alueen sijainti ja kaavan sisältö

Kaava-alue sijaitsee Sepänkadun ja Sirkkalankadun kulmassa noin kilometrin päässä kauppatorista. Asemakaavanmuutoksella muutetaan yleisten rakennusten korttelialuetta asuin-, liike- ja toimistorakentamisen käyttöön. Tontin rakentamista täydennetään tontin eteläosaan sijoitettavilla kerrostaloilla. Pysäköintipaikat sijoitetaan autokannen alle uusien kerrostalojen yhteyteen. Sirkkalankadun varren kaupunkikuvallisesti, historiallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaat rakennukset suojellaan ja niiden käyttötarkoitusta muutetaan tarvittavilta osin, jotta rakennukset saadaan käyttöön.

Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitesäännökset ja sisältövaatimukset

Valituksen mukaan kaavanmuutos on maankäyttö- ja rakennuslain yleisten tavoitteiden (1 §) ja alueiden käytön suunnittelun tavoitteiden (5 §) vastainen. Valituksen mukaan kaavanmuutos on myös asemakaavan sisältövaatimusten vastainen, koska kaavanmuutoksella hävitetään alueen rakennetun ja luonnon ympäristön arvoja ja koska toteuttaminen merkitsee muutoksenhakijana olevalle asunto-osakeyhtiölle kohtuutonta haittaa.

MRL 54.2 §:n mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää.

Kaava-alue on rakennettua tonttimaata eikä sillä ole luonnonympäristöä. Tontilla ei sijaitse luonnonympäristöön liittyviä erityisiä arvoja, joita tulisi vaalia. Tulevan piha-alueen puuston kasvuedellytysten takaamiseksi piha-alueesta on rajattu s-1 – merkinnällä osa, jolla puuston kasvuedellytykset tulee turvata. Asemakaavanmuutoksella on suojeltu kaksi rakennusta. Kaavamuutosprosessin aikana on pyydetty asiantuntijaviranomaisena toimivalta Turun museokeskukselta useita lausuntoja. Kyseisellä asemakaavanmuutoksella varmistetaan rakennustaiteellisesti, sivistyshistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaiden rakennusten säilyminen. Suojelumääräykset on valmisteltu yhteistyössä asiantuntijaviranomaisena toimivan museokeskuksen kanssa.

MRL:n 54.3 §:n mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Asemakaavanmuutos ei luo edellytyksiä hyvälle asuin- ja elinympäristölle, sillä massiivinen täydennysrakentaminen tärvelee tontin miljöökokonaisuuden ominaisluonteen ja heikentää alueen vetovoimaa. Sekä Turun museokeskus, Turun kaupunkikuvaneuvottelukunta että Turun rakennuslautakunta ovat pitäneet asemakaavanmuutoksen mukaista rakentamista ympäristöön soveltumattomana. Asemakaavanmuutos rikkoo yhdenvertaisuuden periaatetta, sillä kaavanmuutostontin rakennusoikeutta on lisätty voimakkaasti kaavaprosessin aikana, mikä rajoittaa naapuritonttien täydennysrakentamista.

Selvitysten riittävyys ja toteutunut vuorovaikutus

Valituksen mukaan asemakaava ei perustu riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin, koska asiantuntijalausunnot eivät ole vaikuttaneet valmisteluun tai päätöksentekoon.

MRL:n 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n mukaan kaavan vaikutuksia selvittäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset ja sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on oltava riittävät, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. Selvittämisellä osoitetaan, että kaava täyttää laissa asetetut sisältövaatimukset. Selvittämisen laajuus ja tarkkuus riippuu siitä, minkälaisesta kaavasta on kyse.

Nyt kyseessä on yhden tontin käyttötarkoituksen muutoksen mahdollistava täydennysrakentamiskaava. Kaupunkisuunnittelu on arvioinut kaavan vaikutuksia muun muassa kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön. Ehdotuksesta pyydetyt lausunnot ja niihin annetut vastineet käyvät ilmi vuorovaikutusraportin sivuilta 17-20. Kaavasta annetut lukuisat kielteiset lausunnot ja mielipiteet nostavat selkeästi esiin kaavaehdotuksen ongelmat. Näihin on annettu vastineet, mutta niitä ei ole otettu huomioon kaavaehdotuksen valmistelussa.

Yleiskaavan periaatteet ja kaupungin arkkitehtuuripoliittinen ohjelma

Valituksen mukaan asemakaavanmuutos on yleiskaavan periaatteiden ja arkkitehtuuripoliittisen ohjelman vastainen.

MRL:n 42.1 §:n mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Kaavanmuutosalueella on voimassa kaupunginvaltuuston 18.6.2001 hyväksymä oikeusvaikutteinen Turun yleiskaava 2020. Suunniteltu rakentaminen on yleiskaavan mukaista. Kaava-alue on kerrostalovaltaista asuntoaluetta. Yleiskaavan periaatteet konkretisoituvat yleiskaavaprosessissa hyväksyttäväksi yleiskaavaksi. Yleiskaavan periaatteiden tai arkkitehtuuripoliittisen ohjelman mukaisuus eivät ole edellytyksiä asemakaavan lainmukaisuuden arvioinnin kannalta.