10687-2010 (613, 627, 021)
Turun kaupungin lausunto Turun hallinto-oikeudelle Sepänkatu 5:n asemakaavasta tehdystä valituksesta
Ympäristötoimiala, ympäristölakimies Nina Mattila 2.6.2015:
Hallinto-oikeus on pyytänyt kaupunginhallitusta hankkimaan Sepänkatu 5 asemakaavasta tehdystä valituksesta valtuuston lausunnon 18.6.2015 mennessä. Kaupunginhallituksen johtosäännön (15.12.2014 § 193) 8 § 1 momentin 6)-kohdan mukaan kaupunginhallitus ratkaisee asiat, jotka koskevat selityksen ja lausunnon antamista kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta.
Turun kaupunginhallitus palauttaa viitelähetteen asiakirjoineen, liittää oheen pyydetyt asiakirjat ja ilmoittaa lausuntonaan asiaan seuraavaa:
Kaava-alueen sijainti ja kaavan sisältö
Kaava-alue sijaitsee Sepänkadun ja Sirkkalankadun kulmassa noin kilometrin päässä kauppatorista. Asemakaavanmuutoksella muutetaan yleisten rakennusten korttelialuetta asuin-, liike- ja toimistorakentamisen käyttöön. Tontin rakentamista täydennetään tontin eteläosaan sijoitettavilla kerrostaloilla. Pysäköintipaikat sijoitetaan autokannen alle uusien kerrostalojen yhteyteen. Sirkkalankadun varren kaupunkikuvallisesti, historiallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaat rakennukset suojellaan ja niiden käyttötarkoitusta muutetaan tarvittavilta osin, jotta rakennukset saadaan käyttöön.
Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitesäännökset ja sisältövaatimukset
Valituksen mukaan kaavanmuutos on maankäyttö- ja rakennuslain yleisten tavoitteiden (1 §) ja alueiden käytön suunnittelun tavoitteiden (5 §) vastainen. Valituksen mukaan kaavanmuutos on myös asemakaavan sisältövaatimusten vastainen, koska kaavanmuutoksella hävitetään alueen rakennetun ja luonnon ympäristön arvoja ja koska toteuttaminen merkitsee muutoksenhakijana olevalle asunto-osakeyhtiölle kohtuutonta haittaa.
Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) tavoitesäännöksiin lukeutuvat 1 ja 5 §:iä ei ole tarkoitettu yksittäistä kaavaa koskevan muutoksenhaun perusteeksi. MRL:n 5.2 §:n mukaan 5.1 §:ssä säädettyjä tavoitteita toteuttavista kaavojen sisältövaatimuksista säädetään kunkin kaavamuodon osalta jäljempänä maankäyttö- ja rakennuslaissa.
MRL 54.2 §:n mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.
Kaava-alue on rakennettua tonttimaata eikä sillä ole luonnonympäristöä. Tontilla ei sijaitse luonnonympäristöön liittyviä erityisiä arvoja, joita tulisi vaalia. Tulevan piha-alueen puuston kasvuedellytysten takaamiseksi piha-alueesta on rajattu s-1 –merkinnällä osa, jolla puuston kasvuedellytykset tulee turvata. Merkinnällä saadaan säilytettyä pihalla alue, jossa viihtyisyyttä lisääviä puita voi säilyä tai johon puita voidaan istuttaa lisää.
Asemakaavanmuutoksella on suojeltu kaksi rakennusta. Kaavamuutosprosessin aikana on pyydetty asiantuntijaviranomaisena toimivalta Turun museokeskukselta useita lausuntoja. Kyseisellä asemakaavanmuutoksella varmistetaan rakennustaiteellisesti, sivistyshistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaiden rakennusten säilyminen. Suojelumääräykset on valmisteltu yhteistyössä asiantuntijaviranomaisena toimivan museokeskuksen kanssa. Asemakaavoituksen yhteydessä selvitetään asemakaavan sisältövaatimusten täyttyminen kokonaisuutena eikä kokonaisharkinnassa aina päädytä täysin asiantuntijaviranomaisen esittämään ratkaisuun.
MRL:n 54.3 §:n mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.
Asuinhuoneistoista avautuvien näkymien muutos ei tarkoita, ettei asemakaava täyttäisi maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia vaatimuksia. Kaupunkikeskustassa asunnon ikkunan edessä on monesti rakennuksia. Kaavamääräyksen mukaan Sepänkadun puoleisessa julkisivussa tulee välttää parvekkeiden suoraa suuntausta Sepänkadulle. Uudisrakentaminen vanhan kaupunkirakenteen keskelle aiheuttaa aina muutoksia lähialueen asukkaiden elinympäristössä. Varjostusvaikutuksia on tutkittu ja todettu niiden olevan suurimpia suhteessa kaavamuutoksen kohteena olevaan tonttiin (kaavaselostus s. 29). Ehdotuksen tonttitehokkuus ei ole ylimitoitettu, kun huomioidaan tontin rakennussuojelukohteet ja ympäristön tonttitehokkuudet. Hyväksytty asemakaavanmuutos ei myöskään estä naapuritonttien mahdollisia asemakaavanmuutoksia eikä muutoin loukkaa yhdenvertaisuusperiaatetta.
Selvitysten riittävyys
Valituksen mukaan asemakaava ei perustu riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin, koska asiantuntijalausunnot eivät ole vaikuttaneet valmisteluun tai päätöksentekoon.
MRL:n 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n mukaan kaavan vaikutuksia selvittäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset ja sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on oltava riittävät, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. Selvittämisellä osoitetaan, että kaava täyttää laissa asetetut sisältövaatimukset. Selvittämisen laajuus ja tarkkuus riippuu siitä, minkälaisesta kaavasta on kyse.
Nyt kyseessä on yhden tontin käyttötarkoituksen muutoksen mahdollistava täydennysrakentamiskaava. Kaupunkisuunnittelu on arvioinut kaavan vaikutuksia muun muassa kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön. Ehdotuksesta pyydetyt lausunnot ja niihin annetut vastineet käyvät ilmi vuorovaikutusraportin sivuilta 17-20. Lausunnot on huomioitu valmistelussa antamalla niihin vastineet ja perustelemalla kaavaehdotuksessa esitetyt ratkaisut. Rakentamisen määrä on perusteltua suhteutettuna ympäristön tonttitehokkuuksiin ja kerroslukuihin. Rakennusten soveltuvuuteen kaupunkikuvaan voidaan vaikuttaa korkeatasoisella rakennussuunnittelulla, jota kaavamääräyksillä ohjataan.
Autopaikkojen osalta on annettu vähimmäismitoitukseksi 1 ap/ 150 k-m2. Kaavassa on sallittu pysäköinnin rakentaminen kahteen maanalaiseen tasoon, joten autopaikkoja voidaan toteuttaa vähimmäisvaatimusta enemmän. Alueella on myös hyvät pyöräily-, kävely- ja joukkoliikenneyhteydet.
Yleiskaavan periaatteet ja kaupungin arkkitehtuuripoliittinen ohjelma
Valituksen mukaan asemakaavanmuutos on yleiskaavan periaatteiden ja arkkitehtuuripoliittisen ohjelman vastainen.
MRL:n 42.1 §:n mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Kaavanmuutosalueella on voimassa kaupunginvaltuuston 18.6.2001 hyväksymä oikeusvaikutteinen Turun yleiskaava 2020. Suunniteltu rakentaminen on yleiskaavan mukaista. Kaava-alue on kerrostalovaltaista asuntoaluetta. Yleiskaavan periaatteet konkretisoituvat yleiskaavaprosessissa hyväksyttäväksi yleiskaavaksi. Yleiskaavan periaatteiden tai arkkitehtuuripoliittisen ohjelman mukaisuus eivät ole edellytyksiä asemakaavan lainmukaisuuden arvioinnin kannalta.
Toteutunut vuorovaikutus
Valituksen mukaan on yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista, että muutoksenhakijoiden mielipiteitä ei ole huomioitu.
Toteutunut vuorovaikutus käy yksityiskohtaisesti ilmi vuorovaikutusraportista. Osallisille on tarjottu useita mahdollisuuksia tuoda mielipiteensä esille ja esitettyihin mielipiteisiin ja muistutuksiin on annettu perustellut kannanotot. Vuorovaikutus ei kuitenkaan voi aina johtaa kaikkien esitettyjen mielipiteiden huomioon ottamiseen.
Yhteenveto
Edellä ja kaava-asiakirjoissa esitetyn perusteella kaupunginhallitus toteaa kantanaan, että asemakaavanmuutos on lainmukainen. Valituksessa ei ole esitetty perusteita päätöksen kumoamiseksi. Valitus tulee hylätä perusteettomana.
Lisätietoja antaa tarvittaessa ympäristölakimies Nina Mattila, puh. 040 6741 633, sähköposti nina.mattila@turku.fi, PL 355, 20101 Turku.
Jarkko Virtanen
apulaiskaupunginjohtaja
Satu Lehto