Kaupunginvaltuusto 15.12.2014 § 193
Voimassa: | 1.1.2015- |
Viite: | Kumoaa kaupunginvaltuuston 17.12.2012 § 252 hyväksymän hallintosäännön. |
| Toimivallan siirtoa ja määrittelyä ym. koskevat päätökset päivitetään myöhemmin. |
_____________________________________
2 § Turun kaupungin hallinto 3
2. luku Päätöksenteko- ja kokousmenettely 4
3 § Luvun määräysten soveltaminen 4
5 § Kokouksen koollekutsuminen 4
10 § Tilapäinen puheenjohtaja 5
11 § Läsnäolo ja puheoikeudet 5
12 § Kaupunginhallituksen edustus muissa toimielimissä 6
14 § Esteellisyyden toteaminen 6
16 § Viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden tekemät päätökset 8
17 § Päätösvallan siirron kirjaaminen 9
3. luku Asian ottaminen ylemmän toimielimen käsiteltäväksi 9
18 § Kaupunginhallituksen, lautakunnan ja liikelaitoksen johtokunnan otto-oikeus 9
19 § Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen 9
20 § Asian ottaminen lautakunnan tai johtokunnan käsiteltäväksi 10
21 § Asian ottaminen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi 10
4. luku Toimialoja ja niiden toimielimiä koskevat yhteiset määräykset 10
22 § Lautakunnan ja johtokunnan kokoonpano 10
23 § Lautakunnan ja johtokunnan yleiset tehtävät 11
25 § Toimialojen hallinto ja johtoryhmät 13
26 § Talousarvio ja taloussuunnitelma 14
27 § Talousarvion täytäntöönpano 14
29 § Talousarvion muutokset 14
30 § Omaisuuden luovuttaminen 15
31 § Tarveselvitys ja hankesuunnitelma 15
32 § Omaisuuden hankkiminen 15
33 § Rahoituksen hoitaminen 15
34 § Valvonta ja riskienhallinta 16
37 § Hankinnat ja muiden taloudellisten sitoumusten tekeminen 16
38 § Muut taloutta koskevat määräykset 17
6. luku Toimivalta henkilöstöasioissa 17
39 § Luvun määräysten soveltaminen viranhaltijaan 17
40 § Toimivalta viran perustamisessa, muuttamisessa ja lakkauttamisessa 17
41 § Toimivalta työsopimussuhteen (toimen) perustamisessa, muuttamisessa ja lakkauttamisessa 17
42 § Henkilöstöjohtajan toimivalta eräissä asioissa 17
43 § Viran haettavaksi julistaminen 18
44 § Virkojen ja toimien kelpoisuusvaatimukset 19
45 § Henkilökunnan ottaminen 19
46 § Terveystietojen antaminen 20
47 § Virkasuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi 20
48 § Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen 20
49 § Viran ja toimen sekä sen haltijan siirtäminen yksiköstä toiseen 20
51 § Palkattoman harkinnanvaraisen virka- tai työvapaan hakeminen ja myöntäminen 21
53 § Virka- tai työvapaan ajalta suoritettavista harkinnanvaraisista palkkaeduista päättäminen 21
54 § Sivutoimilupa ja -ilmoitus 21
55 § Virantoimituksesta pidättämisestä päättävä viranomainen 21
56 § Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen 21
58 § Aiheettomasti maksetun palkan tai muun taloudellisen etuuden takaisinperintä 22
59 § Ratkaisuvalta eräissä henkilöstöasioissa 22
60 § Virka- tai työtehtävien poikkeuksellista suorituspaikkaa koskevan luvan antaminen 22
61 § Nimikirjan pitämisestä ja henkilötietojärjestelmään kerättävistä tiedoista päättäminen 23
62 § Päättävä viranomainen työsopimussuhteisten osalta 23
64 § Eräiden viranhaltijoiden asema ja toimivallan siirtäminen 23
7. luku Erinäisiä säännöksiä 23
66 § Kaksikielisyys ja palvelujen antaminen eri kielillä 24
67 § Osallisuus ja tiedottaminen 24
68 § Toimielimien alaikäiset jäsenet 24
69 § Kaupungin asukkaiden ja luottamushenkilöiden aloitteet 24
70 § Kaupungin nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoitus 24
71 § Kaupungin yleinen edustaminen 25
72 § Arvopostin vastaanottaminen 25
Tässä hallintosäännössä määrätään Turun kaupungin päätöksenteko- ja kokousmenettelystä sekä hallinnosta ja taloudenhoidosta.
Hallintosäännön ohella kaupungin toimintaa ohjataan muilla johtosäännöillä. Kaupungin hallinnon ja talouden tarkastuksesta määrätään erillisellä johtosäännöllä. Valtuuston toiminnasta määrätään valtuuston työjärjestyksessä.
Hallintosääntöä sovelletaan toissijaisena mainittuihin johtosääntöihin nähden. Hallintosäännön 11 ja 12 §:ien määräyksiä ei sovelleta kuitenkaan tarkastuslautakuntaan.
Kaupungin hallinto muodostuu kaupunginjohtajan johtamasta konsernihallinnosta sekä viidestä toimialasta: hyvinvointitoimialasta, kiinteistötoimialasta, sivistystoimialasta, vapaa-aika toimialasta ja ympäristötoimialasta.
Turun kaupungin luottamushenkilöhallinnon muodostavat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen konsernijaosto ja seuraavat lauta- ja johtokunnat sekä näiden jaostot:
Hyvinvointitoimiala
1)Sosiaali- ja terveyslautakunta, jonka alaisuudessa toimii yksilöjaosto
Kiinteistötoimiala
2)Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta
Sivistystoimiala
3)Kasvatus- ja opetuslautakunta, jonka alaisuudessa toimivat ruotsinkielinen jaosto, suomenkielinen varhaiskasvatus- ja perusopetusjaosto sekä suomenkielinen lukio- ja ammattiopetusjaosto
Vapaa-aikatoimiala
4)Kulttuurilautakunta
5)Liikuntalautakunta
6)Nuorisolautakunta
Ympäristötoimiala
7)Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta
8)Rakennuslautakunta
9)Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta
10)Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta
Lisäksi toimivat Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos ja Vesiliikelaitos sekä toimielimet:
1) Aluepelastuslautakunta
2) Vesiliikelaitoksen johtokunta
Toimialojen lauta- ja johtokuntien yleisistä tehtävistä säädetään hallintosäännön 23 §:ssä. Toimialan lauta- ja johtokuntien tehtäväalue, erityiset tehtävät ja toimivalta määritellään toimialan taikka lauta- tai johtokunnan johtosäännössä.
2. luku Päätöksenteko- ja kokousmenettely
3 § Luvun määräysten soveltaminen
Tämän luvun määräyksiä noudatetaan kaupungin toimielimissä. Toimikuntien osalta määräyksiä noudatetaan kuitenkin vain soveltuvin osin.
Luvun määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin myös toimitus- ja katselmusmiesten kokouksissa sekä viranhaltijapäätösten tekemisessä.
Kaupunginhallitus päättää puheenjohtajan esittelystä viimeistään kunkin vuoden joulukuussa seuraavan vuoden kevätkauden sekä viimeistään kesäkuussa seuraavan syyskauden varsinaisten kokoustensa ajankohdat, joista ilmoitetaan niin kuin kunnallisten ilmoitusten julkaisemisesta kunnassa on voimassa.
Muun toimielimen kokoukset pidetään toimielimen päättäminä aikoina.
Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi. Lisäksi kokous on pidettävä, mikäli enemmistö toimielimen jäsenistä tai esittelijä sitä puheenjohtajalta pyytää ilmoittamansa asian käsittelemistä varten.
Toimielimen kokoukset pidetään toimielimen päättämässä paikassa. Toimielimen puheenjohtaja voi kuitenkin erityisestä syystä määrätä muunkin kokouspaikan.
5 § Kokouksen koollekutsuminen
Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.
Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä, mikäli mahdollista, siinä käsiteltävät asiat. Esityslista toimitetaan mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä.
Kokouskutsu toimitetaan jäsenille ja muille kokouksessa läsnäoloon oikeutetuille toimielimen päättämällä tavalla, mikäli mahdollista, vähintään kaksi päivää ennen kokousta. Kokouskutsu tai tieto siitä, milloin ja mistä kutsu on sähköisesti noudettavissa, toimitetaan saajan toimielimen sihteerille ilmoittamaan sähköposti-, posti- tai käyntiosoitteeseen. Kokouskutsu tai tieto siitä, että kutsu on noudettavissa, voidaan toimittaa myös puhelimitse tai tekstiviestinä.
Jos jotakin asiaa ei saada kokouksessa käsitellyksi, toimielin voi päättää asian siirtämisestä käsiteltäväksi toimielimen päättämänä aikana jatkokokouksessa, johon ei tarvitse antaa erillistä kokouskutsua. Kokouksesta poissaolevalle on kuitenkin toimitettava tieto jatkokokouksesta. Jatkokokouksesta on muutoin voimassa, mitä toimielimen kokouksesta on määrätty.
Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenensä kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja tai esittelijä voi toimittaa kutsun varajäsenelle.
Avattuaan kokouksen puheenjohtajan on todettava läsnä olevat ja se, missä ominaisuudessa kukin on läsnä. Lisäksi puheenjohtajan on todettava, onko kokous kutsuttu laillisesti koolle ja onko se päätösvaltainen.
Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei puheenjohtaja toisin päätä.
Toimielin voi yksimielisesti ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa.
Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka varoituksesta huolimatta jatkaa sopimatonta käyttäytymistä. Jos syntyy epäjärjestys, jota puheenjohtaja ei voi hillitä, hänen on keskeytettävä tai lopetettava kokous.
Milloin sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai sanotun asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja toimielimen jäsenistä.
Kaupungin eri toimielimissä on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus seuraavasti:
Kaupunginhallitus:
•kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä kaupunginhallituksen esittelijät, toimialajohtajat, johtava kaupunginsihteeri, kaupunginsihteerit ja konsernihallinnon ryhmien johtajat
Kaupunginhallituksen konsernijaosto:
•jaoston esittelijä sekä jaoston määräämä sihteeri, apulaiskaupunginjohtaja, toimialajohtajat ja keskushallinnon ryhmien johtajat
Muut toimielimet:
•asianomaiset esittelijät, toimielimen sihteeri, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginhallituksen määräämä edustaja tai tämän varaedustaja, kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtaja. Kaupunginjohtajan tai apulaiskaupunginjohtajan ollessa estynyt tämän tilalla voi läsnäolo- ja puheoikeutta käyttää kaupunginjohtajan tai apulaiskaupunginjohtajan nimeämä varaedustaja. Lautakuntien puheenjohtajilla on puhe- ja läsnäolo-oikeus lautakuntiensa jaostoissa.
Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta määrätään toimielimen johtosäännössä tai siitä päättää asianomainen toimielin.
Toimialajohtajalla on velvollisuus olla läsnä kaupunginhallituksen ja valtuuston kokouksissa kaupunginjohtajan määräämissä asioissa.
12 § Kaupunginhallituksen edustus muissa toimielimissä
Kaupunginhallitus voi määrätä edustajansa muihin toimielimiin. Edustajaksi voidaan määrätä kaupunginhallituksen jäsen tai varajäsen, kaupunginjohtaja tai apulaiskaupunginjohtaja. Kaupunginhallitus voi määrätä edustajalle varaedustajan.
Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana. Mikäli esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, muutettu ehdotus on pohjaehdotus. Jos esittelijä on peruuttanut ehdotuksensa, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä.
Toimielimen tai kaupunginhallituksessa puheenjohtajan niin vaatiessa esittelijän on esiteltävä muukin kuin esityslistalla mainittu asia toimielimessä. Samalla tulee päättää esittelyn määräajasta.
Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen esittelijänä toimii hänen sijaisekseen tai varahenkilökseen määrätty.
Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Tällöin puheenjohtajan ehdotus on käsittelyn pohjana.
14 § Esteellisyyden toteaminen
Esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyytensä.
Tarvittaessa toimielin päättää, voiko toimielimen jäsen tai puheenjohtaja tai muu kokouksessa läsnä oleva osallistua asian käsittelyyn. Henkilön, jonka esteellisyyttä käsitellään, on tarvittaessa annettava toimielimelle selvitys esille nousseen esteellisyyden perusteista.
Pöytäkirjan laatii pöytäkirjanpitäjä. Tarvittaessa puheenjohtaja ratkaisee pöytäkirjan sisällön. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja voidaan tarkastaa myös sähköisesti. Mikäli kokouksen valitsemat pöytäkirjantarkastajat ovat eri mieltä puheenjohtajan kanssa, toimielin päättää pöytäkirjan oikeasta sisällöstä. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Nähtäväksi asettamispäivää ei saa merkitä kahta viikkoa aikaisemmaksi ennen seuraavaa kaupunginhallituksen tiedossa olevaa kokouspäivää, jotta kaupunginhallituksen mahdollisuus ottaa pöytäkirjassa oleva asia käsiteltäväkseen ei esty, ellei asian kiireellisyydestä muuta johdu.
Pöytäkirjaan merkitään
1. järjestäytymistietoina
-toimielimen nimi,
-kokouksen alkamis- ja päättymisaika,
-kokouspaikka,
-saapuvilla olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä,
-kokouksen koollekutsumisen laillisuus sekä
-kokouksen päätösvaltaisuus.
2. asian käsittelytietoina
-asiaotsikko,
-asian selostus,
-päätösehdotus,
-asian esittelijä,
-esteellisyys,
-ne tehdyt ehdotukset ja niiden kannatukset, jotka ovat voimassa, kun puheenjohtaja keskustelun päätyttyä tekee yhteenvedon keskustelusta,
-äänestykset (äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys, äänestyksen tulos siten, että kunkin jäsenen kannanotto ilmenee pöytäkirjasta),
-vaalit (vaalitapa ja vaalin tulos),
-päätös sekä
-eriävä mielipide.
3. laillisuustietoina
-tieto asian salassa pitämisestä ja salassapidon perusteesta,
-oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus,
-puheenjohtajan allekirjoitus,
-pöytäkirjanpitäjän varmennus,
-merkintä pöytäkirjan tarkastamisesta sekä
-merkintä pöytäkirjan nähtävänpidosta.
Pöytäkirjaan on liitettävä muutoksenhakuohjaus.
Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu.
Mikäli asia on 13 §:n mukaisesti poistettu esityslistalta, pöytäkirjaan merkitään tieto siitä, että asia on poistettu esityslistalta.
Mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden tekemiin päätöksiin.
Kaupunginhallitus antaa tarvittaessa ohjeet pöytäkirjan laadinnan yhtenäistämisestä.
16 § Viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden tekemät päätökset
Luottamushenkilön ja viranhaltijan päätöksistä pidetään kuntalain 62 §:n 2 momentin mukaan pöytäkirjaa, mikäli se ei ole päätöksen luonteen johdosta tarpeetonta.
Päätöspöytäkirja on tehtävä aina silloin, kun päätös koskee julkisen vallan käyttämistä, mikäli tässä säännössä ei ole toisin määrätty.
16.1 Päätöspöytäkirjaan merkitään
-viranomaisen nimike,
-päätöksentekijän nimi ja virka-asema, jossa päätös on tehty,
-päiväys,
-pykälänumerointi,
-otsikko,
-selostus asiasta perusteluineen,
-varsinainen päätös,
-allekirjoitus,
-jakelutiedot ja
-muutoksenhakuosoitus.
16.2. Esittely ja eriävä mielipide
Päätös tehdään esittelystä vain, jos niin on johtosäännössä määrätty.
Mikäli päätös tehdään johtosäännön nojalla esittelystä, esittelijällä on oikeus merkitä eriävä mielipiteensä pöytäkirjaan tai päätökseen.
16.3. Päätöspöytäkirjan pitäminen nähtävänä
Päätöspöytäkirjan nähtäville asettamisesta kuulutetaan asianomaisen toimielimen pöytäkirjan kuuluttamisen yhteydessä. Toimielimen pöytäkirjaa koskevaan kuulutukseen liitetään tällöin ilmoitus siitä, että ne toimielimen alaisten viranhaltijoiden tekemät päätöspöytäkirjat, jotka on ilmoitettu toimielimelle mahdollista kuntalain 51 §:n tarkoittamaa ottamista varten, ovat nähtävillä samaan aikaan kuin se toimielimen pöytäkirja, jossa toimielin merkitsee mainitut viranhaltijoiden tekemät päätökset tiedokseen. Pöytäkirja voidaan erityisestä syystä kuuluttaa myös omana asiakirjanaan erillään toimielimen pöytäkirjasta, jolloin tämä seikka tulee merkitä toimielimen edellä tarkoitettuun pöytäkirjaan.
16.4. Edellytykset päätöspöytäkirjan tekemättä jättämiselle
Erillistä viranhaltijan päätöspöytäkirjaa ei yleensä tarvitse pitää, jos päätös koskee jotakin seuraavista asiaryhmistä:
-lakiin taikka virka- tai työehtosopimukseen perustuvan muun kuin palkkausta koskevan etuuden myöntäminen,
-koti- ja ulkomaiseen koulutukseen lähettäminen sekä koti- ja ulkomainen virkamatka,
-tavanomaisen huomaavaisuuden osoittaminen,
-kaupungin sisäiseen hallintoon kuuluva asia, jota koskevan päätöksen tekeminen ei muutoin edellytä päätöspöytäkirjan tekemistä,
- työsuhteeseen ottaminen,
-enintään vuoden mittaiseen virkasuhteeseen ottaminen silloin, kuin palvelukseen ottaminen ei perustu julkiseen hakuun,
- vuokrasopimuksen tekeminen, kun sen arvo vuodessa on alle 10.000 euroa,
-puitesopimukseen perustuvan tilauksen tekeminen toimielimen mahdollisesti asettamissa rajoissa,
-hankinnan tekeminen silloin, kun sen arvo on alle 20.000 euroa tai
-muu tavanomaiseen toimintaan liittyvä merkitykseltään vähäinen asia, joka ei edellytä päätöspöytäkirjan tekemistä.
Näistä päätöksistä ei ilmoiteta toimielimille.
16.5. Ilman päätöspöytäkirjaa tehdyn päätöksen muoto
Ilman päätöspöytäkirjaa tehty päätös tehdään erillisellä asiakirjalla, joka voi olla esimerkiksi päätös, lasku, tilaus, työsopimus, sopimus, toimituskirja taikka muu edellä mainitun asian päättämiseen tarkoitettu sähköinen asiakirja tai vakiolomake.
Päätöksen tekemiseen oikeutetun tulee päivätä ja allekirjoittaa tai varmentaa ratkaisunsa edellä tarkoitettuun asiakirjaan.
Tässä pykälässä määrätyn lisäksi päätöspöytäkirja on tehtävä silloin, kun muutoksenhakuun oikeutettu ilmoittaa tekevänsä päätöksestä oikaisuvaatimuksen tai valituksen ja pyytää tätä varten pöytäkirjanotteen. Pyyntö voidaan tehdä myös ennen päätöksen tekemistä.
17 § Päätösvallan siirron kirjaaminen
Johtosäännön nojalla siirretystä päätösvallasta on pidettävä luetteloa, joka liitetään johto- tai hallintosääntöön.
3. luku Asian ottaminen ylemmän toimielimen käsiteltäväksi
18 § Kaupunginhallituksen, lautakunnan ja liikelaitoksen johtokunnan otto-oikeus
Asian ottamisesta kuntalain mukaisesti kaupunginhallituksen käsiteltäväksi
voi päättää kaupunginhallitus, sen puheenjohtaja, kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtaja.
Asian ottamisesta kuntalain mukaisesti lautakunnan tai johtokunnan käsiteltäväksi voi päättää lauta- ja johtokunnan ja niiden puheenjohtajan lisäksi toimialajohtaja toimialallaan.
19 § Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen
Kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen on ilmoitettava kaupunginhallitukselle päätöspöytäkirjalla tekemistään päätöksistä. Kaupunginhallitus voi kuitenkin päättää, että joitakin asioita tai asiaryhmiä koskevia päätöksiä ei tarvitse ilmoittaa.
Lauta- ja johtokunnan alaisen viranomaisen on ilmoitettava lauta- tai johtokunnalle päätöspöytäkirjalla tekemistään päätöksistä. Lauta- ja johtokunta voi kuitenkin päättää, että joitakin asioita tai asiaryhmiä koskevia päätöksiä ei tarvitse ilmoittaa.
Ilmoitus on tehtävä neljän päivän kuluessa kokouksen pitämisestä tai päätöksen tekemisestä siitä riippumatta, onko pöytäkirja tarkastettu.
Päätökset niissä asioissa, joita ei tarvitse ilmoittaa, voidaan otto-oikeuden estämättä päätöksentekijän harkinnan mukaan panna täytäntöön, jollei yksittäistapauksessa ole ilmoitettu asian ottamisesta kaupunginhallituksen tai lauta- tai johtokunnan käsiteltäväksi.
20 § Asian ottaminen lautakunnan tai johtokunnan käsiteltäväksi
Lautakunnan tai johtokunnan on päätettävä viimeistään siinä kokouksessa, joka ensiksi pidetään 16 §:ssä mainitun pöytäkirjan saapumisen jälkeen, ottaako se alaisensa toimielimen, luottamushenkilön tai viranhaltijan päätöksen käsiteltäväkseen. Mikäli päätöstä ei tehdä mainitussa kokouksessa, otto-oikeus on menetetty.
Lautakunnan tai johtokunnan puheenjohtajan ja viranhaltijan on käytettävä otto-oikeuttaan ennen kuin lautakunta tai johtokunta käsittelee asian mahdollista ottamista käsiteltäväkseen.
Mikäli kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginjohtaja tai apulaiskaupunginjohtaja on jo käyttänyt otto-oikeuttaan, lautakunta, johtokunta tai viranhaltija ei saa enää käyttää otto-oikeuttaan.
21 § Asian ottaminen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi
Kaupunginhallituksen on, mikäli jäljempänä 2 momentissa mainittu henkilö ei ole vielä käyttänyt otto-oikeuttaan, päätettävä viimeistään siinä kokouksessa, joka ensiksi pidetään 16 §:ssä mainitun pöytäkirjan saapumisen jälkeen, ottaako se toimielimen, luottamushenkilön tai viranhaltijan päätöksen käsiteltäväkseen. Mikäli ottopäätöstä ei tehdä mainitussa kokouksessa, otto-oikeus on menetetty.
Kaupunginhallituksen puheenjohtajan, kaupunginjohtajan ja tehtäväalueellaan apulaiskaupunginjohtajan on käytettävä otto-oikeuttaan ennen kuin kaupunginhallitus käsittelee asian mahdollista ottamista käsiteltäväkseen.
Mikäli toimielimen, luottamushenkilön tai viranhaltijan tekemä päätös on otettu sekä lautakunnan tai johtokunnan että kaupunginhallituksen käsiteltäväksi, asian käsittelee kaupunginhallitus.
4. luku Toimialoja ja niiden toimielimiä koskevat yhteiset määräykset
22 § Lautakunnan ja johtokunnan kokoonpano
Lauta- ja johtokuntaan kuuluu 13 kaupunginvaltuuston toimikaudekseen valitsemaa jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Kaupunginvaltuusto nimeää yhden jäsenistä lauta- ja johtokunnan puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi.
23 § Lautakunnan ja johtokunnan yleiset tehtävät
Lautakunta ja johtokunta kehittää, ohjaa ja valvoo alaisensa organisaation toimintaa ottaen huomioon mitä 24 §:ssä on toimialajohtajasta määrätty.
Lautakunnan ja johtokunnan tehtäviin tehtäväalueellaan kuuluu:
1) päättää talousarvioesityksen ja johtokunnan osalta tilinpäätöksen tekemisestä kaupunginhallitukselle,
2) hyväksyä tehtäväalueen henkilöstösuunnitelma ja liikelaitoksen liike-toimintasuunnitelma,
3) raportoida tehtäväalueen taloudesta ja toiminnasta kaupunginhallitukselle ja valtuustolle,
4) päättää tehtäväalueen avustusten myöntämisestä kaupunginhallituksen määräämien periaatteiden mukaisesti,
5) päättää saamisten tileistä poistamisesta,
6) päättää tehtäväalueen viranhaltijoiden hankinta- ja sopimusvaltuuksista kaupunginhallituksen määräämien periaatteiden mukaisesti,
7) päättää tehtäväalueen palveluiden ja tuotteiden hinnoittelusta kaupunginvaltuuston tai kaupunginhallituksen hyväksymien periaatteiden ja perusteiden mukaisesti,
8) päättää tehtäväalueen yksittäisten toimipisteiden muutoksista kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymien palveluverkkoa koskevien periaatteiden mukaisesti,
9) päättää sopimusohjaukseen kuuluvista strategisista palvelusopimuksista,
10) päättää toimialajohtajan välittömien esimiesasemassa olevien alaisten ottamisesta virkaan ja toimeen,
11) hyväksyä tilahankkeiden tarveselvitykset, mikäli hankkeen vuosivuokra on alle 200.000 euroa tai hankkeen kustannusarvio on alle 2 miljoonaa euroa,
12) hyväksyä tilahanke, joka on vuosivuokraltaan alle 30.000 euroa tai kustannusarvioltaan alle 1 miljoona euroa,
13) päättää tiloista luopumisesta,
14) hyväksyä osaltaan tilahankkeiden hankesuunnitelmat ja esittää hankkeen hyväksymistä edelleen päätösvaltaiselle tasolle,
15) antaa muille viranomaisille tehtäväaluetta koskevat laajamerkitykselliset lausunnot ja kaupunginhallitukselta pyydetyt sellaiset lausunnot, joilla ei ole tavanomaista yleisempää merkitystä, sekä
16) päättää tehtäväaluetta koskevista laajamerkityksellisistä asioista.
Lautakunnalla ja johtokunnalla on oikeus siirtää toimivaltaansa toimialajohtajalle tai alaiselleen toimielimelle tai viranhaltijalle.
Lautakunta ja johtokunta voi saattaa asian, joka sillä on oikeus ratkaista, kaupunginhallituksen ratkaistavaksi, mikäli asian merkittävyys sitä edellyttää.
Toimialaa johtaa kaupunginjohtajan hallinnollisena alaisena toimiva toimialajohtaja, jonka tehtävänä on huolehtia toimialan toiminnan tuloksellisuudesta sekä sovittaa toimialan toiminta ja palvelut yhteen kaupunginhallituksen, muiden kaupungin toimialojen ja viranomaisten kanssa.
Toimialajohtajan tehtävänä toimialallaan on:
1)käyttää kaupungin puhevaltaa siltä osin, kun se ei kuulu lauta- tai johtokunnan tehtäviin,
2)vastata johtamisesta siten, että kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja toimialan lauta- tai johtokunnan sekä kaupunginjohtajan asettamat tavoitteet saavutetaan,
3)vastata osaltaan toimialan ja konsernihallinnon sekä sisäisen yhteistyön järjestämisestä sekä toimialansa palvelualueiden välisen yhteistyön järjestämisestä ja sen kehittämisestä,
4)esitellä asiat toimielimissä ja kaupunginjohtajan määräämissä asioissa kaupunginhallituksessa, ottaen huomioon, että toimialajohtaja ei kuitenkaan voi esitellä asiaa kaupunginhallituksessa, mikäli hän on esitellyt samaa asiaa lauta- tai johtokunnassa ja lauta- tai johtokunta on tehnyt päätöksen toimialajohtajan esittelystä poiketen,
5)huolehtia siitä, että lautakunnan ja johtokunnan puheenjohtajalla on ajan-tasaiset ja riittävät tiedot lautakunnan ja johtokunnan käsiteltäväksi tulevista olennaisista asioista,
6)laatia talousarvioesitys lauta- tai johtokunnalle sekä laatia liikelaitoksen osalta tilinpäätös,
7)raportoida toiminnasta ja taloudesta lauta- tai johtokunnalle,
8)päättää henkilöstöasioista, joita ei ole siirretty hallintosäännössä muulle viranomaiselle, sekä määrätä henkilökunnan sijoittamisesta tulos- ja palvelualueille,
9)päättää palvelualueiden jakamisesta tulosyksiköiksi ja määrätä palvelualueiden hallinnosta ja niiden johdon tehtävistä johtosääntöjen asettamissa rajoissa sekä kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan ohjeiden mukaisesti,
10)vastata talouden järjestämisestä kuten määrärahojen käytöstä toimialan johtosäännön ja talousarvion asettamissa puitteissa,
11)hyväksyä hankintojen tarjouspyynnöt ja tehdä hankintapäätökset lauta- tai johtokunnan määräämissä rajoissa,
12)päättää toimialaa koskevista sitoumuksista ja allekirjoittaa sopimukset,
13)päättää vahingonkorvauksista kaupunginhallituksen määräämissä rajoissa,
14)hakea valtionosuudet ja avustukset, joita ei haeta keskitetysti kaupunkitasolla,
15)päättää tuomioistuimen ja viranomaisen päätökseen tyytymisestä ja muutoksenhausta,
16)päättää projektien perustamisesta ja niiden hallinnosta,
17)huolehtia yhteistoiminnasta ja työsuojelusta,
18)päättää viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa tarkoitetun asiakirjan antamisesta,
19)vastata seudullisesta ja valtakunnallisesta yhteistyöstä sekä edunvalvonnasta,
20)huolehtia riskienhallinnasta ja varautumisesta,
21)vastata muista konsernijohdon määräämistä tehtävistä
22)myöntää helpotus tai vapautus saatavan suoritusaikatauluun, viivästyskorkoihin tai perintäkuluihin,
23)päättää saatavan siirtämisestä ulosottoon,
24)hyväksyä tilahankkeen tarveselvitys, mikäli vuosivuokra on alle 100 000 euroa tai kustannusarvioltaan alle 1 miljoona euroa sekä
25)päättää toimialalle kuuluvat muut asiat, ellei johtosäännöstä tai muusta päätöksestä toisin johdu.
Toimialajohtajan tulee raportoida toimialansa toiminnasta ja taloudesta kaupunginjohtajalle sekä huolehtia siitä, että kaupunginjohtajalla on asianmukaista valvontaa varten riittävät tiedot toimialan toiminnasta.
Toimialajohtajan tulee huolehtia siitä, että hänen johtamallaan toimialalla noudatetaan kaupunginhallituksen johtosäännössä mainittujen viranhaltijoiden toimivaltansa puitteissa antamia menettelytapa- ja toimintaohjeita.
Toimialajohtaja voi saattaa asian, joka hänellä on oikeus ratkaista, lauta- tai johtokunnan ratkaistavaksi, mikäli asian merkittävyys sitä edellyttää.
Toimialajohtaja voi ennen päätöksen tekemistä ottaa toimialan muun viranhaltijan toimivaltaan kuuluvan asian päätettäväkseen.
Toimialajohtajalla on oikeus siirtää hänelle hallinto- ja johtosäännöllä annettua päätösvaltaa muulle viranhaltijalle.
Toimialajohtajan ottaa kaupunginhallitus.
25 § Toimialojen hallinto ja johtoryhmät
Toimialojen tulos- tai palvelualueet määritetään niiden johtosäännössä. Muutoin hallinnon järjestämisestä määrää toimialajohtaja.
Toimialojen viranhaltijoiden erityislainsäädäntöön perustuvasta toimivallasta tai muusta erityisestä toimivallasta säädetään johtosäännössä. Muutoin hallinnon järjestämisestä määrää toimialajohtaja. Johtosäännössä tulee määrätä erikseen, mikäli toimivaltaa ei voida siirtää edelleen.
Toimialoilla tulee olla koko toimialan johtoryhmä, jonka kokoonpanon kaupunginjohtaja vahvistaa toimialajohtajan esityksestä. Lisäksi toimialalla tulee olla tarvittavat tulos- tai palvelualueiden johtoryhmät tai vastaava johtamisjärjestelmä, jonka toimialajohtaja vahvistaa.
Konsernihallinnossa on kaupungin johtoryhmä ja muut kaupunkitasoiset johtoryhmät. Toimialajohtajat kuuluvat kaupungin johtoryhmään.
Johtoryhmillä ei ole kuntalain mukaista päätösvaltaa.
26 § Talousarvio ja taloussuunnitelma
Kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarviossa kaupunginhallitukselle sekä lauta- ja johtokunnille tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot sekä johtokunnille liikelaitoksen talousarvion sitovat erät ja sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet.
Kaupunginhallitus, lautakunta ja johtokunta laatii esityksensä talousarviosta ja taloussuunnitelmasta noudattaen kaupunginvaltuuston ja -hallituksen antamia määräyksiä ja ohjeita.
27 § Talousarvion täytäntöönpano
Kaupunginhallitus ja lautakunta hyväksyy talousarvioon perustuvan käyttö- suunnitelmansa. Käyttösuunnitelma voi muodostua myös sopimusohjaus-malliin liittyvistä sopimuksista. Toimielin voi siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaiselleen viranhaltijalle.
Johtokunta hyväksyy kaupunginvaltuuston hyväksymään talousarvioon perustuvan liikelaitoksen talousarvion ja liiketoimintasuunnitelman.
Kaupunginvaltuusto antaa talousarvion noudattamista koskevat määräykset siitä, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupungin viranomaisia.
Kaupunginhallituksella on oikeus päättää sellaisen maksun suorittamisesta, joka on kaupunkia sitova ja kiireellinen, vaikka tarkoitukseen ei ole määrärahaa käytettävissä. Kaupunginhallituksen on tällöin viipymättä tehtävä valtuustolle esitys määrärahan myöntämisestä tai korottamisesta.
Talousarvion käyttötalousosaan ja investointiosaan tehtävät muutokset on esitettävä kaupunginvaltuustolle siten, että esitys ehtii käsiteltäväksi talousarviovuoden aikana.
Tuloslaskelmaosan ja rahoituslaskelmaosan yhteydessä vahvistettavia muutoksia voidaan esittää myös talousarviovuoden päättymisen jälkeen kuitenkin ennen kuin tilit ja tilinpäätös luovutetaan tilintarkastajille tarkastettavaksi.
Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin.
Kaupunginhallitus päättää lauta- ja johtokuntien määrärahojen ja tavoitteiden muutoksista, kun kaupungin organisaatiota muutetaan talousarviovuoden aikana.
Pysyvien vastaavien, aineettomien hyödykkeiden, kiinteän ja irtaimen omaisuuden sekä muiden kuin julkisesti noteerattujen osakkeiden ja osuuksien myynnistä, vuokralle antamisesta ja muusta luovuttamisesta päättää kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, lauta- tai johtokunta.
Kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus päättävät omaisuuden luovuttamisesta kaupunginhallituksen johtosäännössä määrätyllä tavalla. Alle 1 miljoonan euron arvoisen omaisuuden luovuttamisesta tai alle 100.000 euron vuosivuokran arvoisen omaisuuden vuokraamisesta päättää lauta- tai johtokunta. Kaupunginhallitus tekee päätöksen silloin, kun luovutettava tai vuokrattava omaisuus on kahden tai useamman hallintokunnan omaisuus- ja irtaimisto-rekistereissä.
31 § Tarveselvitys ja hankesuunnitelma
Kaupungin tilahankkeissa on noudatettava kaupunginvaltuuston hyväksymän ohjeen mukaisesti laadittua tarveselvitystä ja hankesuunnitelmaa tai hankekuvausta, jonka on hyväksynyt kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus taikka lauta- tai johtokunta. Tilahankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeessa on esitetty kulloinkin voimassa olevat tarveselvityksen ja hankesuunnitelman tai hankekuvauksen hyväksymisen kynnysarvot.
Julkisista hankinnoista annetun lain ja ns. erityisalojen hankintalain tarkoittamasta tavaroiden ja palveluiden ostamisesta sekä rakennusurakan toteuttamisesta ja mainittujen lakien tarkoittamista kynnysarvon alittavien hankintojen menettelystä määrätään hallintosäännön 37 §:ssä.
Muiden aineettomien hyödykkeiden, kiinteän ja irtaimen omaisuuden sekä muiden kuin julkisesti noteerattujen osakkeiden ja osuuksien ostamisesta, vuokraamisesta ja muusta hankkimisesta tai vastaanottamisesta päättää kaupunginvaltuuston päättämien perusteiden mukaisesti kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus ja lautakunta tai liikelaitoksen johtokunta. Mikäli omaisuus tulee kahden tai useamman hallintokunnan omaisuus- ja irtaimistorekisteriin, päätöksen tekee kuitenkin kaupunginhallitus tai kaupunginvaltuusto.
Kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus päättävät omaisuuden hankkimisesta kaupunginhallituksen johtosäännössä määrätyllä tavalla. Alle 1 miljoonan euron arvoisen omaisuuden hankkimisesta tai alle 100.000 euron vuosivuokran arvoisen omaisuuden vuokraamisesta päättää lauta- tai johtokunta.
Muilla kaupungin yksiköillä kuin kaupunginhallituksella ja kiinteistötoimialalla ei ole oikeutta hankkia omistukseensa tai vuokrata hallintaansa huoneistoja tai tiloja muuhun kuin lyhytaikaiseen käyttöön.
Kaupunginvaltuusto päättää talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista sekä leasingrahoituksen limiitin suuruudesta.
Kaupunginvaltuusto päättää lainan ottamisen ja lainan antamisen sekä muun sijoitustoiminnan ja rahoitusriskien hallinnan periaatteista.
34 § Valvonta ja riskienhallinta
Kaupungin toiminnot on järjestettävä ja johtamistehtävät hoidettava siten, että organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta sekä riskienhallinta.
Sisäisen valvonnan ohjaamisesta ja riskienhallinnasta vastaa keskitetysti kaupunginhallitus.
Johtamansa toiminnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta vastaa kunkin toimielimen tehtäväalueen johtava viranhaltija.
Kaupunginhallitus hyväksyy konserniohjeet.
Kaupungin konsernijohtoon kuuluvat kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen konsernijaosto, kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtaja.
Konsernijohto vastaa konserniohjauksesta ja -valvonnasta.
Kaupunginjohtajalla ja apulaiskaupunginjohtajalla on konsernivalvonnan toteuttamiseksi läsnäolo- ja puheoikeus kaupungin tytäryhtiöiden hallintoelimissä konserniohjeessa määrätyllä tavalla.
Kaupunginhallitus päättää lauta- ja johtokuntia sitovasti siitä, miten kaupungin toimintoja ja palveluja hoidetaan keskitetysti.
37 § Hankinnat ja muiden taloudellisten sitoumusten tekeminen
Julkisista hankinnoista annetun lain ja ns. erityisalojen hankintalain tarkoittamasta tavaroiden ja palveluiden ostamisesta sekä rakennusurakan toteuttamisesta ja mainittujen lakien tarkoittamista kynnysarvon alittavista hankinnoista päättää kaupunginhallitus, lautakunta ja johtokunta toimialallaan talousarvionsa puitteissa.
Kaupunginjohtaja päättää yhteishankinnoista ja niitä koskevista puitejärjestelyistä sekä määrää hankintaan ja tilaamiseen oikeutettuja sitovasti ne hankintapaikat, joista hankintaan ja tilaamiseen oikeutetut saavat tehdä hankintoja.
Julkisista hankinnoista annetun lain ja ns. erityisalojen hankintalain tarkoittamasta hankintaoikaisusta päättää kaupunginhallitus, lautakunta, johtokunta ja viranhaltija tekemänsä hankintapäätöksen osalta, mikäli hankintaoikaisu tehdään hankintayksikön aloitteesta. Mikäli hankintaoikaisu tehdään asianosaisen vaatimuksesta, päätöksen tekee kaupunginhallitus sekä lautakunta tai johtokunta omasta ja alaisensa viranhaltijan hankintapäätöksestä tehdyn hankintaoikaisun johdosta.
Kunkin viranomaisen oikeus tehdä hankintoja ja sitoumuksia kaupungin nimiin määritellään tilinkäyttöoikeuksin ja hankintarajoin talousarvion hyväksymisen yhteydessä taikka erillispäätöksin.
Kaupunginjohtaja antaa hankintoja koskevat menettelytapaohjeet.
38 § Muut taloutta koskevat määräykset
Kaupunginjohtaja antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita kaupungin taloudenhoidosta.
6. luku Toimivalta henkilöstöasioissa
39 § Luvun määräysten soveltaminen viranhaltijaan
Niistä virkasuhteeseen ja viranhaltijaan liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa (304/03), muussa laissa tai virkaehtosopimuksessa, päättää lähin ylempi monijäseninen viranomainen, ellei laissa ole toisin säädetty tai hallintosäännössä taikka toimielimen johtosäännössä muuta määrätty.
40 § Toimivalta viran perustamisessa, muuttamisessa ja lakkauttamisessa
Kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus päättävät niiden virkojen perustamisesta, muuttamisesta ja lakkauttamisesta, joiden täyttämisestä ne päättävät.
Muiden virkojen perustamisesta, muuttamisesta ja lakkauttamisesta päättää kaupunginhallitus.
Sama viranomainen, joka päättää viran perustamisesta, päättää virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi, ellei se ole siirtänyt päätösvaltaa asiassa muulle toimielimelle tai viranhaltijalle.
41 § Toimivalta työsopimussuhteen (toimen) perustamisessa, muuttamisessa ja lakkauttamisessa
Työsopimussuhteisen toimen perustamisesta, muuttamisesta ja lakkauttamisesta päättää kaupunginjohtaja.
42 § Henkilöstöjohtajan toimivalta eräissä asioissa
Henkilöstöjohtajan tehtävänä on:
1)toimia kaupungin palkka-asiamiehenä ja huolehtia kaupungin työnantajana käymästä lainsäädännön sekä virka- ja työehtosopimusten edellyttämästä paikallisesta neuvottelutoiminnasta,
2)päättää virka- ja työehtosopimuksen mukaisesta viran tai toimen palkkaryhmittelystä ja hinnoittelukohdasta sekä viran tai toimen palkan tai palkanosan tarkistuksesta ja muista palkka-asioista,
3)päättää virka- ja työehtosopimuksen määräyksiin perustuvan palkan-tarkistuksiin käytettävän järjestelyerän suuruudesta, sen jakamisen yleisistä periaatteista sekä tarvittaessa jakamisen ajankohdasta ja muista palkka-asioista,
4)tehdä esitys erillisestä virka- ja työehtosopimuksesta Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle,
5)hyväksyä kunnallisen pääsopimuksen mukaiset paikalliset virka- ja työehtosopimukset, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen antaman valtuutuksen nojalla tehtävät erilliset virka- ja työehtosopimukset ja kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimuksen perusteella tehtävät paikalliset sopimukset sekä yhteistoiminta- ja työsuojeluasioiden organisointia koskevat yleisohjeet,
6)nimetä koko kaupungin työsuojelupäällikkö, hyväksyä työterveyshuollon toimintasuunnitelma sekä korvaushakemus työterveyshuollon kustannuksista, huolehtia työsuojeluorganisaation vahvistamisesta ja työsuojeluvaalien järjestämisestä sekä vahvistaa työsuojeluvaalien tulokset,
7)hyväksyä muuhun kuin työ- ja virkaehtosopimuksen mukaiseen työsuojelu- ja työhyvinvointikoulutukseen osallistujat ja päättää osallistujille em. koulutuksen ajalta maksettavista palkkaeduista ja käytettävissään olevien varojen puitteissa muista eduista,
8)hyväksyä keskitettyyn henkilöstökoulutukseen, pääsopijajärjestöjen ylimpien päättävien elinten kokouksiin ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen suosituksen perusteella työ- ja virkaehtosopimuksen mukaiseen ammattiyhdistyskoulutukseen osallistujat sekä
9)päättää pääsopijajärjestöjen ylimpien päättävien elinten kokouksiin ja työ- ja virkaehtosopimuksen mukaiseen ammattiyhdistyskoulutukseen osallistuville maksettavista palkkaeduista ja käytettävissä olevien varojen puitteissa em. koulutuksen ajalta Kunnallisen työmarkkinalaitoksen suosituksen perusteella maksettavista muista eduista.
43 § Viran haettavaksi julistaminen
Viran julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija avoinna olevaan virkaan, ellei se ole siirtänyt päätösvaltaa alaiselleen toimielimelle tai viranhaltijalle. Viran, johon valtuusto valitsee viranhaltijan, julistaa kuitenkin haettavaksi kaupunginhallitus.
Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 §:n 3 momentissa säädetyn lisäksi henkilö voidaan perustellusta syystä ottaa ilman julkista hakumenettelyä, kun kysymyksessä on:
-viran uudelleen täyttäminen sitä aiemmin hakeneiden joukosta virkaan valitun irtisanouduttua ennen hänelle määrättyä virantoimituksen aloittamispäivää tai ilmoitettua ettei ota virkaa vastaan,
-kuntalain 25 §:ssä tarkoitettu kaupunginjohtajan siirtäminen toiseen virkaan,
-kaupungin toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa olevan henkilön ottaminen hänelle soveltuvaan virkaan siinä tapauksessa, että hän pysyvän sairauden, vian tai vamman vuoksi on kykenemätön hoitamaan entistä tehtäväänsä.
Virkaa tai tointa haettavaksi julistettaessa tulee haettavaksi julistavan viran- omaisen päättää, edellytetäänkö viran tai toimen kielitaitoa koskevan kelpoisuusvaatimuksen lisäksi suomen ja/tai ruotsin kielen taitoa, jota on pidettävä viran tai toimen tehtävien menestyksellisen hoidon edellyttämänä tai joka virka- tai työsuhteeseen otettaessa luetaan eduksi. Tällöin voidaan lisäksi ottaa huomioon myös muiden kielten kuin suomen ja ruotsin kielen tarve. Tämän momentin mukaisesti päätetystä kielitaitoedellytyksestä tai kielitaidon eduksi lukemisesta on oltava maininta viran tai toimen hakuilmoituksessa. Suomen ja ruotsin kielen taidon vaatimustason määräämisestä ja sen edellyttämän taidon osoittamisesta on voimassa, mitä 44 §:n 3, 4 ja 5 momenteissa määrätään.
44 § Virkojen ja toimien kelpoisuusvaatimukset
Virkaan tai toimeen otettavan tulee täyttää viran tai toimen vahvistetut kelpoisuusvaatimukset.
Viran tai toimen kelpoisuusvaatimuksista päättää sen perustava viranomainen, ellei niitä ole laissa, asetuksessa tai toimielimen johtosäännössä määrätty. Kelpoisuusvaatimuksiin on sisällytettävä kielitaitovaatimus, mikäli tehtävän tai työn luonne sitä edellyttää eikä 43 §:n 3 momentin mukaista menettelyä katsota riittäväksi.
Suomen ja/tai ruotsin kielen kelpoisuusvaatimukseksi voidaan asettaa vain suullinen taito, kirjallinen taito tai ymmärtämisen taito. Kustakin taidosta voidaan vaatimustasoksi asettaa arvosana tyydyttävä, hyvä tai erinomainen sen mukaisesti kuin valtion henkilöstön osalta on määrätty. Jos jonkin muun kielen taito on tarpeen asettaa kelpoisuusvaatimukseksi, kielitaitovaatimuksen tason määrää viran tai toimen perustava viranomainen.
Suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisen osalta sovelletaan valtion henkilöstöä koskevia säännöksiä. Muiden kielten taidon osoittamistavan määrää viran täyttävä viranomainen.
Jos tehtävä edellyttää vain suomen ja/tai ruotsin kielen enintään tyydyttävää suullista osaamista tai ymmärtämistä, kielitaito voidaan osoittaa todistuksen sijasta työhönottohaastattelussa.
Virkasuhteeseen ottava viranomainen päättää erityisestä syystä yksittäistapauksessa henkilön ottamisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 §:n 2 momentin nojalla. Vastaavin perustein voidaan ottaa henkilö määräajaksi työsopimussuhteiseen toimeen.
Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa.
Kaupunginjohtajalla on oikeus antaa tarvittavia määräyksiä henkilöstön ottamisen rajoituksista.
Lautakunta ja johtokunta ottaa toimialajohtajien välittömät esimiesasemassa olevat alaiset ja toimialajohtaja muun henkilöstön, ellei siitä toimielimen johtosäännössä, laissa tai asetuksessa muuta määrätä.
Konsernihallinnossa kaupunginhallitus ottaa kaupunginjohtajan välittömät esimiesasemassa olevat alaiset.
Koeajan määräämisestä tai siitä sopimisesta ja koeajan pituudesta päättää se, joka ottaa palvelussuhteeseen.
Virantoimituksen tai työsuhteen alkamisajankohdan vahvistaa virka- tai työsuhteeseen ottava tai alempi täytäntöönpaneva viranomainen.
46 § Terveystietojen antaminen
Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 19 §:ssä tarkoitetun työnantajan päätöksen tekee toimialajohtaja tai hänen määräämänsä viranhaltija.
Apulaiskaupunginjohtajan ja toimialajohtajan osalta päätöksen tekee kaupunginjohtaja ja kaupunginjohtajan osalta kaupunginhallitus. Muun konsernihallinnon henkilökunnan osalta päätöksen tekee kaupunginjohtaja.
47 § Virkasuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi
Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 21 §:ssä tarkoitetun virkasuhteen muutoksen osa-aikaiseksi tekee virkaan ottava viranomainen.
48 § Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen
Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa päättää kaupunginjohtaja tai se viranomainen, joka päättää molempiin virkasuhteisiin ottamisesta. Mikäli virat tai toinen niistä on kaupunginhallituksen täytettävä, siirtopäätöksen tekee kaupunginhallitus. Mikäli virat tai toinen niistä on kaupunginvaltuuston täytettävä, siirtopäätöksen tekee kuitenkin kaupunginvaltuusto.
49 § Viran ja toimen sekä sen haltijan siirtäminen yksiköstä toiseen
Perustetun viran ja toimen sekä virassa tai toimessa olevan henkilön sekä siirrettävää palvelussuhdetta varten tarvittavan määrärahan tai tarvittavien varojen siirtämisestä toimialasta toiseen päättää kaupunginjohtaja. Toimialan sisällä tapahtuvasta siirrosta päättää toimialajohtaja. Tässä pykälässä määrätyllä menettelyllä voidaan siirtää myös tuntipalkkainen henkilö ja hänen palkkaamiseensa tarvittavat varat. Siirtäminen edellyttää niiden toimialojen liikelaitosten kuulemista, joita siirto koskee.
Niiden virkojen, jotka täyttää kaupunginhallitus tai kaupunginvaltuusto, siirtämisestä päätetään asianomaisessa toimielimessä.
50 § Lakiin ja virka- tai työehtosopimukseen perustuvien eräiden virka- tai työvapaiden ja vapaapäivien myöntäminen
Virka- tai työvapaat ja vapaapäivät, joiden saamiseen viranhaltijalla tai työntekijällä on virka- tai työehtosopimuksen, lain tai kaupunginhallituksen hallintojaoston aiemmin tekemän päätöksen perusteella oikeus, myöntää toimi-alajohtajalle, apulaiskaupunginjohtajalle ja muulle konsernihallinnon viran-haltijalle ja työntekijälle kaupunginjohtaja ja muille viranhaltijoille ja työntekijöille toimialajohtaja tai hänen määräämänsä.
Kaupunginjohtajalle em. edut myöntää kaupunginhallitus.
Työnantajan tavanomaiseen työnjohto-oikeuteen kuuluvan päätösvallan käyttämistä, kuten esim. työvuoroluettelon hyväksymistä tai vuosilomien vahvistamista, ei voida pitää julkisen vallan käyttämisenä. Tällaisista asioista voi päättää myös työsopimussuhteessa oleva.
Virkasuhteen alkamiseen, päättymiseen ja virasta pidättämiseen liittyvä päätöksenteko sekä harkinnanvaraisen virkavapauden tai muun harkinnanvaraisen etuuden myöntäminen on julkisen vallan käyttöä, josta päättää viranhaltija.
51 § Palkattoman harkinnanvaraisen virka- tai työvapaan hakeminen ja myöntäminen
Johtosäännössä mainitulla virkaan tai toimeen ottavalla viranomaisella on oikeus myöntää alaiselleen viranhaltijalle tai työntekijälle harkinnanvaraista palkatonta virka- tai työvapaata enintään 3 kuukautta.
Henkilöstöjohtaja voi myöntää enintään 12 kuukautta virkavapaata. Kaupunginjohtaja myöntää tätä pidemmät virkavapaat.
Kaupunginhallituksella on oikeus myöntää valtuuston ottamalle viranhaltijalle harkinnanvaraista palkatonta virkavapaata enintään 6 kuukautta.
Sijaisen hallintosäännössä tarkoitetun virkavapaan ajaksi määrää virkaan ottava viranomainen paitsi 51 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa kaupunginhallitus, jollei toimielimen johtosäännössä toisin määrätä.
53 § Virka- tai työvapaan ajalta suoritettavista harkinnanvaraisista palkkaeduista päättäminen
Harkinnanvaraiset palkkaedut virka- tai työvapaan ajalta myöntää kaupunginhallitus tai sen valtuuttama viranomainen 2 momentissa mainituin poikkeuksin.
Kaupunginvaltuusto myöntää ottamalleen viranhaltijalle harkinnanvaraiset palkkaedut yhtä kuukautta pidemmältä virkavapaa-ajalta.
54 § Sivutoimilupa ja -ilmoitus
Sivutoimiluvan myöntämisestä sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämisestä päättää viranhaltijan lähin ylempi monijäseninen viran-omainen.
Sivutoimi-ilmoitus tehdään toimialajohtajalle tai tämän määräämälle viranhaltijalle. Kaupunginjohtaja tekee sivutoimi-ilmoituksen kaupunginhallitukselle.
Muu konsernihallintoon kuuluva viranhaltija ja toimialajohtaja tekee sivutoimi-ilmoituksen kaupunginjohtajalle.
55 § Virantoimituksesta pidättämisestä päättävä viranomainen
Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 47 §:n mukaisesta virantoimituksesta pidättämisestä päättää enintään 2 kuukauden ajaksi toimialajohtaja ja tätä pidemmältä ajalta lähin ylempi monijäseninen viranomainen.
Mikäli 1 momentissa tarkoitetun virantoimituksesta pidättämisen kohteena on apulaiskaupunginjohtaja, toimialajohtaja tai keskushallinnon viranhaltija, tekee päätöksen asiassa enintään 2 kuukauden ajaksi kaupunginjohtaja ja tätä pidemmältä ajalta kaupunginhallitus.
Kaupunginjohtajan osalta virantoimituksesta pidättämisestä päättää kaupunginvaltuusto.
56 § Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen
Viranhaltijan tai työntekijän palvelussuhteen päättymisestä ja lomauttamisesta päättää se viranomainen, joka ottaa viranhaltijan virkaan tai työntekijän työsopimussuhteeseen.
Taloudellisella ja/tai tuotannollisella perusteella tehtävien lomautusten ja irtisanomisten käyttöönotosta päättää kaupunginhallitus.
Jos tehtävät tai työ taikka työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet muusta kuin taloudellisesta syystä tilapäisesti enintään 90 päivän ajaksi, lomautusten käyttöönotosta päättää asianomainen toimialajohtaja.
Kaupunginjohtaja päättää luontoisetujen myöntämisen perusteista.
Luontoisedun myöntämisestä päättää toimialallaan toimialajohtaja ja muiden osalta kaupunginjohtaja. Kaupunginjohtajan osalta luontoisedun myöntämisestä päättää kaupunginhallitus.
58 § Aiheettomasti maksetun palkan tai muun taloudellisen etuuden takaisinperintä
Aiheettomasti maksetun palkan tai muun palvelussuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden takaisinperinnästä päättää konsernihallinnon viranhaltijan ja työntekijän, apulaiskaupunginjohtajan ja toimialajohtajan osalta kaupunginjohtaja ja muutoin toimialajohtaja. Kaupunginjohtajan osalta asiasta päättää kaupunginhallitus.
Aiheettomasti maksetun palkan tai muun palvelussuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden takaisinperinnästä luopumisesta päättää kaupunginhallitus.
59 § Ratkaisuvalta eräissä henkilöstöasioissa
Vapaamuotoisen eläkevakuutuksen ottamisesta tai ylimääräisen eläkkeen myöntämisestä yksittäistapauksessa kunnallisen eläkelain nojalla päättää kaupunginhallitus.
Mikäli tässä hallintosäännössä taikka toimielimen johtosäännössä ei muuta määrätä, toimialajohtaja antaa alaiselleen henkilökunnalle koti- ja ulkomaan virka- ja työmatkamääräykset, oman ajoneuvon käyttöoikeuden, päättää koulutus-, opinto-, seminaari- ja tutustumismatkoista, lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöstä, varallaolosta ja varallaolojärjestelmästä sekä vuosilomista alaisensa henkilökunnan osalta.
Apulaiskaupunginjohtajan, toimialajohtajan ja konsernihallinnon henkilö-kunnan osalta 2 momentissa tarkoitetut päätökset tekee kaupunginjohtaja.
Kaupunginjohtajalla on oikeus antaa virka- ja työmatkoja koskevia ohjeita ja määräyksiä.
60 § Virka- tai työtehtävien poikkeuksellista suorituspaikkaa koskevan luvan antaminen
Toimialajohtajalla on oikeus antaa alaiselleen lupa suorittaa määräajan virka- tai työtehtäviä viraston tai muun virka- tai työtehtävien varsinaisen suorituspaikan ulkopuolella, jos se on työn suorittamisen kannalta tarkoituksenmukaista.
Apulaiskaupunginjohtajan, toimialajohtajan ja konsernihallinnon henkilö-kunnan osalta 1 momentissa tarkoitetut päätökset tekee kaupunginjohtaja.
61 § Nimikirjan pitämisestä ja henkilötietojärjestelmään kerättävistä tiedoista päättäminen
Henkilöstöjohtaja päättää nimikirjan pitämisestä ja siitä, mitä tietoja toimialat keräävät palveluksessaan olevista käytössä oleviin henkilötietojärjestelmiin ottaen huomioon tietojen keräämistä koskevat lainsäädännön määräykset, ellei hän ole siirtänyt päätösvaltaa muulle viranhaltijalle.
62 § Päättävä viranomainen työsopimussuhteisten osalta
Työsopimussuhteessa kaupunkiin olevaa henkilöä koskevan päätöksen tekeminen kuuluu soveltuvin osin samalle viranomaiselle kuin hallintosäännössä on määrätty viranhaltijaa koskevan päätöksen tekemisestä, ellei toimielimen johtosäännössä muuta määrätä.
63 § Varahenkilön, johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien sekä työnantajan edustajien määrääminen
Viranhaltijan ja työntekijän varahenkilön määrää toimialajohtaja ja konserni-hallinnossa kaupunginjohtaja. Toimialajohtajan varahenkilön määrää kaupunginjohtaja.
Varahenkilö määrätään määräajaksi tai toistaiseksi hoitamaan viranhaltijan tai työntekijän sellaisia tehtäviä, jotka ovat asioiden hoidon kannalta tarpeellisia ja joita tämä ei voi tilapäisen poissaolon tai muun esteen takia hoitaa. Julkista valtaa käyttävän viranhaltijan varahenkilöksi voidaan määrätä vain viranhaltija.
Johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevat ja työantajan edustajina toimialoilla toimivat määrää henkilöstöjohtaja ja konsernihallinnossa kaupunginjohtaja.
64 § Eräiden viranhaltijoiden asema ja toimivallan siirtäminen
Mitä tässä luvussa määrätään toimialajohtajasta, koskee myös aluepelastus- johtajaa sekä vesiliikelaitoksen liikelaitosjohtajaa.
Tässä luvussa mainitulla viranhaltijalla on oikeus siirtää tässä luvussa mainittua toimivaltaa, ellei sitä ole nimenomaisesti kielletty.
Erityisiä tehtäviä varten voidaan asettaa projekteja määräajaksi. Merkittävät kehittämishankkeet tulee asettaa projekteiksi niitä koskevien ohjeiden mukaisesti.
Talousarvioon kuuluvan hankkeen asettamisesta päättää kaupunginjohtaja sekä toimialallaan toimialajohtaja.
Projektin asettajan on asettamispäätöksessä määrättävä kaupunginhallituksen antamia ohjeita noudattaen projektin johtamisesta, organisaatiosta ja vastuusuhteista sekä osoitettava projektin käyttöön varat.
66 § Kaksikielisyys ja palvelujen antaminen eri kielillä
Kaupunginhallituksen ja muiden viranomaisten on viranhaltijoita ja työntekijöitä ottaessaan ja muutoin huolehdittava siitä, että kaupungin hallinto-, palvelu- ja liiketoiminnassa on saatavissa kielilain edellyttämiä palveluja suomen ja ruotsin kielillä sekä mahdollisuuksien mukaan tarvittaessa myös muilla kielillä.
67 § Osallisuus ja tiedottaminen
Kaupungin tiedottamista johtaa kaupunginhallitus.
Kaupunginjohtaja antaa tarvittaessa ohjeita tiedottamisesta ja osallisuuden järjestämisestä.
Kaupunginjohtajan ja toimialajohtajien on huolehdittava siitä, että kunnan asukkailla ja palveluiden käyttäjillä on riittävät edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan sekä saada siitä tietoa.
68 § Toimielimien alaikäiset jäsenet
Mikäli toimielimeen on valittu 15 vuotta täyttäneitä alle 18-vuotiaita jäseniä, tällaisilla jäsenillä on vain läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.
69 § Kaupungin asukkaiden ja luottamushenkilöiden aloitteet
Kaupunginhallituksen sekä lautakunnan ja johtokunnan tehtäväalueella tehdyt kuntalaisaloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet on vietävä tiedoksi asianomaiseen toimielimeen vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Toimielin voi samalla päättää, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun.
Kaupunginhallituksen on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä vietävä valtuuston tiedoksi valtuuston toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt kuntalaisaloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuusto voi samalla päättää, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun.
Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen vastaanottamisesta sekä aloitetta käsittelevän henkilön yhteystiedot ilman tarpeetonta viivytystä. Toimenpiteistä on ilmoitettava kuuden kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.
Toimielimen jäsen voi tehdä kokouksen lopuksi kirjallisen aloitteen toimielimen toimivaltaan kuuluvasta asiasta. Aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään valmisteltavaksi. Vastaus aloitteeseen tulee tuoda toimielimen käsiteltäväksi neljän kuukauden kuluessa.
70 § Kaupungin nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoitus
Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen sekä kaupunginhallituksen jaoston päätökseen perustuvat sopimukset ja sitoumukset allekirjoittaa kaupunginjohtaja tai apulaiskaupunginjohtaja ja varmentaa johtava kaupunginlakimies tai kaupunginlakimies, ellei valtuusto, kaupunginhallitus tai jaosto ole yksittäistapauksessa päättänyt toisin. Päätöksentekotasosta riippumatta kiinteän ja irtaimen omaisuuden hankkimiseen ja luovuttamiseen liittyvät sopimukset ja sitoumukset allekirjoitetaan kiinteistötoimialalla sen toimialaan kuuluvissa asioissa, ellei täytäntöönpanosta ole yksittäistapauksissa päätetty toisin.
Lautakunnan ja johtokunnan päätökseen perustuvat sopimukset ja sitoumukset allekirjoittaa toimialajohtaja ja varmentaa lautakunnan tai johtokunnan sihteeri ellei toimielin ole valtuuttanut toisia henkilöitä.
Viranhaltijan päätökseen perustuvat sopimukset ja sitoumukset allekirjoittaa päätöksen tehnyt viranhaltija, ellei hän ole yksittäistapauksessa valtuuttanut toista henkilöä.
Kaupunginhallituksen ja kaupunginhallituksen konsernijaoston toimituskirjat lukuun ottamatta pöytäkirjaa ja sen otteita, kirjeet ja valtakirjat allekirjoittaa kaupungin puolesta kaupunginjohtaja tai apulaiskaupunginjohtaja ja varmentaa johtava kaupunginsihteeri, kaupunginsihteeri, johtava kaupunginlakimies tai kaupunginlakimies. Muun toimielimen toimituskirjat, kirjeet ja valtakirjat allekirjoittaa kaupungin puolesta toimielimen esittelijä ja varmentaa toimielimen sihteeri. Mikäli esittelijä ja sihteeri on sama henkilö, hän allekirjoittaa mainitut asiakirjat yksin.
Kirjeet, joilla toimielimen päätökset annetaan tiedoksi, ja pöytäkirjanotteet allekirjoittaa kuitenkin toimielimen sihteeri yksin.
Johtava kaupunginlakimies, kaupunginlakimies ja hankintalakimies ovat kaupunginjohtajan ohella oikeutetut kaupungin puolesta ottamaan vastaan haasteita ja muita tiedoksiantoja.
71 § Kaupungin yleinen edustaminen
Kaupungin edustamisessa noudatetaan seuraavaa protokollajärjestystä:
1) kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
2) kaupunginhallituksen puheenjohtaja
3) kaupunginjohtaja
72 § Arvopostin vastaanottaminen
Kaupungille osoitetun arvopostin ja muut arvolähetykset kuittaa ja vastaanottaa kaupunginjohtaja tai hänen määräämänsä.
Lautakunnalle tai johtokunnalle osoitetun arvopostin ja muut arvolähetykset kuittaa ja vastaanottaa toimialajohtaja tai hänen määräämänsä.