Työllisyyspalvelukeskus, vastaava urasuunnittelija Arto Alakoski, työllisyyspalvelujohtaja Jukka Juvonen 8.1.2015:

Kaupunginhallitus varaa vuosittain kaupungin talousarvioon työllisyysmäärärahan kaupungin työllisyydenhoidon toimintojen rahoittamiseksi. Määrärahan hallinnointi on tapahtunut kaupungin työelämäkuntoutuksen työllistymispalveluyksikössä, jossa on laadittu määrärahalle vuosittain käyttösuunnitelma, joka on lähetetty sosiaali- ja terveyslautakunnan kautta kaupunginhallitukselle vahvistettavaksi ja hyväksyttäväksi. Toimintavuoden myötä työllistymispalveluyksikkö on raportoinut käyttösuunnitelman toteutumisesta määräajoin sosiaali- ja terveyslautakunnan kautta kaupunginhallitukselle.

Kesäkuussa 2014 kaupunginhallitus teki päätöksen erillisen työllisyyspalvelukeskuksen perustamisesta (Kh 16.6.2014 § 268). Päätöksen yhteydessä hyvinvointitoimialan alainen työelämäkuntoutus ja työllistymispalveluyksikkö päätettiin siirtää perustettavaan työllisyyspalvelukeskukseen. Uusi työllisyyspalvelukeskus on aloittanut toimintansa konsernihallinnon alaisena vuoden 2015 alussa.

Muutoksen myötä vuodesta 2015 alkaen työllisyysmäärärahan hallinnoinnista vastaa hyvinvointitoimialan työelämäkuntoutuksen työllistymispalveluyksikön sijasta suoraan konsernihallinnon alainen työllisyyspalvelukeskus. Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelma lähetetään jatkossa suoraan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi ja raportointi tapahtuu suoraan kaupunginhallitukselle.

Työllisyysmäärärahalla on tarkoitus toteuttaa erilaisia työllistymistä tukevia ja työllistymisedellytyksiä lisääviä palveluja turkulaisille työttömille. Tämän ohella määrärahalla toteutetaan myös joitakin työttömien työkykyä ja terveydentilaa selvittäviä palveluja.

Palvelujen kohderyhmänä ovat pääosin työllisyyspalvelukeskuksen ja Turun työllisyyden kuntakokeilun sekä Turun työvoiman palvelukeskuksen asiakkaat. Joissakin palveluissa palvelujen kohteena ovat näiden kohderyhmien ohella myös muut työttömät.

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa työllisyysmäärärahaan tehdään erilaisia varauksia eri palveluihin ja kohderyhmille.

Työllisyysmäärärahan bruttomenot vuodelle 2015 ovat kaikkiaan 6.600.000 euroa. Valtionosuudet ovat 2.150.000 euroa. Nettomenot kaikkiaan vuodelle 2015 ovat täten 4.450.000 euroa. Nettomenojen lisäys edelliseen vuoteen on 600.000 euroa. Nettomenoista työllisyyspalvelukeskuksen talousarvioon on kirjattu 3.850.000 euroa. Lisäysmääräraha 600.000 euroa on kirjattu kaupunginhallituksen talousarvioon erillisenä varausmäärärahana, joka liitetään työllisyyspalvelukeskuksen talousarvioon alkuvuonna 2015.

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa vuodelle 2015 painopistealueina ovat työmarkkinatuen kuntaosuusvelvoitteen piiriin kuuluvien työttömien tukityöllistäminen, nuorisotakuun toteuttaminen, kuntouttava työtoiminnan järjestäminen, työttömien terveydenhuollon kehittäminen, yritysyhteistyön laajentaminen ja kehittäminen, työnetsijäpalvelut sekä työttömien työllistymisen edistäminen yrityksiin ja avoimille työmarkkinoille.

Liite 1 Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelma 2015

Tukityöllistäminen

Vuoden 2015 alusta työmarkkinatuen kuntaosuusvelvoite laajenee ja voimistuu. Vuonna 2014 kuntaosuusvelvoite on alkanut silloin, kun työtön on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella yli 500 päivää ja kunnan maksuosuus on ollut 50 %. Vuodesta 2015 alkaen 50 % kuntaosuusvelvoite alkaa jo silloin, kun työtön on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella yli 300 päivää. Lisäksi kun työtön on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella yli 1000 päivää, kuntaosuusvelvoite on jatkossa 70 %.

Tämä työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos lisää vuonna 2015 kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuuskustannuksia merkittävästi. Vuoden 2014 kuntaosuuskustannukset ovat arviolta runsas 15 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 kustannusten arvioidaan olevan jo 22–25 miljoonaa euroa.

Tehokkain keino kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuuskustannusten kasvun hillitsemiseksi on kaupungin maksuosuusvelvoitteen piiriin kuuluvien työttömien työssäoloehdon täyttävä tukityöllistäminen, sillä työssäoloehdon (6 kk) täyttymisen myötä työtön poistuu kaupungin maksuosuusvelvoitteen piiristä.

Toisaalta kaupungin tukityöllistämistä vaikeuttaa jatkossa se, että vuodesta 2015 alkaen tukityöllistäminen on kaupungille merkittävästi aikaisempaa kalliimpaa. Näin koska kaikille tukityöllistettäville tulee jatkossa pyrkiä tarjoamaan täysimääräistä työaikaa ja koska vuodesta 2015 alkaen palkkatukien määrät vähenevät.

Vuonna 2014 kaupungin tukityöllistäminen on tapahtunut pääosin 85 % työajalla. Vain velvoitetyöllistäminen ja pieni määrä oppisopimuksia on toteutettu täysimääräisellä työajalla. Vuonna 2015 työsopimuslain mukaista työntarjoamisvelvoitetta lyhennettyä työaikaa tekeville työntekijöille (nk. lisätyön tarjoamisvelvoite) on sovellettava myös kaupungin tukityöllistämiseen. Tämän vuoksi vuonna 2015 kaikille tukityöllistettäville tulee pyrkiä tarjoamaan täysimääräistä työaikaa. Lisäksi vuoden 2015 alusta palkkatukijärjestelmä uudistuu ja uudistuksen myötä palkkatukien määrät vähenevät. Muutosten seurauksena vuonna 2015 tukityöllistämisen hinta kaupungille on yli 40 % korkeampi kuin vuonna 2014. Tämä puolestaan vähentää merkittävästi tukityöllistämiseen varatulla määrärahalla työllistettävien lukumäärää aikaisempiin vuosiin nähden.

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa vuodelle 2015 kaupungin tukityöllistäminen jakautuu seuraavasti viiteen eri tukityöllistämisen muotoon:

·     varsinainen tukityöllistäminen

·     velvoitetyöllistäminen

·     oppisopimuskoulutus

·     edelleensijoittaminen yrityksiin ja liikelaitoksiin

·     työllistäminen ilman valtion tukea

Varsinaista tukityöllistämistä on kaikki se kaupungin tukityöllistäminen, joka ei ole velvoitetyöllistämistä, oppisopimuskoulutusta, edelleensijoittamista tai työllistämistä ilman valtion tukea.

Varsinainen tukityöllistäminen on sekä rahalliselta tasoltaan että asiakasmäärältään merkittävin kaupungin tukityöllistämisen muoto. Vuoden 2015 käyttösuunnitelmassa varsinaisen tukityöllistämisen nettomenot ovat 1.670.000 euroa. Tällä summalla voidaan työllistää arviolta noin 220 tukityöllistettävää vuonna 2015.

Vuonna 2015 varsinaisesta tukityöllistämisestä 70 % (noin 155 hlöä) kohdistetaan kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuusvelvoitteen piiriin kuuluvien työttömien työllistämiseen. Loppuosa varsinaisesta tukityöllistämisestä 30 % (noin 65 hlöä) kohdistuu pääosin nuorisotakuun toteuttamiseen sekä kuntaosuusvelvoitteen piiriin valumassa olevien ja osatyökykyisten työttömien työllistämiseen.

Kun varsinaisen tukityöllistämisen lisäksi mukaan luetaan myös muu tukityöllistäminen, tukityöllistämisen nettomenot vuodelle 2015 ovat yhteensä 2.650.000 euroa. Tukityöllistämisen arvioitu asiakasmäärä vuonna 2015 on kaikkiaan 430 henkilöä. (Vuonna 2014 tukityöllistämisen asiakasmäärä oli marraskuun 2014 loppuun mennessä 582 henkilöä.)

Kaiken kaikkiaan tukityöllistämisen avulla voidaan vuonna 2015 työllistää työssäoloehdon täyttävästi noin 200 kaupungin työmarkkinatuen maksuosuusvelvoitteen piiriin kuuluvaa työtöntä ja poistaa heidät näin kaupungin maksuosuusvelvoitteen piiristä. Laskennallisesti tämä tuottaa kaupungille seuraavan kolmen vuoden ja kahdeksan kuukauden aikana yhteensä noin kahden miljoonan euron nettosäästön. (Nettosäästön summassa on jo huomioitu tukityöllistämisen kustannukset.)

Turun kaupunki, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Varsinais-Suomen TE-toimisto ovat neuvotelleet 15.12.2014 lisätyön tarjoamisvelvoitteen toteuttamisesta Turun kaupungilla. Neuvottelussa kaupunki on esittänyt, että kaupungilla on käytössä järjestelmä lisätyön tarjoamisvelvoitteen toteuttamiseksi. Neuvottelun tuloksena ELY-keskus on todennut, että järjestelmän ansiosta kaupunki toteuttaa lisätyön tarjoamisvelvoitteen ja täten TE-toimisto voi myöntää kaupungille työkokeiluja ja palkkatukea tukityöllistämiseen. Tukityöllistäminen voi tapahtua 85 % työajalla, kun kaupunki samalla järjestelmän avulla tarjoaa lisätyötä lyhennettyä työaikaa tekeville työntekijöille. Neuvottelussa todettiin, että tällainen lisätyön tarjoamiskäytäntö on ongelmallinen ja että neuvottelutulos on voimassa kesään 2015 saakka, mihin mennessä ELY selvittää valtakunnallisesti, millä tavoin kuntien tulisi toteuttaa lisätyön tarjoamisvelvoite työsopimuslain kirjaimen mukaisesti.

Mikäli kaupungin tukityöllistäminen (pl. velvoitetyöllistäminen ja oppisopimukset) kyetään lopulta toteuttamaan edelleen 85 % työajalla koko vuoden 2015 ajan eikä lisätyön tarjoamisvelvoitteen mukaisen lisätyön järjestämistä jouduta rahoittamaan työllisyysmäärärahalla, edellä ja liitteessä esitetyt tukityöllistettävien lukumäärät (pl. velvoitetyöllistäminen ja oppisopimukset) ja saavutettavat säästöt kasvavat noin 15 %. (Bruttomenojen, valtionosuuksien ja nettomenojen euromääriin asialla ei ole käytännössä vaikutusta.)

Kuntouttava työtoiminta

Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään vain Turun työvoiman palvelukeskuksen asiakkaille. (Merkittävä osa työllisyyspalvelukeskuksen ja työllisyyden kuntakokeilun asiakkaista on samalla myös työvoiman palvelukeskuksen asiakkaita.) Mikäli asiakas on kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuusvelvoitteen piirissä, osallistuminen kuntouttavaan työtoimintaan poistaa asiakkaan kuntaosuusmaksatuksen piiristä työtoiminnan ajaksi. Mikäli asiakas jää kuntouttavan työtoiminnan päätyttyä työttömäksi, asiakas palaa uudelleen kaupungin kuntaosuusmaksatuksen piiriin.

Kuntouttavaa työtoimintaa toteutetaan sekä kaupungin omana toimintana että ostopalveluna. Kaupungin omana toimintana kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään Turun kaupungin työkeskuksessa, kaupungin nuorten työpaja Fendarissa sekä kaupungin eri toimialojen yksiköissä. Ostopalveluna kuntouttavaa työtoimintaa hankitaan kahdeksalta eri palvelutuottajalta.

Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään sekä yksilö- että ryhmämuotoisena. Ryhmämuotoista työtoimintaa järjestetään kaupungin omana toimintana kaupungin työkeskuksessa. Lisäksi ryhmämuotoista työtoimintaa hankitaan ostopalveluna.

Kaupungin omana tuotantona toteutettavan kuntouttavan työtoiminnan menot ja valtion korvaukset eivät sisälly työllisyysmäärärahaan ja eivät siten ole mukana työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa. Kaupungin oman kuntouttavan työtoiminnan arvioitu asiakasmäärä vuodelle 2015 on 180 henkilöä.

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa ostopalveluna hankittavan kuntouttavan työtoiminnan nettomenot vuodelle 2015 ovat 500.000 euroa. Ostopalveluna hankittavan työtoiminnan arvioitu asiakasmäärä vuonna 2015 on 200 henkilöä.

Ostopalveluna hankittavan kuntouttavan työtoiminnan määrärahassa vuodelle 2015 ei ole lisäystä edelliseen vuoteen. Vuonna 2014 sekä omana toimintana että ostopalveluna järjestettävään kuntouttavaan työtoimintaan on ollut jonoa, sillä työtoiminnan paikkoja on ollut jatkuvasti vähemmän kuin palvelua tarvitsevia asiakkaita. Vuonna 2015 on kartoitettava erilaisia keinoja lisäpaikkojen saamiseksi.

Työttömien terveydenhuollon edistämisyksikkö

Kaupungin työllistymispalvelujen yhteyteen on vuoden 2014 syksyllä perustettu työttömien terveydenhuollon edistämisyksikkö, jonka ytimen muodostaa työllistymispalveluyksikön ja kuntakokeilun terveys- ja kuntoutustiimin virkailijat. Yksikössä työskentelee kuntoutussihteeri, kuntoutusneuvoja ja kaksi terveydenhoitajaa. Yksikön toimintaa koordinoi työllistymispalveluyksikön kuntoutussuunnittelija.

Työttömien terveydenhuollon edistämisyksikön tarkoituksena on työttömien terveydenhuollon toimintojen, verkostoyhteistyön ja asiakasohjauksen kehittäminen. Käytännön toiminnassa yksikkö toteuttaa työttömien terveystarkastuksia, terveydentilan selvityksiä ja työkyvyn arviointeja sekä antaa työttömille palvelu- ja kuntoutusohjausta sekä neuvontaa. Palvelu- ja kuntoutusohjauksessa yksikön virkailijat ohjaavat työttömiä tarvittaessa erilaisiin tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoimenpiteisiin. Lisäksi yksikössä tehdään työkyvyttömyyseläkemahdollisuuksien selvityksiä sekä tarvittaessa ohjausta työkyvyttömyyseläkkeelle. Yksikkö hankkii ostopalveluna tarvittaessa terveydenhuollon erityistason palveluja asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn arvioimiseksi.

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa työttömien terveydenhuollon edistämisyksikön menot vuodelle 2015 ovat 100.000 euroa. Summalla on tarkoitus rahoittaa ostopalveluna toteutettavat terveydenhuollon erityistason palvelut, työterveyslääkärin konsultaatiot, sairaanhoitajan palkkauskulut sekä tilojen vuokra. Yksikön arvioitu asiakasmäärä vuonna 2015 on 800 henkilöä.

Yritysyhteistyö

Syksyllä 2013 kaupungilla käynnistyi Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin osaksi rahoittama yhden vuoden kestänyt hanke, jonka tarkoituksena oli kaupungin työllistämistoiminnan yritysyhteistyön kehittäminen.

Hankkeen myötä vuonna 2014 työllistymispalveluyksikön ja kuntakokeilun virkailijat ovat tehneet yrityskäyntejä työllistymispalvelujen yritysyhteistyöverkoston kehittämiseksi. Yrityskäyntien myötä virkailijat ovat tehneet yhteistyötä yritysten kanssa näiden työntekijätarpeiden täyttämiseksi ja samalla työllistymispalvelujen asiakkaiden työllistämiseksi yrityksiin. Lisäksi vuoden 2014 aikana yritysyhteistyötä on tehty myös henkilöstöpalveluyritysten kanssa. Yritysyhteistyön avulla vuoden 2014 aikana useita työllistymispalvelujen asiakkaita on työllistynyt yrityksiin.

Vuonna 2015 yritysyhteistyötä on tarkoitus edelleen laajentaa ja kehittää. Tätä tarkoitusta varten työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmaan varattu vuodelle 2015 uusi 60.000 euron määräraha, jolla on tarkoitus rahoittaa ostopalveluna toteuttava yrityskäyntien järjestäminen. (Vuonna 2014 yrityskäyntien varaukset rahoitettiin em. hankkeen budjetista.)

Yritysyhteistyössä myös tukityöllistämisenä tapahtuvalla edelleensijoittamisella on merkittävä rooli. Edelleensijoittamisen tarkoituksena on edistää työttömien työllistymistä yrityksiin. Yksittäinen edelleensijoitus voidaan tehdä, mikäli asiakkaalla on riittävät edellytykset työllistymiselle yrityksiin ja sen tavoitteena on edistää asiakkaan työllistymistä valittuun yritykseen. Edelleensijoituksen kesto on yleensä 1–3 kk.

Työnetsijäpalvelut

Vuonna 2015 ostopalveluna toteutettavia työnetsijäpalveluja hankitaan viideltä eri palvelutuottajalta, jotka valittiin tarjouskilpailun perusteella syksyllä 2014. Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa työnetsijäpalvelujen menot vuodelle 2015 ovat 450.000 euroa. Vuodelle 2015 lisäys edelliseen vuoteen on 250.000 euroa, koska vuonna 2014 työnetsijäpalvelut käynnistyivät vasta lokakuussa 2014.

Työnetsijäpalveluihin varatulla 450.000 euron määrärahalla saadaan vuonna 2015 työnetsijäpalveluja noin 1500 asiakkaalle. Palvelutuottajien syksyllä 2014 esittämien arvioiden mukaan työnetsijäpalvelujen asiakkaista avoimille työmarkkinoille työllistyy noin kolmannes.

Asiakkaiden hankkimiseksi työnetsijäpalveluihintyöllistymispalveluyksikkö on järjestänyt vuonna 2014 yhteistyössä Varsinais-Suomen TE-toimiston kanssa TE‑toimistossa infotilaisuuksia, joissa pitkäaikaistyöttömille ja nuorisotakuun piiriin kuuluville nuorille työttömille on tiedotettu työnetsijäpalveluista. Lisäksi samalla heille on tiedotettu myös työllistymispalveluyksikön ja kuntakokeilun muista työllistymispalveluista. Tilaisuuksissa työttömät ovat voineet halutessaan ilmoittautua työnetsijäpalveluihin sekä muihin kaupungin työllistymispalveluihin. Vuonna 2015 näitä Infotilaisuuksia on tarkoitus jatkaa.

Kolmannen sektorin työllisyyshankkeet

Työllisyysmäärärahan hankemääräraha on tarkoitettu käytettäväksi sekä kaupungin omien työllisyyshankkeiden että kaupungilta avusta hakevien kolmannen sektorin työllisyyshankkeiden rahoittamiseen. Viime vuosina hankemääräraha on käytetty kokonaisuudessaan kolmannen sektorin työllisyyshankkeiden rahoittamiseen.

Kolmannen sektorin työllisyyshankkeiden rahoituksessa lähtökohtana on, että Turun kaupunki toimii osarahoittajana päärahoittajien ohella. Käytännössä hankeavustusta myönnetään hankkeille päärahoittajien avustusten jälkeen jäävään omavastuuosuuteen. Käytännössä kaupungin avustusta myönnetään niihin hankkeiden toiminnan kannalta välttämättömiin ja tarpeellisiin kustannuksiin, joihin päärahoittajat eivät avustusta myönnä.

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa hankemääräraha vuodelle 2015 on 350.000 euroa. Vuodelle 2015 lisäys edelliseen vuoteen on 100.000 euroa, koska hankkeiden menot kohoavat vuosittain ja koska hankeavustusten piiriin voi tulla mukaan myös uusia työllisyyshankkeita. Lisäys tarvitaan myös, jotta koko hankemäärärahaa ei tarvitse sitoa heti alkuvuodesta 2015, kuten aikaisempina vuosina on tapahtunut.

Kaupungin osarahoittamien kolmannen sektorin työllisyyshankkeiden arvioitu kokonaisasiakasmäärä vuonna 2015 on kaikkiaan noin 1000 henkilöä. Asiakasmäärään sisältyy myös muita kuin kaupungin työllistymispalvelujen asiakkaita. Lisäksi mukana on jonkin verran myös muita kuin turkulaisia.

Tsemppi-Talo

Turun kaupunki on myöntänyt vuosittain työllisyysmäärärahasta avustuksen Turun seudun Mielenterveyspalveluyhdistys ry:lle Tsemppi-Talon toiminnan rahoittamiseksi. Kaupungin avustus on ollut viime vuosina 100.000 euroa ja näin hieman vajaa puolet hankkeen kokonaisrahoituksesta. Hankkeen toinen vuosittainen rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys, jonka avustus on puolestaan ollut hieman yli puolet hankkeen kokonaisrahoituksesta.

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa Tsemppi-Talon toiminnan rahoittamiseen on varattu edelleen 100.000 euroa vuodelle 2015.

Tsemppi-Talo poikkeaa varsinaisista työllisyyshankkeista siinä, että sen kohderyhmänä eivät ole työttömät, vaan mielenterveyskuntoutujat. Tsemppi-Talon asiakkaat ovat pääosin turkulaisia.

Esitämme, että kaupunginhallitus hyväksyy työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelman vuodelle 2015 tämän esityksen ja liitteen 1 mukaisesti.

Johtaja Pekka Sundman 22.1.2015:

Puollan tehtyä esitystä.

Liite 1Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelma 2015

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää hyväksyä työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelman vuodelle 2015 liitteen mukaisesti.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Kokouksessa asiaa oli selvittämässä palvelujohtaja Mika Helva.