Kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen 30.1.2015:

Osayleiskaavoituksen käynnistyminen ja eteneminen

Käsitellessään rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen määräämistä Satava-Kakskerran alueelle kaupunginhallitus päätti 4.3.2013 § 111 käynnistää alueen osayleiskaavan laadinnan. Oleellista päätöksen mukaan on saada saarille voimaan mahdollisimman nopeasti oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka turvaa myös viherverkoston säilymisen. Reunaehtoina ovat mm. voimassa oleva maakuntakaava, Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, maakuntakaavan muutostyö, alueella jo oleva taaja-asutus, alueelle toteutettu ja suunniteltu infrastruktuuri sekä saarten, mukaan lukien Hirvensalo, kasvavan asutuksen tuomat kynnysinvestointitarpeet liikenteessä, vesihuollossa ja palveluverkossa.

Satava-Kakskerran alueella ei ole tällä hetkellä oikeusvaikutteista yleiskaavaa.

Osayleiskaavan valmistelussa järjestettiin maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset viranomaisneuvottelut syksyllä 2013 ja uudestaan syksyllä 2014.

Tulevan osayleiskaavaluonnoksen kanssa samanaikaisesti tuodaan ratkaistavaksi Kakskerta – Satavan vesiosuuskunnan viemärin toiminta-alueen hyväksymistä koskeva asia. Asiassa edetään maankäytön suunnittelu edellä ja toiminta-aluepäätöksessä tullaan arvioimaan verkoston suhde ajateltuun maankäyttöön. Käyttöveden verkon kehittäminen on tarpeen lähitulevaisuudessa riippumatta kaava- ja jätevesiratkaisusta, koska jo nykytilanteessa on ilmentynyt kapasiteetti- ja laatuongelmia.

Sisällölliset tarpeet

Satava-Kakskerran alue on merellisessä vetovoimaisuudessaan houkutteleva asumisen alue ja sen myötä Turulle ainutlaatuinen vetovoimatekijä. Toisaalta saaret ovat luonnoltaan kaupungin arvokkaimpia ja herkimpiä osia, joissa tapahtuvat ympäristömuutokset kaikkein välittömimmin vaikuttavat merialueisiin asti. Näiden kahden tekijän yhteensovittaminen on osayleiskaavoituksen keskeisin haaste.

Osayleiskaavoituksella määritellään pitkän aikavälin kehittämismalli alueen maankäytölle ja rakentamiselle. Osayleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi.

Osayleiskaavoituksen päämääränä on toisaalta kylätaajamien ja haja-asutusalueiden kehittäminen elinkelpoisina ja viihtyisinä maaseutumaisella saaristoalueella asuvia ja työskenteleviä varten ja toisaalta aluetta koskevien maankäyttöpaineiden arvioiminen ja kanavoiminen suunnitellusti.

Selvityksissä suomalaisten asumistoiveista nousee usein yhtenä suosittuna vaihtoehtona esiin kylämäisen asumisen ihanne, jollaista Satava-Kakskerran vanhat kylätkin edustavat. Modernit tulkinnat kylämäisistä ratkaisuista voivat olla mahdollisuus lisätä uudenlaisia asumisen vaihtoehtoja ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Satava-Kakskerran osayleiskaavassa tavoite voi täten osittain perustua yhdyskuntarakenteeseen, joka asettuu raskaaksi koetun asemakaavoitettavan rakennetun ympäristön ja tuhlailevasti maata käyttävän haja-asutuksen välimaastoon.

Alue on hyvin tärkeä vapaa-ajanvieton kohde ja houkutteleva luonnonläheinen virkistysalue. Myös näiden teemojen kehittäminen on osayleiskaavatyössä keskeistä.

Laajan vuorovaikutteisen valmistelun pohjalta on laadittu seuraava esitys tavoitteiksi ja mitoitusperusteiksi:

Laadulliset tavoitteet

• Hyvä ympäristö ottamalla huomioon nykyinen asutus ja asutushistoria; saaristomainen asuinympäristö;
• Saaristomaiseen ympäristöön soveltuvan nykyaikaisen asemakaavoitus- ja rakentamistavan kehittäminen. Vastaaminen asumistoiveisiin.
• Runsaan loma-asutuksen ja vakituisen asutuksen yhteensovittaminen painotuksena lisääntyvä ympärivuotisen asumisen osuus.
• Merellisen vetovoiman lisääminen, viherverkoston säilyminen ja kehittäminen sekä Kakskerranjärven virkistysarvojen kehittäminen
• Loma-asutuksen ohjaaminen pääasiassa nykyisen loma-asuntokannan täydentämiseen
• Haja-asutuksen ohjaaminen eheyttävällä tavalla, kylämäisen rakentamistavan kehittäminen ja yhteisöllisyyden edellytyksien ylläpitäminen
• Maanomistajien yhdenvertainen kohtelu, mitä varten luodaan suunnittelutarveharkinnassa käytettävät periaatteet

Yhdyskuntarakenteen suunnittelussa käytetään periaatteina ns. edullisuusvyöhykekriteerejä, joissa otetaan huomioon joukkoliikenteen saavutettavuus, oleva tieverkko, vesihuollon järjestämismahdollisuudet, suhde muodostuneeseen kyläasutukseen ja taajamoituneeseen alueeseen, suhde maisemaan ja viherverkostoon, suhde meren tai järven läheisyyteen.

Mitoitukselliset ja rakenteelliset tavoitteet

Tavoitteissa on päädytty esitykseen, jossa kasvua suunnataan ensisijaisesti uusille asemakaavoitettaville alueille. Asemakaavoitettavan alueen laajentamisen yhtenä perusteena ovat valtakunnallisesti määritellyt yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) taajama-alueet, ks. liite. Tällaisten jo taajamoituneiden alueiden yhdyskuntakehitystä on pyrittävä ohjaamaan suunnitelmallisesti kaavoituksen keinoin, joten ne esitetään toteutettaviksi ensisijaisesti asemakaavoilla. Laadullisten tavoitteiden mukaisesti näillä alueilla tulee kehittää kylämäistä ja saaristomaista rakentamistapaa.

Asemakaavoitettaviksi tarkoitetut alueet ovat lähtökohtaisesti suunnittelutarvealueita ja niiden maankäyttöä ja rakentamista on tarkoitus ohjata pääsääntöisesti asemakaavoilla. Osayleiskaavassa määriteltävät asemakaavoitettavat alueet ovatkin ensisijaisesti keino velvoittaa ja ohjata rakentamista siten, että rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle ja että alueiden kokonaisrakenteen eheys turvataan mahdollista myöhempää asemakaavoittamista varten. Tällä tavoitellaan myös voimassa olevan maakuntakaavan määräystä, jonka mukaan ”olemassa olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan kuntakaavoituksella vähäisessä määrin osoittaa myös uutta pysyvää asutusta”.

Muilla kuin asemakaavoitettaviksi tarkoitetuilla alueilla rakentamisessa sovelletaan suunnittelutarveharkintaa. Haja-asutuksen ohjaamiseen sovelletaan em. edullisuusvyöhykekriteerejä ja laadittavia mitoitusperiaatteita.

Turun seudun rakennemallin osayleiskaavaa pienemmät mitoitusluvut on esitetty vuosille 2025-2035, kun taas osayleiskaavan varaukset ajoitetaan pitemmälle ajalle aina vuoteen 2050. Turun kaupunkiseudun kunnat ovat yhdessä laatineet asunto- ja maapoliittisen ohjelman vuosille 2014-2017, johon jaksoon ei vielä asetu osayleiskaava-alueelle uusia ohjelmoituja kohteita. Ohjelman pohjana oleva rakennemallin tavoite merkitsee sitä, että rakennemallikaudella tulee asemakaavoitettavien alueiden määrä olemaan maltillinen.

Satava-Kakskerran alueella on nykyisin n. 1400 vakinaista asukasta. Väestönkehitys ja rakentaminen ovat olleet alueella varsin vähäistä menneinä vuosina. Asukasluku on kasvanut vuosittain vain keskimäärin kuudella asukkaalla. Uusia asuntoja samalla ajanjaksolla on vuosittain rakennettu noin kymmenen.

Osayleiskaavoituksen mitoituksellisena tavoitteena on mahdollistaa alueella asuinkerrosalaa n. 3600 uudelle asukkaalle, jolloin alueella varaudutaan laskennallisesti kaikkiaan 5000 asukkaan yhdyskuntaan vuoteen 2050. Vaikka asemakaavoitettavaksi ajateltujen alueiden tehokkuus eli asukasmäärä hehtaaria kohti olisi vain viidesosa Hirvensalossa asemakaavoitettujen ja toteutuneiden tehokkuudesta, kasvaisi Satava-Kakskerran alueiden suuresta laajuudesta johtuen kokonaisasukasmäärä mitoitustarkastelussa suureksi.

Suunnittelutarveratkaisujen käyttö

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuustarkasteluissa kaupunkien läheisellä maaseudulla ja taajamien kehysalueilla/lievealueilla on todettu kehittämistarvetta suunnittelutarveratkaisuja koskevissa edellytyksissä ja alueiden määrittelyssä MRL:n mukaisesti. Etenkin keskuskaupungit kokevat, että laki ei tarjoa riittäviä välineitä rakentamis- ja käyttökustannuksiltaan taloudellisen yhdyskuntarakenteen toteuttamiseen ja hajarakentamisen hallintaan taajamien lievealueilla. Ympäristöministeriössä onkin pantu vireille selvityshanke KAMA,jonka tarkoituksena on kehittää kaupunkiseutujen kehysalueiden ja maaseutumaisen ympäristön alueidenkäytön ohjaamista maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arvioinnissa tehtyjen havaintojen pohjalta. Satava-Kakskerran alue on mukana selvitettävänä esimerkkialueena.  Satava-Kakskerran alue on poikkeuksellinen lievealueenakin, koska se on erityisen vetovoimaista saaristoaluetta.

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää hyväksyä Satava-Kakskerran osayleiskaavan tavoitetarkastelun kaavaluonnoksen valmistelua varten.

PäätösAsia pantiin pöydälle Eklundin Rantasen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 23.2.2015 § 76

PäätösAsia palautettiin valmisteltavaksi siten, että se tuodaan uudelleen käsiteltäväksi samassa yhteydessä kun maakuntahallitukselle annetaan lausunto maakuntakaavaluonnoksesta toukokuussa.

Päätös asiassa tehtiin esittelijän muutetusta päätösehdotuksesta yksimielisesti.