Ympäristötoimiala, kehittämispäällikkö Jari Paasikivi 19.5.2015:

Taustaa

Turun kaupunginhallitus on 8.10.2013 § 412 päättänyt muun muassa, että kaupunki ohjaa aktiivisesti omaa ja palveluntuottajiensa ajoneuvokalustoa sähkö- ja biokaasukäyttöiseksi sekä tarjoaa pysäköintietuisuuksia ilmastoystävällisiä polttoaineita käyttäville autoilijoille ja suosii ilmastoystävällisiä kuljetuspalveluja. Turun sisäisen joukkoliikenteen kaluston osalta pyritään siirtymään kilpailutusten yhteydessä asteittain sähkö- ja sähköhybridibussien käyttöön.

Kaupunginhallituksen päätöksen johdosta Turun seudun joukkoliikenne on aloittanut tarkemman selvityksen potentiaalisista linjoista joille sähköbussiliikenne soveltuisi Turun kaupungissa

Sähköbussien soveltuvuusarviointi ja ehdotettava pilottilinja

Turun seudun joukkoliikenne tilasi Tampereen teknilliseltä yliopistolta diplomityön, jossa arvioitiin eri reittien soveltuvuutta sähköbussiliikenteelle, miten helposti tarvittava infrastruktuuri olisi toteutettavissa sekä milloin voimassa olevien sopimusten valossa olisi mahdollisuutta toteuttaa muutos.

Diplomityössä ehdotettiin seuraavat neljä kokonaisuutta, joita Turun seudun joukkoliikenne on arvioinut edelleen ja valinnut ehdokkaiden joukosta linjan, jota esitetään käytettäväksi pilottilinjana:

•Linja 18, Runosmäki – Harittu

•Linja on liian laaja kohde pilottilinjaksi. Liikennekokonaisuuteen sitoutuu talviarkipäivänä 19 autoa, josta syystä riski koelinjana toimimisesta on liian suuri. Linja on koko Turun vilkkain asiakasmäärissä mitattuna.

•Linja 3/30, Majakkaranta – Kauppatori

•Linjaa operoidaan jo pääosin hybridiajoneuvoilla. Näiden jo erittäin ympäristöystävällisten ajoneuvojen korvaaminen sähköajoneuvoilla ei ole kannattavaa. Lisäksi kohde on tuotantokokonaisuusnäkökulmasta katsottuna liian pieni ja operointi on myös ajallisesti jonkin verran rajoittunutta.

•Linja 4, Halinen – Amiraalistonkatu

•Kyseinen linja on muuttunut diplomityön tarkasteluajankohtaan nähden koko linjaston tehostamistoimenpiteiden myötä, eikä linjaa operoida enää ollenkaan välillä Kauppatori - Halinen. Linjasto ei enää muodosta mielekästä pilottikokonaisuutta.

•Linja 1, Satama – Lentoasema, jota esitetään käytettäväksi pilottilinjana kokonaisuuden koon sekä linjatyypin vuoksi.

•Linja 1 on yksi Turun sisäisen liikenteen runkolinjoista ja täten myös liikenteen ja palveluiden kehittämisen keskeisistä kohdealueista. Linjastoa operoidaan nyt kaikkiaan 8 ajoneuvolla, mikä on riittävän iso kokonaisuus tarkasteltavaksi omana tuotantokokonaisuutena.

Linjan 1 muutostarpeet

Jotta Linjan 1 operointi sähköbusseilla saataisiin optimoitua, se vaatii nykytilaan nähden seuraavien muutosten toteuttamista. Seuraavassa on kuvattu tarvittavat pääasialliset muutokset ja niiden perustelut:

1.Vuoroväli muutetaan 20 minuutista 15 minuuttiin ja ajoneuvon pituusvaatimus muutetaan 15 metristä 12 metriin.

•Tällä hetkellä linjaa operoidaan 15 m teliajoneuvoilla. Tätä ajoneuvotyyppiä ei kuitenkaan ole toistaiseksi saatavilla sähköajoneuvoina, joten operointimallia on muutettava. Markkinoilla olevat toimijat tarjoavat tällä hetkellä vaihtoehdoksi 18m teliajoneuvoa, joilla operointiin ei nykyistä katu- tai pysäkkiverkkoa ole suunniteltu.

•Toinen tarjoilla oleva vaihtoehto on 12-metrinen ajoneuvo. Lyhyemmän ajoneuvon käyttämisen johdosta joudutaan vuoroväliä tihentämään, jotta voidaan saavuttaa vähintään nykyistä vastaava kuljetuskapasiteetti pienemmällä ajoneuvokoolla.

•Ajoneuvon koon pienentäminen helpottaa operointia keskusta-alueella sekä pysäkeille mahtumista esim. Kauppatorilla.

•Linjan 1 liikennöintitiheydeksi on esitetty Joukkoliikenteen runkobussisuunnitelmassa jopa 10 minuutin vuoroväliä, mutta tämän hetkinen vuoroväli on 20 minuuttia. Nykyisen kokonaiskapasiteetin saavuttaminen 12 m kalustolla onnistuu 15 minuutin vuorovälillä.

•Kysynnän huippuhetkien liikennöintitiheys: Koska arjen ruuhka-aikoina ja matkustajasataman laivojen tulo- ja lähtöaikoina on suunniteltu lisäautoja välille Satama – Kauppatori nykyisen kaltaisesti (tarkat operointiajat voivat poiketa nykytilasta), muodostuu tälle tiheimmin liikennöidylle linjaston osalle kiireisimpinä matkustusaikoina jopa 7,5 minuutin vuoroväli.

2.Kysynnän huippuhetkinä käytettävät lisäajoneuvot olisivat 15-metrisiä ja dieselkäyttöisiä.

oKoska lisäautot on suunniteltu kulkemaan vain väliä Kauppatori – Matkustajasatama ja niiden operointi rajoittuu vain kysynnän huippuhetkiin, näitä ajoneuvoja ei ole mielekästä toteuttaa sähköbussein. Lisäksi tämän liikenneosan toteuttaminen dieselajoneuvoin antaa mahdollisuuden käyttää tässä kohtaa 15-metrisiä ajoneuvoja, jolloin matkustajasataman liikenteeseen saadaan maksimaalinen kuljetuskapasiteetti.

3.Arvioituun linjan päätepysäkeille pysähtymisen aikaan lisätään 5 minuuttia, jotta sähköbussi ehtisi latautua päätepysäkeillä.

oSiirryttäessä pikalatausta (päätepysäkkilatausta) hyödyntävään sähköbussiliikennöintiin, joudutaan yhteen lähtöön varattua matka-aikaa tarkastelemaan uudelleen, jotta ajoneuvon lataukselle jää riittävästi aikaa. Linjan 1 tapauksessa se tarkoittaa noin 5 minuutin lisäystä kunkin lähdön laskennalliseen kestoon. Aika lisätään lähdön päätepysäkille, joten se ei vaikuta matkustajien matka-aikoihin.

Lisäksi linjaan 1 suositellaan tehtäväksi seuraavat muutokset, jotta se vastaa paremmin tulevaisuuden tarpeisiin ja linjaston varren kysyntäpotentiaaliin:

1.Linjan 1:n päätepysäkki siirretään Satamaterminaalista Linnakaupunkiin.

oLinjan 1 päätepiste on tällä hetkellä kaikkien lähtöjen osalta Satamaterminaalissa. Kysyntää joukkoliikennepalveluille satamassa on kuitenkin pääosin vain lähellä laivojen tulo- ja lähtöaikoja.

oLinjan 1 uusi päätepysäkki ehdotetaan sijoitettavaksi Huolintakadun päähän, jonne voidaan operoida joko suoraan Juhana Herttuan puistokatua pitkin tai Linnakaupungin uuden kaavan myötä läpi kaavoitetun ”kauppakadun”.

•Ensi vaiheessa liikennöinti tukeutuu Juhana Herttuan puistokatuun.

•Turun linnan kohdalla ehdotetaan tehtäväksi pysäkkijärjestelyjä, jotta Turun linnan kohdalle saadaan pysäkki linjasuunnassa Lentoasema – Huolintakatu, koska paras reitti Huolintakadulle on kääntyä suoraan Linnankadulta Juhana Herttuan puistokadulle.

•Toiseen linjasuuntaan ajettaessa ajettaisiin Juhana Herttuan Puistokadulta Satamakadulle ja siitä edelleen Linnankadulle, jotta Kauppatorin ja Lentoaseman suuntaan saadaan nousupysäkkinä pidettyä kaikella liikenteellä Turun linnan eduspysäkki.

oPerustelut muutokselle:

•Koska Satamaa lähellä oleva Linnakaupunki kehittyy jatkuvasti, eikä alueen sisälle ole tarjolla laadukasta joukkoliikennelinjaa, on mielekästä kääntää linjan 1 liikennöinti täyttämään tämän alueen joukkoliikennepalveluiden vajetta.

•Linjan päätepysäkin pääasiallinen määrittäminen uuteen paikkaan ei vaikuta matkustajasataman palveluihin laivojen tulo- tai lähtöaikoina, koska kyseisenä aikana Satamaan on jo nykyään ajettu lisäautoilla lähtöjä.

•Lisäksi Huolintakadun päätepisteeseen kulkeva perusliikenne kulkee ko. aikoina sataman kautta, jotta tarjonta on riittävää kysyntään nähden.

•Varsinaiseen satamaterminaaliin ei ajeta uuden operointimallin mukaan laivojen tulo- ja lähtöaikojen sekä arkipäivien aamu- ja iltapäiväruuhka-aikojen ulkopuolella (satamaterminaaliin ei liikennöidä ma – la ennen klo 06.30, 9.00 – 14.45 ja klo 22.00 jälkeen sekä su ennen klo 6.30, 9.00 – 19.30 ja klo 22.00 jälkeen). Tällöin satamaterminaalia lähin pysäkki siirtyy Turun linnan kohdalle, jonne on matkaa noin 500-600m. Satamaterminaalialueen kysyntä on kuitenkin ollut erittäin vähäistä tämän aikaikkunan ulkopuolella. Kysynnän voi arvella kohdistuvan lähinnä vain Hotelli Seaportin yksittäisiin asukkaisiin.

Linjan 1 toteuttaminen ja toteutuskumppanit

Linjan 1 voimassa oleva liikennöintisopimus LS-liikennelinjat Oy:n kanssa umpeutuu 30.9.2016 (optiota ei käytetä). Täten kohteen liikenne ehdotetaan järjestettäväksi 1.10.2016 eFöli-hankkeen toimesta.

Lähtökohtana linjan 1 toteutuksessa on, että koko linjan 1 pääkiertojen kalustona (6 ajoneuvoa) olisi sähköbusseja heti uuden liikennöintijakson alussa. Koska sähköbussit eivät ole vielä täysin sarjavalmisteista kalustoa, kaluston toimittaminen saattaa kestää yli vuoden, jolloin liikennöinnin alussa voi liikenteessä olla myös muita kuin täyssähköajoneuvoja. Toimitusaikataulu tarkentuu hankintaprosessin aikana.

Sähköajoneuvoilla toteutettua kokonaista liikennekokonaisuutta ei ole toistaiseksi olemassa Suomessa. Koska kilpailutus- tai liikennöintikokemuksia ei täysin sähköajoneuvoilla olevasta kohteesta ole, on sähköbusseilla tapahtuvan liikennöinnin kilpailuttaminen vaikeaa ja riskialtista. Jotta kaupunki ja liikenteen tilaaja saisivat pilottikohteen toteutuksen kohtuulliseen hintaan, on päädytty valmistelussa yhteistyöneuvotteluihin Turun Kaupunkiliikenne Oy:n kanssa, joka on Turun kaupungin tytäryhtiö. Oman yhtiön käyttäminen tuo selvää joustavuutta sopivan liikennöintisopimusmallin kehittämiselle. Lisäksi Turun Kaupunkiliikenne Oy:llä on kokemusta jo hybridikaluston käytöstä liikenteessä sekä hybridikaluston käyttöönoton yhteydessä toteutetun tutkimushankkeen läpiviennistä. Yhtenä keskeisenä tavoitteena koko pilottilinjassa on varmentaa tilaajan näkökulmasta ja todentaa operaattorien näkökulmasta sähköbussien toimivuus, jotta tulevissa liikenteen kilpailutuksissa voidaan asettaa sähköajoneuvot vaatimukseksi Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä.

Linjan 1 liikennöinti on edellä todetusta syystä tarkoituksenmukaista siirtää kaupunkikonsernin omistamalle Turun Kaupunkiliikenne Oy:lle nykyisen, kilpailutetun liikennöintisopimuksen päättyessä 30.9.2016. Linjan 1 liikennöinti lisää Turun Kaupunkiliikenne Oy:n liikenteen ajokilometrejä noin kolmanneksella nykyiseen verrattuna. Turun kaupunginvaltuusto on asettanut Turun Kaupunkiliikenne Oy:n liikenteen osuudeksi Turun sisäisestä liikenteestä noin 17 % laskettuna sisäisen liikenteen ajokilometreistä. Seudullinen joukkoliikennetoimisto tulee tekemään ehdotuksen, miten Turun Kaupunkiliikenteen liikennöintiosuus palautetaan hallitusti tuolle tasolle siirtämällä vähitellen muuta liikennettä kilpailutukseen.

Latauspalvelun teknologia on myös murroksessa, eikä yhtään sähköbussien pikalatausasemaa ole toteutettuna Suomessa, lisäksi koko latauspalvelun liiketoimintamalli on vasta syntymässä. Koska Oy Turku Energia – Åbo Energi Ab (jatkossa Turku Energia) on ollut aktiivinen toimija henkilöautojen latauspalvelumallien kehittämisessä ja yhtiö on toteuttanut toimialueellaan useita latauspisteitä, on hankevalmistelu sähköbussien latauspalvelumallien kehittämisestä ja latauspisteiden teknisestä toteutuksesta aloitettu heidän kanssaan. Hankeyhteistyötä ja latauspalvelua pilottilinjaa varten Turku Energian kanssa ei erikseen kilpailuteta, koska kysymyksessä on tutkimus- ja kehityshanke.

Pilottikohteen (Linja 1) toteutuskustannukset

Sähköbussiliikennöinti on kehitysvaiheessa ja se tulee todennäköisesti olemaan jo 2020 –luvulla kustannustehokkaampi kuin liikennöinti dieselajoneuvoilla.

Pilottikohteen liikennöinnin toteuttaminen sähköbusseilla ei tämänhetkisten laskelmien valossa ole toistaiseksi halvempaa kuin vastaava liikennöinti dieselajoneuvoilla. Sähköbussiliikennettä rasittaa erityisesti ajoneuvojen korkeat kustannukset, tarvittavat akustovaihdot ajoneuvon elinkaaren aikana sekä latausasemien toteuttaminen. Pilottikohteen kustannuksia voidaan kuitenkin hillitä hakemalla ulkoista rahoitusta kohteen toteuttamiseen ja pilottihankkeen analysointiin.

2020-lukuun mennessä on todennäköistä, että sähköbussiliikennöinti on jo muodostunut elinkaarikustannuksiltaan dieselliikennettä edullisemmaksi, kun sähköajoneuvojen sarjavalmistus etenee, akuston hinta laskee, latausratkaisut yksinkertaistuvat ja standardoituvat sekä markkinoille muodostuu myös käytetyn kaluston markkinat.

Pilottilinjan tarkoituksena on saada tutkimus- ja kokemusperäistä tietoa Turun kaupungin toimintaympäristössä siitä, miten sähköbussien lisäämistä kannattaa jatkaa, mille linjastoille ne soveltuvat ja mikä on tällaisen liikennöinnin, kaluston ja latausratkaisujen todellinen kokonais- ja elinkaarikustannus.

Sähköbussipilottihanke muodostuu neljästä eri toiminnallisesta kokonaisuudesta, jotka on kuvattu alla. Kokonaisuuksien esittelyssä on lisäksi kerrottu niihin liittyvät ulkoisen rahoituksen mahdollisuudet.

1.Linjan reitti, aikataulu ja autokiertosuunnittelu

a.Tämä kokonaisuus on omaa työtä eikä tähän osioon ole haettu ulkoista rahoitusta.

b.Tästä osakokonaisuudesta vastaa Turun kaupunkiseudun joukkoliikenne.

2.Kalustohankinta ja liikennöintisopimusmallin kehittäminen

a.Tähän osahankkeeseen on haettu investointitukea TEM energiatukiohjelmasta, tuen suuruus voi olla tasoa 30-40 % investointikustannuksista.

b.Investoinnin tekijänä on tässä osiossa Turun Kaupunkiliikenne Oy. Turun kaupunkiseudun joukkoliikenne valmistelee liikennöintisopimusta sekä sopimusta tämän hankkeen toteuttamisesta ja tutkimusyhteistyöstä Turun Kaupunkiliikenne Oy:n kanssa.

3.Latausinfrastruktuurin rakentaminen sekä latauspalvelumallin kehittäminen

a.Tähän osahankkeeseen on haettu investointitukea TEM energiatukiohjelmasta, tuen suuruus voi olla tasoa 30-40 % investointikustannuksista.

b.Investoinnin tekijänä on tässä osiossa Turku Energia, jonka kanssa valmistellaan sopimusta latauspalveluista ja tämän hankkeen toteuttamisesta ja tutkimusyhteistyöstä.

4.Sähköbussien toimivuuden varmistaminen

a.Tämä osio on tutkimushanke, jossa tehdään tiivistä yhteistyötä eri liikennetoimijoiden kesken, esim. HSL ja Tampere sekä paikallisten operaattoreiden kanssa.

b.Pääasialliseksi tutkimuskumppaniksi tulee Turun Ammattikorkeakoulu, jonka kanssa valmistellaan tutkimuskumppanisopimusta.

c.Tähän osakokonaisuuteen haetaan TEKES tukea, jolla voidaan kattaa osion kustannuksista noin 25-30 %.

Hankkeen ja sähköbussiliikennöinnin merkittävimmät kustannuserät tulevat olemaan:

1.Ajoneuvohankinta. Linjan 1 pääkierto voidaan toteuttaa kuudella sähköbussilla. Bussien hinta-arvio on noin 450.000 - 500.000 kappale tarvittavasta akustosta ja latausratkaisusta riippuen. Sähköbussien hankintahinta on toistaiseksi hieman yli kaksinkertainen vastaavaan dieselajoneuvoon verrattuna. Merkittävän hintakomponentin sähköbusseihin tuovat akusto, joka voi olla arvoltaan jopa 100.000€ sekä tarvittavat latauslaitteet ja niihin liittyvät muut varusteet/komponentit, joiden arvo voi olla useita kymmeniä tuhansia euroja.

Hankkeen näkökulmasta hankinta tulee näkymään Turun Kaupunkiliikenne Oy:n hankinta/ leasingkustannusten nousuna, joka edelleen tullee näkymään liikenteen hankintasopimuksen pääomakustannus hintakomponentin nousuna.

Ajoneuvojen hankintahinnan nousu yhdistettynä pienemmästä kalustosta johtuvaan liikennöintitiheyden nostamiseen tuo arviolta lisäkustannuksia noin 300.000€ vuodessa verrattuna kohteen toteuttamiseen normaalina dieselbussiliikenteenä nykyisellä vuorovälillä.

2.Latauslaitehankinta. Latauslaitehankina tulee koostumaan kolmesta kokonaisuudesta, joista kaksi ovat pikalatauspisteitä ja kolmas on varikkolatauslaitekokonaisuus.

Pikalatauslaitteet maksavat arviolta noin 400.000 – 500.000 € kappaleelta ja pikalatausratkaisu kuudelle ajoneuvolle arviolta noin 100.000 €. Lisäksi latauspalveluratkaisujen toteuttamisesta tulee latauspisteiden suunnittelu-, luvitus-, maanrakennus- ja sähköliittymäkustannuksia sekä käyttövaiheen ylläpito- ja varaosakustannuksia.

Investoinnin tässä osiossa tulee tekemään Turku Energia, jonka kanssa kaupunki tulee tekemään sopimuksen latauspalveluratkaisujen kehittämisestä pilottilinjaa varten. Latauspalveluiden kokonaiskustannus kaupungille on arviolta noin 180.000€/v. Tämä on uusi kustannuserä.

Liikennöitsijä maksaa käyttämänsä sähköenergian sekä latauspalvelun käyttömaksun. Tästä Turku Energia tekee erillisen sopimuksen liikennöitsijän kanssa.

3.Pilottikohteen tutkimus ja analysointi. Koska sähköbussit ovat uusi tekninen ratkaisu, joka vaikuttaa liikennöitsijöiden toimintaan ja prosesseihin, vaatii sähköbussien toimivuuden varmistaminen ja sähköbussien käytön laajentaminen toiminnan ja tekniikan laajaa analysointia pilottilinjalla. Tätä varten on perustettu oma kokonaisuus tutkimustoiminnalle, jonka toteutusta on valmisteltu yhdessä Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Tämän kohteen ulkoiset kustannukset ovat arviolta 150.000 – 200.000 € riippuen siitä tarvitaanko Turun ammattikorkeakoulun lisäksi kuinka paljon palveluita muilta tutkimuslaitoksilta. Tutkimusta ja analysointia tehdään hankkeessa sen alusta aina vuoteen 2018 asti, jotta saadaan riittävästi aineistoa arvioida tekniikan toimivuutta, todellisia tuotantokustannuksia sekä palvelun luotettavuutta ja liiketoimintamalleissa ja –palveluissa tarvittavia muutoksia käytännön toiminnassa ja koko elinkaarta arvioiden. Lisäksi pitkäkestoinen yhteistyösopimus mahdollistaa sähköajoneuvotekniikan ottamisen paremmin mukaan ammattikorkeakoulun opetukseen ja oppilastyöhön.

Tästä osiosta tehdään erillinen tutkimusyhteistyösopimus Turun ammattikorkeakoulun ja Turun kaupungin välillä. Tutkimussopimuksen arvo on arviolta noin 150.000 €. Tutkimuskohde on myös kansallisesti merkittävä ja sen puitteissa luodaan edellytyksiä luoda toimiva ekosysteemi sähköisen joukkoliikenteen ympärille yhdessä muiden suurten kaupunkien sähköbussiprojektien kanssa. Tästä syystä kohteelle haetaan tukea Tekesiltä. Tutkimissopimusta ei voida allekirjoittaa kokonaan ennen ulkoisen rahoituksen varmistumista, koska kaupungilla ei ole varattuna riittäviä määrärahoja toteuttaa sähköbussien teknisen toimivuuden arviointia pelkästään omilla käyttötalousvaroilla. Tiettyjä lähtökohtamittauksia esim. reitistöstä voitaneen toteuttaa pieninä erillistöinä.

Pilottilinjan ympäristövaikutukset

Vaikka kyseessä on vain yksi linja, on sillä selvä merkitys joukkoliikenteen ympäristövaikutuksiin. Linjan 1 peruskiertojen operointi tuottaa ajosuoritetta vuositasolla uudella tihennetyllä vuorovälillä noin 650.000km. Tämän ajosuoritteen tuottaminen perinteisellä dieselkalustolla vaatisi noin 250.000 litraa dieselpolttoainetta. Kun liikennöintisopimukset ovat usein kestoltaan noin 10 vuotta, tarkoittaa se sopimuskauden aikana noin 2.500.000 litran polttoaineen kokonaiskulutusta.

Siirtyminen sähköautoihin korvaa tämän fossiilisten polttoaineiden kulutuksen pääosin kotimaisilla energiamuodoilla tuotetulla sähköllä. Tämän hetkinen Turun kaupunkikonsernin sähkösopimus velvoittaa sähköntoimittajan toimittamaan Co2 vapaasti tuotettua energiaa.

Sähköautoilla on myös merkittävä vaikutus muihin päästömuotoihin. Liitteenä 1 oleva taulukko kuvaa eri päästölajien muutosta, kun verrataan perinteisen diesel bussin energiatarpeen korvaamista sähköntuotannolla uudessa TSE:n monipolttoainevoimalassa.

Lisäksi sähköbussien melutaso on merkittävästi alempi kuin dieselbussien ja ero korostuu erityisesti pysäkkien seisonta-aikana. Tällä on suuri merkitys Kauppatorin alueen viihtyvyyden lisäämisessä.

Hankkeen etenemisen päävaiheet

Hanke voidaan jakaa 5 päävaiheeseen, joiden arvioitu aikataulu on seuraava.

1.Valmistelu ja organisoituminen, 12/2014 – 06/2015

a.Hankkeen organisoituminen

b.Yhteistyö- ja tutkimuskumppaneiden valinta

c.Kohteen ja tekniikan tarkempi määrittely sekä linjaston karkea aikataulusuunnittelu

d.Hankintojen valmistelu

e.Ulkoisen rahoituksen mahdollisuuksien selvitys ja rahoitushaku

2.Ajoneuvojen ja latausratkaisujen hankinta sekä palvelu- ja tutkimusyhteistyösopimukset, 06/2015 – 10/2015

a.Kaluston ja latausratkaisuiden hankinta (kilpailutus/suorahankinta/muu menettely)

b.Liikennöinti- ja tutkimusyhteistyösopimus liikennöitsijän kanssa (Turun Kaupunkiliikenne Oy)

c.Latauspalvelu- ja tutkimusyhteistyösopimus latauspalvelun kehittäjän ja tuottajan kanssa (Turku Energia)

d.Tutkimus ja analysointi, tutkimusyhteistyösopimus (Turun ammattikorkeakoulu)

e.Mahdolliset maavuokra- ja muut neuvottelut latauslaitteiden asentamista varten (Turun kaupunki, Finavia)

3.Toteutus, 10/2015 – 09/2016

a.Ajoneuvojen tarkat suunnitelmat ja akustotarvelaskennat, ym.

b.Ajoneuvojen rakentaminen ja toimitus Suomeen

c.Latauspalveluratkaisujen suunnittelu ja luvitus

d.Latauspalveluiden rakentaminen niin pikalatauspaikoille kuin varikolle

e.Varakalustoratkaisut, jos eivät ole olleet mukana jo perushankinnassa

4.Käyttöönotto ja koulutus, 07/2016 – 12/2017

a.Kuljettajien ja huoltohenkilökunnan koulutus niin kaluston kuin latauspalveluidenkin osalta

b.Varaosien ja huoltopalveluiden järjestäminen

c.Uuden liikenteen aloitus ja markkinointi

5.Jälkianalysointi ja parantaminen sekä sähköbussiliikenteen jatkosuunnitelmat, 09/2016 – 12/2018

a.Sähköbussien toimivuuden ja toteutuvien kustannusten arviointi

b.Tekniikan parantaminen tulevia kohteita varten ja tehdyn toteutuksen puutteiden korjaus

c.Kuljettajien ja huoltohenkilöstön jatko- ja täydennyskoulutus tarpeen mukaan

d.Sähköbussiliikenteen laajennussuunnitelma

e.Muiden operaattoreiden tutustuttaminen/sitouttaminen sähköbussiliikenteeseen

Liikennöinti jatkuu normaalisti tämän jälkeen tehtyjen sopimusten mukaan koko liikennöinti- ja latauspalvelusopimusten voimassaolokauden.

Johtopäätökset

Sähköbussin pilottilinjaksi on tarkoituksenmukaista valita linja 1. Turun kaupunkiseudun joukkoliikenne tarvitsee tätä varten 480 000 euron lisämäärärahan sähköbussi- ja latauslaitepalvelua varten. Pilottilinjan toteuttamiseksi Turun kaupunki tekee yhteistyötä Turun Kaupunkiliikenne Oy:n, Oy Turku Energia – Åbo Energi Ab:n sekä Turun Ammattikorkeakoulu Oy:n kanssa.

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

Ehdotus        Kaupunginhallitus päättää

hyväksyä sähköbussipilottilinjan toteuttamishankkeen käynnistämisen ja hankeaikataulun

oLinjan 1 vanha liikennöintisopimus päättyy 30.9.2016 ja uusi liikennöintisopimus alkaa 1.10.2016

•Tavoite sähköbussiliikennöinnin aloittaminen vähintään yhdellä autolla syksyllä 2016

•Koko linjan 1 pääkierto sähköistetty vuoden 2017 aikana

hyväksyä strategisen tilauksen Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteelle sähköbussipilottilinjan toteutuksesta ja osoittaa toteutusta varten vuosittaisen lisämäärärahan 480.000 € sähköbussiliikennöintiä ja latauslaitepalvelua varten. Hankkeessa voidaan käyttää omaa työvoimaa. Hankkeen tutkimustoimintaa varten tulee hankkeen pyrkiä löytämään ulkoinen rahoitus kattamaan tutkimus- ja kehittäjäkumppaneiden kustannukset.

hyväksyä linjan 1 pääkierron toteuttamisen sähköbussiliikenteen pilottilinjaksi ja linjan kalusto- ja liikennöintitiheys- sekä reittimuutokset.

hyväksyä lähtökohdan pikalatausratkaisuiden toteuttamisesta Huolintakadun kääntöpaikalle sekä Turun Lentoasemalle.

toteuttaa linjan 1 liikennöinnin ja sähköbussien pilottihankkeen yhdessä Turun kaupunkiliikenne Oy kanssa ja hyväksyä samalla väliaikaisen muutoksen yhtiön markkinaosuuteen Turun sisäisessä liikenteessä. Turun seudun joukkoliikenteen tulee laatia erillinen suunnitelma siitä, miten ja milloin yhtiön markkinaosuus palautetaan sovitun mukaiseen raamiin (noin 17 % Turun sisäisen liikenteen linjakilometreistä)

valtuuttaa Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan tekemään Turun kaupunkiliikenne Oy kanssa enintään 10 vuoden sopimuksen liikennöinnistä linjalla 1 sekä sopimuksen sähköbussipilotti hankkeen toteuttamisesta.

hyväksyä Oy Turku Energia – Åbo Energi Ab:n sähköbussien latausratkaisupalveluiden kehittäjäkumppaniksi ja valtuuttaa Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan neuvottelemaan ja tekemään sopimus kehittämisyhteistyöstä ja pilottilinjan latausratkaisutoteutuksesta Oy Turku Energia Ab:n kanssa.

hyväksyä osaltaan Turun ammattikorkeakoulu Oy:n ottamisen tutkimuskumppaniksi hankkeeseen ja valtuuttaa Turun joukkoliikennetoimiston tekemään asiasta sopimus Turun ammattikorkeakoulu Oy:n kanssa. Sopimus voidaan tehdä ositettuna ja toteutusta suorittaa eri toimijoiden määrärahojen puitteissa. Turun ammattikorkeakoulu Oy:n kanssa tehtävää tutkimusyhteistyösopimusta ei tule allekirjoittaa ennen ulkoisen rahoituksen varmistumista.