Turun kaupunki toteaa lausuntonaan seuraavaa:

1. Yleistä

Selvityksen kuvaus nykyisestä erityistehtäväverkostosta ja sen toimivuudesta on hyvä ja kattava. Esille on tuotu ansiokkaasti erityisen koulutustehtävän saaneiden lukioiden merkitys mm. yhteisöllisyyden luojina, koulutuksellisen tasa-arvon takaajina, innovaatioiden ja kehityksen keskuksina ja verkostoitumisen lähteinä. Taustaselvitys osoittaa, että erityistehtävälukioissa opiskelijoiden motivaatio on korkea ja että he ovat sitoutuneita valitsemaansa linjaan.

Erityistehtävälukiot poikkeavat toisistaan erityistehtävän erilaisten luonteiden vuoksi. Esimerkiksi opiskeluajat ovat urheilulukioissa huomattavasti pidemmät kuin taidelukioissa. Erityistehtävälukioiden saama rahoitus ei ole yhtenevä. Turussakin se vaihtelee merkittävästi, eikä ilmaisutaidepainotteisuus saa lainkaan valtionavustusta. Koulutuksen järjestäjillä on mahdollisuus poiketa valtakunnallisesta tuntijaosta siten, että koulutuksen järjestäjän hyväksymän 12 kurssin kokonaisuuden suorittaminen oikeuttaa vähentämään valtioneuvoston asetuksessa säätämien pakollisten kurssien määrästä kahdeksan kurssia. Tällä hetkellä määräyksestä voivat poiketa vain luonnontiedelukiot.

Selvitys osoittaa selkeästi, että erityistehtävälukioiden toiminnan jatkamisella on sekä koulutuksen järjestäjien että lukiokentän tuki.

2. Lausunnon ehdotukset

2.1. Tuntijaosta poikkeaminen koulutuksen järjestäjän päätöksellä

Erityisen tehtävän saaneiden lukioiden mahdollisuus poiketa valtakunnallisesta tuntijaosta on keskeinen edellytys erityisen tehtävän toteuttamiseksi. Tästä tulee jatkossa pitää kiinni, sillä muussa tapauksessa erityisen tehtävän kursseja ei ole mahdollista toteuttaa kolmen opiskeluvuoden kuluessa. Lisäksi niiden sijoittaminen kurssitarjottimeen on lähes mahdotonta, mikäli pakollisia kursseja ei voida vähentää. Selvityksessä esitetään, että päätös tuntijaosta poikkeamisesta myönnettäisiin koulutuksen järjestäjille. Menettelytavan muutos nopeuttaisi ja yksinkertaistaisi päätöksentekoa merkittävästi ja on kannatettava. Vaarana tosin on, että kaikkien koulutuksen järjestäjien resurssit eivät jatkossa riitä erityisen tehtävän suorittamiseksi. Lisäksi valtion antama tuki voi jakautua liian pieniksi kokonaisuuksiksi.

2.2. Kehittämis- ja koulutustehtäväverkoston perustaminen

Selvityksessä esitetään, että taide-, urheilu-, kieli- ja tiedepainotteisen erityistehtävän saaneiden koulutuksen järjestäjien tehtävä myönnettäisiin lv. 2016 - 2017 alkaen määräaikaisena. Lisäksi näistä lukioista muodostettaisiin valtakunnallinen innovaatiokeskusten verkosto, joka puolestaan olisi osa opettajankoulutusjärjestelmää.

Periaatteessa ao. erityistehtävien muuttaminen lisää koulutuksellista tasa-arvoa. Toisaalta ne koulutuksenjärjestäjät, jotka ovat vuosia investoineet laitteisiin, kiinteistöihin ja erityisen osaamisen henkilöstöön, joutuisivat hankalaan tilanteeseen, mikäli niiden toiminta ei jatkuisi. Lisäksi esitetty viiden vuoden pituinen määräaikaisuus saattaa aiheuttaa ongelmia. Opiskelu lukiossa kestää pääsääntöisesti kolme vuotta. Jos erityistehtävää ei jatkettaisi, joutuisivat jo opintonsa aloittaneet lukiolaiset eriarvoiseen asemaan. On kuitenkin perusteltua, että valinnoissa ryhdytään jatkossa seuraamaan koulutuksen kysyntää ja toteutumista sekä vaikuttavuutta. Myös erityistehtävälukioiden auditointi on suotavaa. Samaa valintaperustetta tulisi kuitenkin noudattaa myös muiden erityisen tehtävän saaneiden lukioiden kanssa, esim. Steiner-lukiot ja IB-lukiot.

Esitys kehittämiskeskusverkoston perustamisesta on sekin periaatteessa kannatettava. Erityislukiot ovat kuitenkin varsin erikokoisia ja niiden tehtävät hyvin erilaisia ja koulutuksen järjestäjien resurssit vaihtelevia. Kehittämiskeskusmalli sopii erityisen hyvin urheilulukioihin. Urheiluakatemioiksi kehittyneet urheilulukiot tulisi keskittää 5 - 6 valtakunnalliseksi keskukseksi, jotka palvelisivat oman alueensa seutukuntaa.

Ajatus kehittämiskeskuksista osana valtakunnallista opettajankoulutusjärjestelmää on vaikea toteuttaa jo siksi, että koulutus on kunnallisen itsehallinnon alaista toimintaa.

2.3. Suoritusperusteiseen rahoitukseen siirtyminen

Lausunnossa on esitetty erityisen tehtävän rahoituksen muuttamista suoriteperusteiseksi. Esitys on kannatettava, mutta suoriteperusteita on ehkä syytä miettiä vielä tarkemmin. Mikäli ainoat perusteet resurssien jaolle ovat esitetyllä tavalla lukumääräisiä, jää rahoitusperusteen arviointi liian kapea-alaiseksi. Ongelmallista on myös se, ettei suoritemäärien ylittäminen vaikuta rahoituksen määrän, vaikka sen alittaminen sitä laskisi.