Asia palautettiin 24.2.2015 § 29.

Asiantuntijalääkäri Hilkka Virtanen, controller Pekka Paatonen, palvelualue­johtaja Sari Ahonen, palvelualuejohtaja Katariina Korkeila ja toimialajohtaja Riitta Liuksa 27.3.2015:

Kaupunginvaltuusto on edellyttänyt hyväksyessään vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2015-2018 taloussuunnitelman (27.11.2014 § 165) selvitystä siirtoviivepäivistä ja esitystä niiden käytön vähentämiseksi.

Käsite siirtoviive tarkoittaa sopivan jatkohoidon odotusaikaa siitä päivästä, jona sairaalahoidon tarve Tyksissä on loppunut ja jatkohoitolähete Turun omiin sairaalapalveluihin on tehty. Kun potilas on odottanut jatkohoitoa yli 3 vrk, hänen hoitopäivämaksunsa kaksinkertaistuu. Tätä kaksinkertaista maksua kutsutaan korotetuksi siirtoviivemaksuksi ja erotusta normaaliin hoitopäivähintaan sakkomaksuksi.

Siirtoviivepäivien kehitys ja eurot vuosina 2009-2014 sekä tavoite 2015

Siirtoviivepäivien määrät ja niiden maksut sekä tavoite 2015 esitetään oheisessa taulukossa.

Taulukko 1.

Taulukko 2

Tammikuun 2015 siirtoviivepäivissä näkyvät vielä vuoden 2014 lopun ruuhkat. Helmikuun 2015 luvuissa varovasti arvioiden alkavat näkyä siirtoviivepäivien alentamiseksi käynnistetyt toimenpiteet. Tosin kuukausien välillä voi esiintyä myös satunnaisvaihtelua.

Siirtoviiveen syyt

Siirtoviiveen syytekijöitä on syntynyt kaikissa hoitoprosessin vaiheissa:

1.Kotihoito.

Kotihoidossa ei ole tunnistettu riittävän ajoissa vanhuksien sairauksia. Tunnistamisen viive on vähentänyt avohoidon mahdollisuuksia ja lisännyt sairaalahoidon tarvetta. Kuntouttavan sairaalahoidon jaksoista hyötyviä ei ole tunnistettu, eikä jaksoja ole pystytty tarpeeksi ajoissa tarjoamaan kotihoidon asiakkaille. Kotihoito ei ole pystynyt järjestämään riittävän intensiivistä tukea sairaalahoidosta kotiutuville.

2.Potilaiden hakeutuminen päivystyksen liikelaitoksen kautta osastohoitoon Tyksiin.

Erityisesti päivystysaikana EPLL:n kautta osastohoitoon on joutunut muistiongelmien takia kotonaan selviytymättömiä tai ulkoa harhailemasta löytyneitä iäkkäitä, joilla ei joko ole ollut lääketieteellistä sairaalahoidon syytä, tai lääketieteellinen sairaus on hoidettu nopeasti. Vakavan muistiongelman aiheuttama selviytymättömyys on estänyt välittömän kotiuttamisen.

3.Tyksin osastohoidon aikana todettu vaikeus kotiuttaa

Jos kotiutukseen ei ole ollut potilaan huonon selviytymiskyvyn takia edellytyksiä, mutta sairaalahoitoa tarvitsevia sairauksia ei ole ollut, oikeiden palveluiden tai palveluasumisen järjestämisviive on saanut aikaan siirtoviivepäiviä.

4.Tyksistä jatkohoitoon siirtymisen kriteerien epäselvyys

Liian varhainen jatkohoitolähetteen tekeminen, kun potilaan tutkimukset ja hoidot Tyksissä ovat vielä olleet kesken, on aiheuttanut siirtoviivepäiviä.

5.Siirtyminen jatkohoitoon Turun hyvinvointitoimialan sairaalapalveluihin.

Jos potilaan tarpeen mukaisia sairaansijoja ei ole ollut vapaana, on syntynyt siirtoviivepäiviä. Sairaansijojen riittämättömän vapautumisen syinä ovat olleet:

-palveluasumisen järjestämisviive. Alkuvuoden aikana keskimäärin 30 iäkästä turkulaista, jotka eivät enää ole selviytyneet kotihoidossa, vaan joiden on arvioitu tarvitsevan palveluasumista, on koko ajan jonottanut sairaalaosastoilla palveluasumispaikan vapautumista. Jonotusajat ovat kestäneet useita viikkoja. Sairaalaosastoilla jonottavien jonotusajan tavoitteeksi ei ole asetettu lakisääteistä 3 kuukautta lyhyempää odotusaikaa.

- kuntouttavan sairaalahoidon riittämätön teho, pitkät hoitojaksot

- sisäisten osastosiirtojen suuri määrä, mikä on pitkittänyt kokonaishoitoaikaa

- kotikuntoutuksen järjestymisviive

- jonojen hallinnan riittämättömyys

Käynnistetyt toimenpiteet siirtoviiveen vähentämiseksi

Taulukko 3.

Tarvittavat lisäpanostukset siirtoviiveen vähentämiseksi

Jotta oman sairaalahoidon sairaansijoja vapautuisi viiveettä jatkohoidon tarvitsijoille, ehdotetaan 30 palveluasumispaikan lisäostoa vuoden 2015 aikana seuraavilla kriteereillä: ostot käynnistyvät kun sairaalapalveluissa jonottaa valmiiksi SAS-arvioituina > 10 potilasta, ja jonotusaika on kestänyt > 7 vrk. Menoihin on varaus hallinnon kustannuspaikalla 20260 pääkirjatilillä 430100.

Taulukossa 3. kuvatuilla toimenpiteillä pyritään siihen, ettei palveluasumisen lisäostoja enää tarvittaisi, vaan että koko palveluketjun toiminnan tehostamisella siirtoviiveongelma saadaan poistetuksi.

Mikäli toimenpiteet 1.3. intensiivisen kotihoidon malli sairaalasta kotiutuville, 2.3. EPLL:sta tapahtuvan kotiuttamisen tarvitsema lisätuki ja 5.8. kotisairaalakapasiteetin riittävyys edellyttävät lisäpanostuksia, niistä tehdään erilliset esitykset toukokuun aikana lautakunnalle. Selvittämistyössä voidaan käyttää ulkopuolista tuotantotaloudellista asiantuntija-apua..

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 27.3.2015:

Ehdotus        Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee edellä saamansa selvityksen tiedokseen ja päättää hyväksyä 30 palveluasumispaikan lisäoston vuonna 2015. Ostot käynnistyvät, kun sairaalapalveluissa jonottaa valmiiksi SAS-arvioituina > 10 potilasta, ja jonotusaika on kestänyt > 7 vrk. Menoihin on varaus hallinnon kustannuspaikalla 20260 pääkirjatilillä 430100.

Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta edellyttää, että

•intensiivisen kotihoidon mallin suunnittelu on käynnistetty 1/2015 ja että malli otetaan käyttöön sairaalahoidosta kotiutuville 1.5.2015. Resurssilisä hankitaan tarvittaessa ostopalveluna.

•EPLL:n iltaisin ja viikonloppuisin tarvitseman kotiuttamisen tuen suunnitelma valmis ja otetaan käyttöön 5/2015,

•Geriatrian poliklinikan viikonlopun aukiolon edellyttämä resurssitarve selvitetään 31.8.2015 mennessä,

•kotihoidon päivystävälle sairaanhoitajalle ja omiin palveluasumisyksikköihin järjestetään omana toimintana illoiksi ja viikonloppujen päiväaikaan lääkärin puhelinkonsultaatiomahdollisuus 20.4.2015 alkavalta viikolta,

•kotisairaalakapasiteetin riittävyyden selvitys valmistuu 30.4.2015 mennessä ja tarvittavat toimenpiteet toteutetaan 5/2015.