13750-2010

Turun kaupungin lausunto Turun hallinto-oikeudelle Harjattulan asemakaavasta tehdystä valituksesta

Kaupunginsihteeri Satu Lehto 1.6.2015:

Hallinto-oikeus on pyytänyt kaupunginhallitusta hankkimaan Harjattulan asemakaavasta tehdystä valituksesta (00686/15/4103) valtuuston lausunnon 18.6.2015 mennessä. Kaupunginhallituksen johtosäännön (15.12.2014 § 193) 8 § 1 momentin 6)-kohdan mukaan kaupunginhallitus ratkaisee asiat, jotka koskevat selityksen ja lausunnon antamista kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta.

Turun kaupunginhallitus palauttaa viitelähetteen asiakirjoineen, liittää oheen pyydetyt asiakirjat ja ilmoittaa lausuntonaan asiaan seuraavaa:

Asemakaavan kuvaus

Harjattulan asemakaavan pääasiallisena tarkoituksena on mahdollistaa uusien loma-asuntojen rakentaminen Harjattulan golfkentän ympäristöön. Kaavoitettavan alueen koko on noin 226,3 hehtaaria, josta vesialuetta on noin 85,4 hehtaaria. Rakennusoikeutta kaava-alueelle osoitetaan yhteensä 47.440 kerrosalaneliömetriä. Asemakaavalla mahdollistetaan noin 111 uuden loma-asuntoyksikön rakentaminen kaava-alueelle (nykyään alueella on 27 loma-asuntoa) sekä nykyisten kiinteistöjen kehittäminen. Nykyisille asuinkiinteistöille (8 asuntoa ja noin 30 asukasta) sallitaan lisärakentamista, minkä lisäksi alueelle osoitetaan rakentamismahdollisuus yhdeksälle uudelle vakituiselle asunnolle.

Golf-kenttä on kaavallisesti rajattu nykyisen kokoiseksi ja sille on annettu erillisiä määräyksiä. Alueelle on tehty suojelumerkintöjä luontoarvojen, maisemallisten arvojen ja rakennushistoriallisten arvojen perusteella. Alueelle on tehty rasitteita alueen liikennettä ja kunnallistekniikkaa varten sekä osoitettu alueita hulevesien johtamista ja viivyttämistä varten. Lisäksi on osoitettu ne toteutettavat asiat, joiden kustannukset ohjataan maanomistajille. Näitä määräyksiä on tarkennettu maankäyttösopimuksilla.

Valitusperusteet

Meidän Turku ry on vaatinut asemakaavapäätöksen kumoamista kuntalain, maankäyttö- ja rakennuslain, hallintolain, perustuslaista johdetun yhdenvertaisuusperiaatteen, Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6. artiklasta johdetun esteellisyyskäsityksen vastaisen sekä virheellisessä järjestyksessä toteutettuna törkeänä hallintomenettelynä. Lisäksi yhdistys toistaa kaiken, minkä se on todennut kirjelmissään, mielipiteissään ja muistutuksissaan.

Valitusperusteet voidaan jakaa ryhmitellä seuraavien kokonaisuuksien alle:

-esteellisyys (kuntalaki 52 §, hallintolaki 27-28 §)

-selvitysten riittävyys (MRL 9 §, MRA 1 §)

-maakuntakaavan ohjausvaikutus (MRL 32 §)

-osayleiskaavan tarve (MRL 36 §)

-asemakaavan sisältövaatimukset (sis. valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet) (MRL 54 §)

-maanomistajien yhdenvertaisuus (perustuslaki 6 §)

Esteellisyys: Kaikki kokoomuksen luottamushenkilöt lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa ovat olleet esteellisiä, koska Paasikiviopisto ry on kokoomuksen lähiyhteisö. Luottamus heidän puolueettomuuteensa on vaarantunut. Paasikiviopistoyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Olli A. Manni on keskustellut ennen kokousta asiasta muiden luottamushenkilöiden kanssa.

Selvitysten riittävyys: Lisärakentamisesta aiheutuvaa liikenteen lisääntymistä ja uusien siltojen rakentamiskustannuksia ei ole voitu käytännössä arvioida. Myös luontoselvitykset ovat riittämättömät. Sopimukset kunnallistekniikan kustannuksista ovat ongelmallisia mm. omistajanvaihdosten yhteydessä. Yleiskaavallinen tarkastelu ei ole ollut riittävää.

Maakuntakaavan ohjausvaikutus: Alue on maakuntakaavan mukaan maa- ja metsätalouden ja virkistyksen aluetta eikä massiivinen rakentaminen ole maakuntakaavan mukaista. Määräys, jonka mukaan 40 % rannoista tulee olla vapaassa käytössä, ei ole voimassa tälläkään hetkellä. Asemakaavassa lisätään entisestään rantarakentamista ja vähennetään vapaiden rantojen määrää.

Osayleiskaavan tarve: Valituksessa ei ole konkretisoitu tai yksilöity, miltä osin valituksenalainen asemakaava ei täytä yleiskaavalle asetettuja sisältövaatimuksia. Olennaisena pidetään sitä, että osayleiskaava tulisi hyväksyä alueelle ennen asemakaavoitusta.

Asemakaavan sisältövaatimukset: Virkistysalueita ja vapaita jokamiehen oikeuksiin kuuluvia rantoja vähennetään. Myös luonnon arvot vähenevät olennaisesti rakentamisen myötä luonnonsuojelualueilla ja lähialueilla. Liikenteen järjestämistä ei ole edes selvitetty. Valituksessa ei ole yksilöity, miltä osin liikenne ei ole järjestetty lain sisältövaatimusten edellyttämällä tavalla.

Maanomistajien yhdenvertaisuus: Postimerkkikaavalla asetetaan perusteettomasti saaren maanomistajat eriarvoiseen asemaan.

Muut valituskirjelmässä mainitut valitusperusteet eivät liity valituksenalaiseen asemakaavapäätökseen vaan ovat yleistä kritiikkiä Turun maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta sekä hallintoa ja päätösten täytäntöönpanoa kohtaan. Niihin ei sen vuoksi oteta tässä yhteydessä kantaa.

Esteellisyys

Kaupunginhallituksen ja lautakunnan jäsenen esteellisyydestä säädetään vanhan kuntalain 52 §:ssä (voimassa päätöstä tehtäessä) sekä hallintolain 27 ja 28 §:ssä. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6. artiklassa ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuissa on kyse oikeudesta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin henkilöä itseään koskevassa asiassa. Ne eivät näin ollen tule sovellettavaksi arvioitaessa kaavoitukseen osallistuvien jääviyttä.

Hallintolain 27 §:n mukaan luottamushenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Hallintolain 28 §:ssä säädetyistä esteellisyysperusteista tulee arvioitavaksi Mannin osalta 5)-kohdan mukainen yhteisöjäävin ja muiden kokoomuslaisten luottamushenkilöiden osalta 7)-kohta, jonka mukaan luottamushenkilö on esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Yleislausekkeen (7-kohta) soveltaminen edellyttää muuta ulkopuolisen havaittavaa syytä vaikka muut esteellisyysperusteet eivät suoranaisesti tulekaan sovellettavaksi. Syyn puolueettomuuden vaarantumiseen on oltava suunnilleen samanasteinen kuin erikseen säädetyissä esteellisyysperusteissa (Harjula-Prättälä 2012, 480). Esteellisyyden syntyminen edellyttää yleensä, että käsiteltävänä olevassa asiassa on henkilön omia tai hänen läheisensä intressejä (Harjula-Prättälä 2012, 484). Poliittiseen yhdistykseen kuuluminen sinänsä ei voi aiheuttaa jääviyttä. Näin ollen kokoomuksen luottamushenkilöt eivät ole valituksessa esitetyllä perusteella olleet esteellisiä käsittelemään Harjattulan asemakaavaa lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa.

Käsittelykielto koskee kaikkia asian ratkaisun vaiheita (vireillepano, valmistelu, päätöksenteko, täytäntöönpano) ja kaikkia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa tehtävän päätöksen sisältöön (ks. Harjula-Prättälä 2012, 487). Manni, joka toimii alueelta maata omistavan Paasikiviopistoyhdistys ry:n toiminnanjohtajana, on yhteisöjäävin perusteella jäävännyt itsensä kaava-asian käsittelyn eri vaiheessa. Mahdolliset käytäväkeskustelut kokouksen ulkopuolella sen sijaan eivät ole esteellisyyssäännösten tarkoittamaa asian käsittelyä. Manni ei näin ollen ole esteellisenä luottamushenkilönä osallistunut Harjattulan asemakaavan käsittelyyn lautakunnassa tai kaupunginhallituksessa.

Selvitysten riittävyys

Maankäyttö- ja rakennuslain, asiaa päätettäessä voimassa olleen 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n mukaan kaavan vaikutuksia selvittäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset ja sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on oltava riittävät, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset.

Liikenneselvitykset

Uudisrakentaminen lisää liikennettä kaava-alueella sekä reitillä kaava-alueelta mantereelle, mutta pääväylien kapasiteettiin nähden lisäys on kohtalaisen pieni. Loma-asuntojen liikennemäärät eivät todennäköisesti ajoitu ruuhkahuippuihin, joten ne eivät oleellisesti vaikuta Turun saarten liikennemääriin tai kapasiteetintarpeeseen. Rakentamisen aikainen liikenteen lisäys rasittaa alueen katuverkkoa ja lähiympäristön sekä keskustareitin liikennettä ajoittain merkittävästi, erityisesti jos alue rakennetaan lyhyessä ajassa. Myös alueella mahdollisesti järjestettävät asuntomessut lisäävät liikennettä merkittävästi messujen aikana, mutta messujen yleisöliikenteen vaikutus on ajallisesti rajallinen ja kohdistuu kesälomakauteen, jolloin työmatkaliikenne ei ruuhkauta tiestöä.

Asemakaava ei sisällä varausta tieyhteydestä ja sillasta Kaarinan Kuusistoon, vaikka tieyhteydelle on varattu laajentumistilaa sillä osalla, jossa mahdollinen yhteys vaatisi tielinjan suoristamista ja leventämistä. Koska varausta sillasta ei ole, ei siihen liittyviä selvityksiä ole ollut tarpeen valituksenalaisen asemakaavan yhteydessä tehdä. Toinen silta Hirvensalon ja mantereen välille on tarpeen jo pelkästään Hirvensaloon suunnitellun uuden asutuksen vuoksi. Harjattulan asemakaava ei tuo siihen mainittavaa lisäliikennettä, kun otetaan huomioon Harjattulan nykyinen, opiston ja golf-kentän synnyttämä liikenne.

Alueella on toimiva linja-autoyhteys keskustaan. Lisärakentaminen ei aiheuta tarvetta joukkoliikenteen lisäämiselle, mutta tukee nykyisten vuorojen annattavuutta.

Alueen liikennemäärät ovat niin pieniä, ettei varsinaista meluselvitystä alueella ole ollut tarpeen tehdä.

Asemakaavoituksen yhteydessä on tutkittu useita vaihtoehtoja erityisesti katulinjausten osalta.

Selvitykset kunnallisteknisistä kustannuksista

Alustavissa kustannusarvioissa alueen katurakentamisen kustannukset tulisivat olemaan noin 2,8 miljoonaa euroa, minkä lisäksi tulee maksettavaksi rantarakenteiden, virkistysalueiden, leikkipuiston, hulevesijärjestelmien, katuvalaistuksen ja muiden vastaavien julkisten alueiden rakentamis- sekä ylläpitokustannukset. Rantarakentamisen kustannusarvio ponttiseinän osalta on noin 600.000–750.000 €, minkä lisäksi kustannuksia tulee noin 100 metrin matkalle rakennettavasta kevyemmästä rantavallista tai puuponttiseinästä. Kustannusarvio ei pidä sisällään täyttökuluja. Ruoppauskulut ja laiturirakennuskulut eivät kuulu kaavan toteutumisen edellytyksiin.

Vastuu yleisten alueiden rakentamisesta sekä kunnossapidosta on kohdistettu kaavamääräyksillä ja sopimuksilla maanomistajille. Koska kaupungilla tulee joka tapauksessa olemaan toissijainen vastuu katujen ja julkisten alueiden toteutuksesta, on sopimuksin pyritty estämään kaupungin taloudellisten vastuiden realisoituminen. Maankäyttösopimuksen mukaan kiinteistönomistaja vastaa velvoitteista niin kauan, kunnes hän on toimittanut kiinteistöliikelaitokselle merkinnän siitä, että uusi omistaja vastaa sopimuksen mukaisten ehtojen ja velvoitteiden suorittamisesta.

Luontoselvitykset

Asemakaava-alueen luontoarvoja on selvitetty osayleiskaavatyön yhteydessä (Suomen Luontotieto Oy 2003). Asemakaavoitusta varten laadittiin alueen luontoarvojen perusselvitys vuonna 2011. Selvityksen laati Suomen Luontotieto Oy / Jyrki Oja. Muistutusten johdosta on näiden lisäksi tehty maastotarkistus 3.9.2014. Luontoselvityksiä on kuvatta tarkemmin kaavaselostuksen luvussa 3.1.2.

Rauvolalahden Natura-alueeseen kuuluva Kulhon linnustollisesti arvokas Etelälahti sijaitsee 2 kilometrin venematkan päässä kaava-alueesta. Asemakaavassa osoitetut lähimmät uudisrakennuspaikat sijaitsevat n. 0,5 km:n etäisyydellä Natura-alueen rajasta. Kaavan vaikutuksia Natura-alueeseen ei ole erikseen laajemmin selvitetty, koska ympäristönsuojeluviranomainen, luontoselvityksen tekijän ja ELY-keskus eivät pitäneet selvityksen laatimista tarpeellisena. Kaavan aiheuttamien muutosten ei katsottu olevan merkittäviä Natura-alueelle Natura-alueen luonteen, lähiympäristön nykyisen maankäytön sekä alueiden välillä olevan etäisyyden takia.

Virkistysalueiden riittävyydestä on laadittu laskelmia (ks. kaavaselostus 5.1.3). Niiden mukaan lähivirkistysalueita (VL) ja leikkipuistoja (VK) on yli 40 prosenttia siitä maa-alasta, joka on muussa kuin golf-käytössä. Osayleiskaavaluonnosta on lisäksi hyödynnetty alueen kokonaisvaltaisena suunnitelmana, jossa on tutkittu mm. virkistysalueverkon kokonaisuutta.

Osayleiskaavan selvityksiä ja niiden sisältöjä on käytetty hyväksi myös muilta osin asemakaavaa valmisteltaessa, sillä korkein hallinto-oikeus ei pitänyt niitä riittämättömänä kumotessaan osayleiskaavan 15.8.2012.

Yhteenveto selvitysten riittävyydestä

Selvitykset ovat näin ollen olleet riittäviä ja niissä on tarpeellisessa määrin selvitetty kaavan eri vaikutukset kun otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus ja aikaisemmin tehdyt selvitykset. Tehtyjen selvitysten perusteella on voitu arvioida kaavan toteuttamisen merkittävät vaikutukset ja se, täyttääkö kaava asemakaavalle asetetut sisältövaatimukset.

Maakuntakaavan ohjausvaikutus

Maakuntakaavan oikeusvaikutuksista säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 32.1 §:ssä ja 54.1 §:ssä. Niiden mukaan maakuntakaavan tulee olla ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa.

Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa asemakaavoitettava alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) sekä virkistysaluetta (V). Maakuntakaavassa ei ole osoitettu suojelukohteita. Alueen läpi kulkee ulkoilureitti. M-aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan suunniteltaessa loma-asutusta meren tai vesistön MRL 72 § mukaiselle ranta-alueelle tulee rakentamatonta rantaviivaa varata mahdollisimman yhtenäisinä kokonaisuuksina vähintään 40 % suunniteltavan alueen kokonaisrantaviivasta. Olemassa olevien alueiden täydennykseksi voidaan kuntakaavoituksella vähäisessä määrin osoittaa myös pysyvää uutta asumista ja muita toimintoja, jotka eivät aiheuta ympäristöhaittoja.

Pysyvää asumista asemakaavaehdotuksen 141 hehtaarin maa-alueelle on osoitettu 9 uuden asunnon verran, jota voidaan pitää vähäisenä määränä.

Alueelle osoitettua uudisrakentamisen määrää on valmistelun aikana pienennetty mm. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausuntojen perusteella. Uusien omarantaisten rakennuspaikkojen määrää on vähennetty yhteen, mikä perustuu osayleiskaavan yhteydessä laadittuun kantatilaselvitykseen. Osoitettu rakentamisen tehokkuus on huomattavasti maltillisempaa, kuin korkeimman hallinto-oikeuden maakuntakaavan vastaisena kumoamassa osayleiskaavassa.

Suurin osa uusista rakennuspaikoista on lisäksi osoitettu loma-asumiseen. Tiiviiseen loma-asumiseen on kolme erityistä perustetta: toimiva joukkoliikenne alueella, golf-kentän läheisyys ja alueen jo nyt kohtalaisen tiivis rakennuskanta. Loma-asumista täydentämisellä pyritään luomaan Kakskerran rakenteeseen tiivistymä, joka mahdollistaa paremmin palvelujen syntymisen ja säilymisen alueella.

Hyväksytyn ehdotuksen mukaista lisärakentamiseen määrää on näin ollen pidettävä maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaisena.

Vapaan rantaviivan osalta Harjattulan asemakaava ei täytä maakuntakaavan määräyksiä, mutta on otettava huomioon, että alue ei nykyiselläänkään täytä tuota määräystä. Asemakaavassa on kuitenkin parannettu vapaaksi jäävän rannan käytettävyyttä mm. kaavamerkinnöin.

Maakuntakaava on näin ollen ollut riittävässä määrin ohjeena asemakaavaa laadittaessa.

Osayleiskaavan tarve

Maankäyttö- ja rakennuslain 36 §:n mukaan kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. 54 § 4 momentin mukaan asemakaavaa laadittaessa on soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään, jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa.

Alue on lähtökohtaisesti suunniteltu 5.10.2009 päivätyn, valtuuston 16.11.2009 § 247 hyväksymän ja korkeimman hallinto-oikeuden 15.8.2012 kumoaman osayleiskaavaehdotuksen mukaisesti. Kaupunginhallitus päätti 4.3.2013 § 111 päättänyt käynnistää välittömästi Satava-Kakskerran aluetta koskevan osayleiskaavan laadinnan. Yleiskaavan tavoitteet ja mitoitus on tarkoitus viedä kaupunginhallituksen päätettäväksi maakuntakaavaluonnoksesta annettavan kaupungin lausunnon kanssa samanaikaisesti elokuussa 2015.

Oikeusvaikutteisen yleiskaavan puute ei ole esteenä asemakaavan laatimiselle, kunhan asemakaavaa laadittaessa otetaan huomioon yleiskaavan sisältövaatimukset. Osayleiskaavan sisältövaikutukset on voitu ottaa huomioon asemakaavoituksessa, joten osayleiskaavan laatiminen alueelle ennen asemakaavan hyväksymistä ei ole tarpeen.

Asemakaavan sisältövaatimukset

Maankäyttö- ja rakennuslain 24.2 §:n mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Ne eivät tule sovellettavaksi sellaisenaan, vaan 54.2 §:ssä säädettyjen asemakaavan sisältövaatimusten kautta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54.2 §:n mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

Liikenteen järjestämiselle asemakaava luo edellytykset lain tarkoittamalla tavalla. Alueelle kuljetaan Turusta Hirvensalon, Satavan ja Kakskerran saarten läpi. Alueen laidalle ulottuu kevyen liikenteen reitti Brinkhallintietä pitkin. Kaava-alueen kadut ovat pääosin nykyisten tielinjausten mukaisia ja kaavassa on mitoituksellisesti varattu tilaa täysimittaisille kaduille ja eräissä kohdissa erilliselle kevyen liikenteen väylälle. Alueen tärkein katu on Harjattulantie ja Peppoistentiellä on läpiajoliikennettä Kakskerran kaakkoisosaan. Kesämökintien alkuosa on myös kokoojatyyppinen katu, mutta kaikkien alueen katujen liikennemäärät ovat pieniä. Linja-autoliikenne kulkee alueella Harjattulantietä pitkin ja linja-autoille on varattu kääntöpaikka korttelista 17. Osa tonttien ajoyhteyksistä on osoitettu ajoyhteys-merkinnöin lähivirkistysalueille.

Virkistysalueiden määrää on pidettävä riittävänä. Asemakaavalla on helpotettu alueen pisimmän rakentamattoman rantaviivan, Lomamessurannan, käyttöä merkitsemällä se pääosin lähivirkistysalueeksi (VL) ja antamalla sinne kaavamääräyksiä, joilla turvataan rannan helpompi saavutettavuus. Nykyisellään ranta on yksityisessä omistuksessa ja maaperältään hyvin vaikeakulkuista. Lomamessurannan lisäksi myös Harjattulanrannan rantaan asti ulottuvalähivirkistysalue (VL) on käytettävissä uimiseen. Uimarannan merkintää niille ei ole asetettu, jotta ei synny velvoitetta uinnin valvonnan järjestämiseen.

Alueella on myös useita laajoja rantaan ulottua luonnontilaisena säilytettäviä alueita (L-1, L-2) sekä ns. kuivanmaan lähivirkistysalueita (VL), jotka ovat käytettävissä virkistykseen. Lisäksi kaava-alueella on runsaasti golfiin tarkoitettua urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (VU-1). Se antaa alueelle maisemallista väljyyttä ja osaltaan vaikuttaa virkistysalueiden riittävyyteen, vaikka sitä ei voi täysimääräisesti hyödyntää virkistyskäytössä.

Asemakaavalla vaalitaan luonnonympäristöä eikä sillä hävitetä niihin liittyviä erityisiä arvoja. Kaavamääräyksiä on tarkennettu ympäristönsuojeluviranomaisen ja ELY-keskuksen lausunnon perusteella. Rauvolalahden Natura-alueeseen kuuluva Kulhon linnustollisesti arvokas Etelälahti sijaitsee 2 kilometrin venematkan päässä kaava-alueesta. Asemakaavassa osoitetut lähimmät uudisrakennuspaikat sijaitsevat n. 0,5 km:n etäisyydellä Natura-alueen rajasta. Osaltaan Natura-alueen huomioimisen takia kaavoitettavan alueen pohjoisosan Lomamessunrannan laiturikaupunkialuetta (LV-1) pienennettiin siltä osin, joka olisi vaatinut maantäyttöä ranta-alueella. Myös veneiden määrää ja kokoa on kaavamääräyksin rajattu. Ranta-alueilla on jo tällä hetkellä runsaasti loma-asutusta, joten lisäys verrattuna nykyisen veneliikenteen vaikutuksiin on vähäistä. Lisäksi on huomattava, että lahdella on viranomaispäätöksellä kielletty vesiliikennelain mukainen moottoriveneily.

Muiden sisältövaatimusten osalta valituksessa ei ole yksilöity, miltä osin ne eivät valituksenalaisessa asemakaavassa täyty, joten niihin ei tässä yhteydessä ole tarpeen ottaa tarkemmin kantaa.

Maanomistajien yhdenvertaisuus

Perustuslain 6 §:n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan minkään henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Harjattulan asemakaavan maapinta-alaa on noin 141 hehtaaria, joten sitä ei voi pitää postimerkkikaavana. Asemakaavoitus ei noudata yhdenvertaisuusperiaatetta siinä mielessä, että yksi kaava ei oikeuta rakentamista tai maankäyttöä muualle vaan jokaisen paikan kaavallinen ratkaisu tulee pohtia tapauskohtaisesti, ts. alueen olosuhteet aiheuttavat rajoituksia maankäytölle. Harjattulan kaavoituksessa on pyritty maanomistajien tasapuoliseen kohteluun. Tavoitteeseen lienee myös päästy maanomistajien näkökulmasta, koska kukaan saarten maanomistajista ei ole nostanut esiin yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisuutta.

Yhteenveto

Edellä ja kaava-asiakirjoissa esitetyn perusteella kaupunginhallitus toteaa, että Harjattulan asemakaava on maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen asemakaavoitusta koskevien säännösten mukainen. Kaupunginhallitus katsoo, että valituksessa ei ole esitetty perusteita kaavan hyväksymispäätöksen kumoamiseksi, joten valitus tulee hylätä.

Lisätietoja antaa tarvittaessa kaupunginsihteeri Satu Lehto, puh. 044 9074 064, sähköposti satu.j.lehto@turku.fi, PL 355, 20101 Turku.

Jarkko Virtanen

apulaiskaupunginjohtaja

Satu Lehto

kaupunginsihteeri