Johtaja Jukka Laiho ja rahoituspäällikkö Kari Pentti 15.1.2015:

Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä uudet 15.2.2010 § 31 rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteet. Päätöksellä uudistettiin kaupungin sijoitusperiaatteet vuodelta 2002 ja päätettiin uudistaa keskeisiä rahoitusperiaatteita valtuustotasolla. Valtuuston määrittelemien periaatteiden mukaan kaupunginhallitus hyväksyy vuosittain lainannosto- ja sijoitussuunnitelman. Rahoitus- ja sijoitusperiaatteet on tarkoitus uudistaa ja tuoda kaupunginvaltuuston päätettäväksi vuoden 2015 aikana.

Vuoden 2015 sijoitussuunnitelma on tämän lainannostoesityksen liitteenä.

Kaupungin rahoitusasema vuoden 2014 lopulla

Kaupungin maksuvalmius säilyi vuoden 2014 aikana hyvällä tasolla. Vuoden 2014 lainannostosuunnitelman mukaisesti kuntatodistuksia käytettiin tasaamaan kassavarannossa tapahtuvaa vaihtelua. Enimmillään kuntatodistuksia oli liikkeellä 90 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja nostettiin viime vuonna yhteensä 100 milj. euroa. Vuoden aikana lyhennettiin vastaavasti 40 milj. euron pitkäaikaisia lainoja. Näin ollen pitkäaikainen velka lisääntyi viime vuonna 60 milj. euroa. Lisäksi vuoden vaihteessa oli liikkeellä lyhytaikaista velkaa eli kuntatodistuksia yhteensä 10 milj. euroa. Kuntatodistuskanta aleni vuoden aikana 45 milj. euroa edellisen vuoden vaihteen 55 milj. eurosta. Lainakannan lisäykseksi muodostui näin ollen 15 milj. euroa. Tytäryhtiöiden ja henkilöstökassan talletukset lisääntyivät vuoden aikana 27,6 milj. euroa ja näiden seurauksena. korollinen kokonaisvelka kasvoi vuoden aikana 42,6 milj. euroa. Kokonaisvelka oli vuoden lopussa 542 milj. euroa ja se jäi 23 milj. euroa alemmaksi kuin talousarviossa on arvioitu.

Kaupunki nosti vuoden 2014 pitkäaikaiset lainat erikseen kolmessa erässä. Maaliskuussa toteutettiin 50 milj. euron kotimainen joukkovelkakirjalaina, joka on vaihtuvakorkoinen ja viiden vuoden pituinen. Lokakuussa toteutettiin 20 milj. euron kotimainen joukkovelkakirjalaina, joka on vaihtuvakorkoinen ja neljän vuoden pituinen. Lisäksi nostettiin marraskuussa 30 milj. euron taselaina Kuntarahoitus Oyj:ltä.  

Lainakantaa suojattiin neljällä eri 30 milj. euron kiinteäkorkoisella koronvaihtosopimuksella eli yhteensä 120 milj. euroa, jotka alkavat vuoden 2015 lopussa ja vuoden 2016 alussa.  

Kaupungin kassavarannon vaihtelut vähenivät viime vuonna nostettujen kuntatodistusten seurauksena. Alimmillaan kassavaranto on ollut 61 milj. euroa ja ylimmillään 153 milj. euroa. Kuukausitasolla menot ja tulot ovat vaihdelleet n. 120 – 150 milj. euron välillä. Yhden päivän aikana tuloja tai menoja on ollut enimmillään 65 milj. euroa (esim. palkanmaksu- tai vero-tulopäivinä). Vuoden lopussa kassavaranto oli 108,3 milj. euroa (ilman vahinkorahaston rahoitusomaisuutta (sijoituksia), joka oli 37,5 milj. euroa). Kassavarat olivat vuoden lopussa arvioitua suuremmat. Kaupungin kassavarat toimivat koko konsernin likviditeettipuskurina, koska kaupunki vastaa viime kädessä myös tytäryhtiöiden rahoituksesta.

Rahoitusmarkkinoiden kehitys

Korkomarkkinoilla lyhyet ja pitkät korot ovat vuoden 2014 aikana laskeneet edelleen alaspäin. Euroopan keskuspankki laski vuoden 2014 aikana ohjauskorkoa kahdesti 0,25 %:sta 0,05 %:n tasolle. Kesäkuussa korkoa laskettiin 0,15 %:n ja syyskuussa 0,05 %:n. Tosin euriborkorkoihin tällä ei ollut niin merkittävää vaikutusta. Pitkät korot ovat sen sijaan laskeneet aivan vuoden loppuun asti. Elvyttävä rahapolitiikka jatkunee ainakin alkuvuoden osalta.

Euroopan rahoituskriisi on selvästi ollut väistymässä vuoden 2014 aikana, vaikka talouskasvua ei vielä ole merkittävästi tapahtunut Euroopassa. Öljyn hinnan voimakas lasku vuoden 2014 loppupuolella vaikuttanee talouskasvuun positiivisesti vuoden 2015 alussa.

Erityisesti USA:ssa talouskasvu on jo voimakkaampaa. USA:ssa alkanee vuoden 2015 aikana ylimääräisen likviditeetin purkaminen ja korkopolitiikan kiristäminen. Euroopan keskuspankki seurannee kehitystä viiveellä.

Kuntasektorin rahoitus

Vuoden 2008 talouskriisin jälkeen tapahtui Euroopassa huomattava kasvu julkisen sektorin menoihin. Erityisesti tämä näkyi vuoden 2011 aikana, jolloin Euroalueen valtionlainoissa tapahtui huomattavaa rahoituskustannusten kasvua. Suomi on toistaisesti välttynyt rahoituskustannusten merkittävältä nousulta. Sen sijaan pankkien vakavaraisuussäädösten kiristyminen on näkynyt pohjoismaisten pankkien rahoituksen kallistumisena ja pankkien taselainauksen marginaalien nousuna myös julkiselle sektorille.

Suomen julkisen sektorin rahoituksessa Kuntarahoitus Oy:n asema on tärkeä. Kuntien takauskeskus takaa Kuntarahoitus Oy:n varainhankinnan. Turun kaupunki on Kuntien takauskeskuksen jäsenkunta ja takaa omalta osaltaan myös Kuntarahoitus Oyj:n varainhankintaa. Kuntasektorin rahoituksessa toimii näin ollen yhteisvastuullisuuden periaate, vaikka jokainen kunta voi hankkia rahoitusta myös omalla nimellään ja näin ylläpitää kilpailua kuntasektorin rahoittamisessa. Viime aikoina kilpailu on selvästi vähentynyt, kun eurooppalaiset pankit ovat vähentäneet antolainaustaan julkiselle sektorille. Myös Kuntarahoitus varautuu vakavaraisuussäädösten kiristymiseen ja on tämän takia joutunut nostamaan rahoituksen hintaa. Suurten kaupunkien osalta suora varainhankinta rahoitusmarkkinoilta on tullut tämän takia ajoittain edullisemmaksi.

Kaupungin lainakannan hajauttaminen

Kaupunginvaltuuston 15.2.2010 hyväksymien rahoitus- ja sijoitusperiaatteiden kohdan 1.3 mukaan kaupunki turvaa rahoituksen saatavuuden ylläpitämällä kaupungin hyvää nimeä markkinoilla ja käyttämällä rinnan erilaisia rahoitusmuotoja ja rahanlähteitä.

Rahoituslähteiden hajautuksen ohella periaatteena on hajauttaa lainakannan maturiteettijakaumaa sekä viitekorkoperusteita, jotta mahdolliset muutokset varainhankinnan saatavuudessa ja markkinakoroissa heijastuisivat mahdollisimman vähän kaupungin rahoituskuluihin. Lainakannan maturiteetin hajauttamisessa pyritään toteuttamaan seuraavanlaista karkeaa hajautusperiaatetta kuitenkin markkinatilanne ja rahoituksen saatavuus huomioiden:

• Ensimmäinen osa lainakannasta pidetään lyhyessä (alle vuoden) maturiteetissa (emittoidut kuntatodistukset), joka on varainhankinnan edullisin komponentti tällä hetkellä, mutta samalla likviditeettiriski eli jälleenrahoitusriski on suurin. Markkinahäiriötapauksessa lyhyt varainhankinta pyritään korvaamaan nopeasti pidemmällä rahoituksella.
• Toinen osa lainakannasta pidetään keskipitkässä maturiteetissa (n. 1- 5 vuotta), jota uusitaan eli jälleenrahoitetaan säännönmukaisesti vuosittain ja pidetään yllä kaupungin hyvää nimeä markkinoilla laskemalla liikkeelle mm. jvk-lainoja sekä säilytetään tuntuma kyseiseen varainhankintakanavaan.
• Kolmas osa lainakannasta hankitaan pitkänä rahoituksena (5 – 30 vuotta), joka on absoluuttisesti kallein osa varainhankinnasta tällä hetkellä, mutta samalla varaudutaan Suomen koko julkisen sektorin luottokelpoisuuden mahdolliseen heikkenemiseen ja edelleen rahoituksen vaikeutumiseen ja hinnan kallistumiseen.  

Lainannostosuunnitelma vuodelle 2015

Kaupunginvaltuuston 17.11.2014 vahvistamassa kaupungin vuoden 2015 talousarviossa ensi vuoden pitkäaikaisten lainojen lisäys on merkitty 122 milj. euroksi ja lyhytaikainen velanotto 10 milj. euroksi. Kaupungin pitkäaikaisesta lainakannasta erääntyy vuoden 2015 aikana 50 milj. euron ja 20 milj. euron pitkäaikainen laina eli yhteensä 70 milj. euroa. Lainakannan lisäykseksi muodostunee näin ollen enimmillään 62 milj. euroa.

Lisäksi talousarviokirjassa todetaan, että kaupunki ylläpitää 340 – 400 milj. euron kuntatodistuslimiittejä tai muita ei-sitovia limiittejä, joita voidaan käyttää tarvittaessa täysimääräisesti lyhytaikaisen maksuvalmiuden turvaamiseksi. Kaupungilla on tällä hetkellä 340 milj. euron kuntatodistusohjelmat ja 4 milj. euroa maksuliiketililimiittejä. Nykyisten kuntatodistusohjelmien määrä on riittävä, mutta pienimpiä yksittäisiä ohjelmia voidaan päivittää ja nostaa hieman, jolla lisätään kilpailua pankkien välillä.

Lyhytaikainen velanotto on tarkoitus toteuttaa kuntatodistuksia liikkeelle laskemalla. Vuoden 2014 lopussa kuntatodistuksia oli liikkeellä vain 10 milj. euroa. Vuoden 2014 talousarvion mukaan kuntatodistusten määrä olisi voinut olla enintään 60 milj. euroa. Vuoden 2015 nettomuutos olisi vain 10 milj. euroa, jolloin vuoden 2015 lopussa kuntatodistuksia voisi olla liikkeellä yhteensä 20 milj. euroa. Vuoden 2015 aikana kuntatodistuksia voi silti olla liikkeellä ajoittain merkittävästi tätä suurempi määrä. Kuntatodistuksia on myös tarpeen käyttää tasoittamaan kassavarannon kuukauden sisällä tapahtuvaa vaihtelua erityisesti kaupungin palkkapäivien ja verotulopäivien välillä.

Pitkäaikaiset lainat nostettaneen yhdessä tai useammassa erässä, mutta kuitenkin vähintään 20 milj. euron määräisenä jolloin varainhankinta tulee edullisimmaksi. Todennäköisenä rahanlähteenä lienee varainhankinta suoraan markkinoilta eli kaupungin liikkeelle laskema kotimainen tai ulkomainen jvk-laina tai ns. Private Placement sekä muussa tapauksessa pankkien tai Kuntarahoituksen taselainat. Poikkeuksena tästä nostetaan 1,6 milj. euron korkotukilaina Runosmäen vanhainkodin investointiin. Pitkäaikainen rahoitus kilpailutetaan aina eri vastapuolien kesken riippumatta rahoituksen hankintakanavasta sekä dokumentaatiosta.

Talousarvion ja taloussuunnitelman mukaisesti pitkäaikaiset lainat kehittyvät vuosina 2015 - 2018 seuraavasti:

Päätöksen pitkäaikaisesta ja lyhytaikaisesta lainannostosta tekee kaupunginhallituksen johtosäännön mukaisesti talous- ja strategiaryhmän johtaja.

Korollisen kokonaisvelan kehitys

Kaupungin pitkäaikainen velkamäärä vuoden 2014 lopussa oli 420,3 milj. euroa ja lyhytaikaisia lainoja eli kuntatodistuksia oli liikkeellä vuoden vaihtuessa 10 milj. euroa. Yhteensä lainakanta oli näin ollen 430,3 milj. euroa. Tämän lisäksi henkilöstökassan ja tytäryhtiöiden talletukset olivat yhteensä 111 milj. euroa eli korollinen kokonaisvelka 541,7 milj. euroa. Korollisen kokonaisvelan korko oli 1,78 % vuoden vaihteessa.

Kaupungin nettovelka oli n. 60,5 milj. euroa vuoden 2014 lopussa. Korollisesta kokonaisvelasta vähennetään kaupungin myöntämät antolainat tytäryhtiöille, kaupungin kassavarat ja vahinkorahaston rahoitusomaisuus, jolloin saadaan kaupungin nettovelka. Nettoantolainaus tytäryhtiöille on vuonna 2015 n. 30 milj. euroa eli nettovelka tulee nousemaan lainanoton vuoksi vuonna 2015 n. 32 milj. euroa, jolloin nettovelka olisi n. 92,5 milj. euroa.

Suurin osa kaupungin lainakannasta on suojattu koronnousua vastaan koronvaihtosopimuksilla. Tosin suurin osa suojauksesta on vain neljän vuoden mittaisia. Suojausastetta on tarpeellista nostaa erityisesti ko. erääntymisajankohdasta eteenpäin. Uudet pitkäaikaiset lainat nostetaan yleensä vaihtuvakorkoisena. Myöhemmin lainojen korkoperustetta voidaan muuttaa markkinatilanteen mukaan koronvaihtosopimuksella. Suojausastetta tulisikin ajallisesti jatkaa nykyistä pitemmälle.

Vuoden 2015 aikana on tarkoitus kiinnittää myös erityistä huomiota konsernivelan suojaukseen. Toisin sanoen tytäryhtiöiden lainakannan korkokustannusten vaihtelua pyritään pienentämään solmimalla uusia koronvaihtosopimuksia.

Kassavarannon ja muiden sijoitusten tuotto vuonna 2014

Kassavaranto vuoden 2014 lopussa oli 108,3 milj. euroa (ilman vahinkorahaston erityiskatteisia sijoituksia). Keskimäärin kassavaranto oli n. 99,07 milj. euroa. Vuoden 2014 aikana korot säilyivät alhaalla ja yritys- sekä pankkien korkoinstrumenttien marginaalit laskivat vuoden aikana. Tämän seurauksena kassavarannon sijoituksista muodostui pääomavoittoja rahoitustuloihin. Kassavarannon tuotoksi muodostui yhteensä n. 3,40 milj. euroa (eli 3,43 % keskimääräiselle kassavarannolle) jakaantuen korkotuloihin, emissiovoittoihin ja arvonpalautuksiin vaikka noin kolmasosa kassavarannon määrästä oli maksuliiketileillä. Lisäksi rahoitusomaisuuteen jää realisoimattomia arvonnousuja. Talousarviossa tuotoksi oli arvioitu 1,55 milj. euroa.

Omien rahastojen osalta vahinkorahaston pääoma oli vuoden vaihteessa 44,2 milj. euroa, joista erityiskatteisten (=rahoitusomaisuus, loppuosa sis. kaupungin kassavarantoon) sijoitusten osuus oli 37,5 milj. euroa. Rahaston tuotoksi muodostui 4,8 milj. euroa eli n. 12 %:n tuotto. Talousarviossa oli tuotoksi arvioitu 2,1 milj. euroa. Lahjoitusrahastojen tuotto (koonti) oli 0,9 milj. euroa eli n. 6,7 % vuoden alun pääomalle.

Sijoitussuunnitelma

Kaupungin sijoitussuunnitelmassa määritellään sijoitusten painopistealueita ja kassavarannon ja rahastojen allokaatiojakaumat eri instrumenttiluokille.

Sijoitussuunnitelmassa korostetaan myös sijoitusperiaatteiden mukaisia eettisiä periaatteita ja YK:n vastuullisen sijoittamisen toimintamalleja tuloksellisuudesta tinkimättä.

Sijoitusten osalta painotetaan erityisesti kaupungin kassan likviditeettiä. Rahastojen sijoitusten tulee osaltaan tukea kaupungin maksuvalmiutta.

EhdotusEdellä olevaan viitaten esitämme, että

• kaupunginhallitus hyväksyy vuoden 2015 lainannostosuunnitelman, jossa nostetaan enintään 122 milj. euroa pitkäaikaista lainaa vuoden 2015 aikana,
• kaupunki käyttää tarvittaessa maksuvalmiuden niin vaatiessa tai kassavarannon heilahteluita tasaamaan tai korvaamaan edellä mainittua pitkäaikaista rahoitusta jo solmittuja 340 milj. euron kuntatodistusohjelmia täysimääräisesti,
• kaupungin liikkeellä olevien kuntatodistusten määrän nettomuutos vuoden 2015 lopussa on enintään 10 milj. euroa ja kokonaismäärä on enintään 20 milj. euroa,
• kaupunki hajauttaa pitkäaikaisten lainojen korkojakaumaa solmimalla vähintään 30 milj. euron koronvaihtosopimuksia tai nostaa vastaavan suuruisen määrän lainoja kiinteäkorkoisena
• lainojen suojausastetta koronnousuilta tulee lisätä erityisesti vuoteen 2020 asti,
• kassavarannon minimitavoitteena pidetään kaupungin riittävän likviditeetin ylläpitämiseksi 20 milj. euroa
• kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevan sijoitussuunnitelman vuodelle 2015.

Liite 1Sijoitussuunnitelma vuodelle 2015

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää, että

·   hyväksytään vuoden 2015 lainannostosuunnitelma, jossa nostetaan enintään 122 milj. euroa pitkäaikaista lainaa vuoden 2015 aikana,

·   kaupunki käyttää tarvittaessa maksuvalmiuden niin vaatiessa tai kassavarannon heilahteluita tasaamaan tai korvaamaan edellä mainittua pitkäaikaista rahoitusta jo solmittuja 340 milj. euron kuntatodistusohjelmia täysimääräisesti,

·   kaupungin liikkeellä olevien kuntatodistusten määrän nettomuutos vuoden 2015 lopussa on enintään 10 milj. euroa ja kokonaismäärä on enintään 20 milj. euroa,

·   kaupunki hajauttaa pitkäaikaisten lainojen korkojakaumaa solmimalla vähintään 30 milj. euron koronvaihtosopimuksia tai nostaa vastaavan suuruisen määrän lainoja kiinteäkorkoisena,

·   lainojen suojausastetta koronnousuilta tulee lisätä erityisesti vuoteen 2020 asti,

·   kassavarannon minimitavoitteena pidetään kaupungin riittävän likviditeetin ylläpitämiseksi 20 milj. euroa,

·   hyväksytään liitteenä oleva sijoitussuunnitelma vuodelle 2015.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Kokouksessa asiaa oli selvittämässä johtaja Jukka Laiho.