Turun kaupunki
Sivistystoimialan palveluverkko 2015-2020
|
Sisällys
Sivistystoimialan palveluverkko 2015 – 2020 2
Uudistamisohjelma 2:n mukaiset toimenpiteet 3
Talousarvion edellyttämät toimenpiteet 3
Perusopetuksen tilakartoitus 2014 3
Aikavälillä 2015 – 2020 luovuttavat päiväkotitilat 10
Tiedossa olevat yksityisen sektorin päiväkotihankkeet Turussa 11
Tiedossa olevat kunnalliset päiväkotihankkeet 13
Aikavälillä 2015 – 2020 luovuttavat koulukiinteistöt 13
Esitettyjen toimenpide-ehdotusten yhteiset perustelut 15
Taulukot
Taulukko 1. Varhaiskasvatukselle osoitettavat lisätilat kouluista 5
Taulukko 2. Luovuttavat päiväkotitilat 11
Taulukko 3. Yksityisten hankkeiden tuomat hoitopaikkalisäykset ennen vuotta 2015 12
Taulukko 4. Yksityisten hankkeiden tuomat hoitopaikkalisäykset vuodesta 2015 alkaen 12
Taulukko 5. Luovuttavaksi suunniteltujen kohteiden menot, mikäli kohteista ei luovuta 14
Taulukko 6. Luovuttavaksi suunnitelluista kohteista saatavat tulot 14
Kuvat
Kuva 1. Runosmäen koulun siirto Turun Lyseon kiinteistöön 6
Kuva 2. Topeliuksen koulun tilat Pakkarinkadulla ja Hansakadulla 8
Sivistystoimialan palveluverkko 2015 – 2020
Kaupunginvaltuusto on uudistamisohjelma 2:sta hyväksyessään 25.8.2014 linjannut, että kouluverkosta päätetään kokonaisuutena erillisestä valmistelusta marraskuun 2014 loppuun mennessä siten, että lähipalvelulupaus pienimmille koululaisille huomioidaan.
Sivistystoimialan palveluverkkoratkaisun 2015 – 2020 valmistelusta on vastannut työryhmä apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtasen johdolla. Työryhmään ovat kuuluneet tilajohtaja Tuomas Koskiniemi, sivistystoimialan toimialajohtaja Timo Jalonen, kiinteistötoimialan toimialajohtaja Jouko Turto, kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen, ympäristötoimialan toimialajohtaja Markku Toivonen ja tilacontroller Minna Juselius. Palveluverkkokokonaisuuden valmisteluun on lisäksi osallistunut asiantuntijoita sivistystoimialalta ja kiinteistöliikelaitokselta.
Turun kaupunginvaltuusto ei ole aiempien kouluverkkopäätöstensä yhteydessä yksiselitteisesti määritellyt lähipalvelulupauksen sisältöä. Työryhmä on työssään linjannut, että lähikouluperiaate toteutuu, kun kunnalle ei synny koulukuljetusvelvoitetta. Tämä tarkoittaa alle 5 kilometrin etäisyyttä kodin ja koulun välillä. Perusopetuslain 6 §:n mukaan kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun ottaen huomioon mm. sen, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Pääsääntöisesti oppilas aloittaa koulunkäynnin oman oppilasalueensa koulussa.
Kouluverkko 2009 – 2013
Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 15.6.2009 § 134. Verkkoratkaisun mukaiset toimenpiteet ovat kaikki toteutuneet.
Sivistystoimialan perus- ja lukio-opetuksen palveluverkko 2014 – 2020
Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 23.9.2013 § 179. Hyväksytyiksi tulivat seuraavat toimenpiteet:
1. Syvälahden koulu perustetaan 1.8.2016 lukien.
2. Turun lyseon lukio lakkautetaan ja se yhdistetään Luostarivuoren lukioon 1.8.2016 lukien.
3. Runosmäen koulu lakkautetaan ja sen toiminnat yhdistetään Turun Lyseon kouluun 1.8.2016 lukien.
4. Yli-Maarian koulu perustetaan 1.8.2017 lukien.
5. Samppalinnan koulu lakkautetaan ja se yhdistetään hallinnollisesti Luostarivuoren kouluun 1.8.2016 lukien.
Kaikki edellä mainitut toimenpiteet tulevat toteutumaan, mutta aikatauluihin on tullut muutoksia.
Syvälahden koulu- ja päiväkotihankkeen hankintaprosessi on keskeytetty urakkatarjouskilpailun myötä havaittujen liian korkeiden kustannusten vuoksi kaupunginhallituksen toimesta 16.6.2014. Tämän seurauksena siirrytään hankkeessa allianssimalliin, jonka myötä uudisrakennuksen valmistuminen siirtyisi arviolta syksyyn 2017.
Lyseon lukion siirto Luostarivuoren lukioon ja täten myös Runosmäen koulun siirto Lyseon koulukiinteistöön ovat riippuvaisia Syvälahden koulu- ja päiväkotihankkeesta, joten myös niiden aikataulu viivästyy noin vuodella. Runosmäen koulu on huonokuntoinen ja se esitetään purettavaksi koulun muutettua pois.
Sivistystoimialan varhaiskasvatuksen palveluverkko 2014 – 2018
Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 10.2.2014 § 20. Hyväksytyssä verkkopäätöksessä linjattiin mm. seuraavaa:
”Kaupungin talouden tasapainottamisen näkökulmasta tulee varsinkin ohjelmoituihin uudisrakennusten investointihankkeisiin suhtautua hyvin kriittisesti tulevalla taloussuunnittelukaudella 2014 – 2017. Uusien päiväkotien investointien toteuttamisen painopiste pyritään siirtämään yksityisille palvelutuottajille tai kaupungin konserniyhtiöille.
Palveluverkkopäätöksen ensimmäisinä vuosina kattavuustavoitteeksi asetetaan 72 % ja nostetaan tarjontaa työryhmän esittämällä tavalla 75 %:iin, kun kysyntätrendi ja lainsäädännön vaikutukset ovat konkreettisemmin nähtävissä.
Koko kaupungin tasolla yksityisen palvelutuotannon osuutta kasvatetaan vuoden 2018 loppuun mennessä noin 26 prosenttiin ja se on linjassa kaupunginhallituksen aiemman päätöksen kanssa (yksityisen palvelun osuus vuoteen 2020 mennessä 30 %).
Varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvät lainsäädännön muutokset alkavat vaikuttaa konkreettisella tasolla päivähoidon kustannuksiin arviolta vasta vuodesta 2015 lukien. Koska tässä vaiheessa hyväksytään varhaiskasvatuksen palveluverkkolinjaukset vuosille 2014 – 2018, on voimakkaasti muuttuvan toimintaympäristön vuoksi perusteltua arvioida päätöstä uudelleen tarkastelujakson puolessa välissä vuonna 2015.”
Vuoden 2014 lopussa ei edelleenkään kyetä arvioimaan lainsäädännön muutosten mukanaan tuomia toimintaympäristön muutosten vaikutuksia. Palveluverkkoa on perusteltua tarkastella uudestaan lakimuutosten tullessa voimaan siitä näkökulmasta, vastaako nykyinen verkko päätettyihin muutoksiin.
Uudistamisohjelma 2:n mukaiset toimenpiteet
Hyväksyessään uudistamisohjelma 2:n kaupunginvaltuusto linjasi 25.8.2014 kouluverkkoratkaisun valmistelun lisäksi selvitettäväksi toimenpiteeksi varhaiskasvatuksen palvelusetelin käytön laajentamisen. Toimenpiteen tarkemmassa kuvauksessa ohjeistettiin tehtäväksi selvitys, mistä kunnallisista toimipaikoista voidaan luopua, ja tavoitteena tuli olla noin 500 hoitopaikan siirtäminen kunnallisesta palvelutuotannosta palvelusetelin piiriin (toimenpide nro 24). Tavoitteeksi asetettiin 500.000 euron säästö.
Lisäksi 25.8.2014 päätettiin kaupunginvaltuustossa perusopetuksen tilankäytön selvityksen laatimisen käynnistämisestä, Samppalinnan koulun tulevan käytön suunnittelusta ja Kiinanmyllyn koulun tilakysymyksen uudelleenarvioinnista.
Talousarvion edellyttämät toimenpiteet
Uudistamisohjelmaan liittyvien valmistelupäätösten lisäksi talousarvion valmistelun linjaukset edellyttävät kustannuksia alentavien toimenpiteiden käynnistämistä. Merkittävät valtionosuuksien leikkaukset tuovat edelleen haasteita kaupungin taloudelliseen tilanteeseen. Kaupunginvaltuuston 23.6.2014 hyväksymät suunnitteluluvut pakottavat sivistystoimialan tehostamaan tilojensa käyttöä ja uudistamaan perusopetuksen hallintoa sekä suomenkielisten että ruotsinkielisten koulujen osalta. Sivistystoimiala esittääkin taloutensa sopeuttamiseksi eräiden päiväkotien ja koulujen lakkauttamista, niiden hallintojen yhdistämistä tai kouluyksiköiden lakkauttamista.
Perusopetuksen tilakartoitus 2014
Turun peruskouluissa on sivistystoimialan toimesta suoritettu elo-syyskuussa 2014 koko peruskouluverkon kattava tilakartoitus. Selvityksellä oli kolme tavoitetta:
1.Selvittää, onko perusopetuksen tiloja mahdollista käyttää tehokkaammin ja siten, että tilavuokrista on mahdollista säästää.
2.Selvittää, onko perusopetuksen koulujen tiloihin mahdollista sijoittaa varhaiskasvatuksen/esiopetuksen ryhmiä.
3.Luoda katsaus tilojen kuntoon ja korjaus- ja muutostarpeisiin sekä välittää em. tiedot edelleen toimenpiteitä varten.
Selvityksen perusteella on todettavissa, että
Turun perusopetuksen koulujen opetustilat ja erityisesti ns. perusluokat noudattavat pääosin perinteistä opetustilajaottelua, jossa ot1 on alle 35 m2, ot2 on 35 m2 – noin 55 m2 ja ot3 on yli 55m2.
Perusluokkien lisäksi kouluissa on vaihtelevasti ns. opetuksen erikoistiloja/-luokkia, kuten liikuntatilat, käsityöluokat (tekninen ja tekstiilityö), kuvataiteen luokat, musiikin luokat, fysiikka-kemialuokat, biologia-maantiedeluokat, atk-luokat, yhdistelmäluokat ja kirjastot.
Lisäksi kouluissa on otettu laajasti käyttöön muita mahdollisia tiloja, joita tarvitaan mm. opetuksen eriyttämisen ja oppilashuollon tiloiksi.
Rakentamisajankohta vaikuttaa ratkaisevasti siihen, kuinka paljon kouluissa on hyödynnettäväksi kelpaamattomia tiloja, kuten käytäviä, kellaritiloja jne.
Koulukiinteistöjen kunto on erittäin vaihteleva. Osa tiloista on uusia ja peruskorjattuja, osa tiloista on eritasoisten, kiireellistenkin korjausten tarpeessa. Koulukäytössä olevia kiinteistöjä on korjattu Turussa viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi.
Alakouluilla ja yhtenäiskoulujen luokka-asteilla 1 – 6 on lähes poikkeuksetta käytössä ns. kotiluokkamenetelmä, jossa jokaisella luokalla on käytössään oma tila. Erityisesti kahdella ensimmäisellä luokalla, viikkotuntimäärän ollessa noin 20, jää ko. tilojen prosentuaalinen käyttöaste suhteellisen alhaiseksi kello 8 – 15 välisenä aikana.
Vuosiluokilla 7 – 9 (yläkoulun) tilojen tuntimääräinen käyttö on suurempaa oppilaiden viikkotuntimäärän takia. Em. luokilla oppilaiden viikkotuntimäärä on noin 30, alakoulussa sen ollessa keskimäärin 23 tuntia.
Keskitetyn palvelun kouluissa (erityiskouluissa) korostuvat oppilaiden kehitystason vaatimukset myös koulutilojen osalta. Tällöin työpäivän aikana osa toiminnasta on / saattaa olla oppilaan perustarpeista huolehtimista oppimisen lisäksi.
Keskimääräiset opetustilojen käyttöasteet Turun perusopetuksessa:
62,9 % vuosiluokkien 1 – 6 koulut (alakoulut)
67,4 % vuosiluokkien 1 – 9 koulut (yhtenäiskoulut)
68,3 % vuosiluokkien 7 – 9 koulut (yläkoulut)
75,4 % keskitetyn palvelujen koulut (erityiskoulut)
Keskiarvo on 68,5 % eli noin 4 tuntia 48 minuuttia / 7 tuntia / klo 8 – 15.
Lukuja arvioitaessa on huomioitava, että käyttöaste kertoo vain opetustiloista. Se ei koske kaikkia koulun tiloja, kuten esim. ruokailu- ja hallintotiloja. Koska käyttöasteen kartoitus koski vain aikahaarukkaa 8 – 15, ei esim. joillakin yläkouluilla käytössä oleva koulupäivän päättymisaika (kello 16) ole vaikuttanut käyttöasteeseen korottavasti. Koulujen liikuntatilat ovat laajasti käytössä kello 16 alkaen ilta kymmeneenkin. Myös muita tilojen käyttäjiä on runsaasti kello 15 jälkeen (iltapäivätoiminta, koulujen kerhot ja harrastustoiminta jne.).
Keskeiset johtopäätökset
Tilakartoituksen tulosten mukaan Turun perusopetuksen kouluissa ei ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta käyttämättömiä tiloja.
Turussa koulut sijaitsevat suhteellisen lähellä toisiaan. Oppilaiden jakautuminen eri kouluihin tasaisemmin olisi perusteltua. Tilanteita, joissa naapurikouluista toinen on osaksi vajaakäytöllä ja toinen täynnä, ei saisi olla, edes viereisillä oppilaaksiottoalueilla. Ko. kaltaisissa tapauksissa oppilaiden lähikoulujen osoittamisessa pitäisi huomioida myös koulujen tasaisempi täyttö.
Tilojen käytön tehostamista siirtymällä ns. vuorolukuun ei pidetä perusteltuna. Tehdyn kyselykierroksen mukaan vuoroluvun katsottiin edustavan aikaa, jolloin esimerkiksi harrastustoimintaa oppilailla ei juuri ollut. Lisäksi aineopettajajärjestelmässä puhdas vuorolukujärjestelmä venyttäisi opettajien päivät kohtuuttoman pitkiksi lukuisine hyppytunteineen. Myös huoli opetushenkilökunnan/työyhteisön jakautumisesta kahteen, ”aamu- ja iltavuoroon”, oli ilmeinen. Ehdotus on, että ei siirrytä vuorolukuun, mutta oppituntien porrastusta ja erityisesti ylempien luokkien koulupäivän kestoa laajennetaan tarvittaessa kello neljään.
Koulun erikoistilat asianmukaisesti käytettyinä lisäävät oppilaan mahdollisuuksia parempiin oppimistuloksiin. Tilan nimeäminen erikoistilaksi ei sitä yksin tee. Osa erikoistiloista on sellaisia, että niiden käyttäminen ns. perusluokkatilana ei ole perusteltua mm. turvallisuussyistä (esim. tekninen työ). Erityisesti alakouluissa joissakin tapauksissa mm. musiikin ja kuvataiteen luokista on mahdollista luopua, mikäli ne ovat hyödynnettävissä esim. perusluokkina ja/tai varhaiskasvatuksen käytössä. Muita mahdollisesti hyödynnettäviä tiloja ovat koulujen kirjastot, joiden aktiivinen käyttö vaihtelee runsaasti eri toimipisteiden välillä.
Erityisesti alakouluissa varhaiskasvatuksen (esiopetus ja sitä täydentävä päivähoito) toimiminen koulujenkin tiloissa on perusteltua myös toiminnallisesti, koska näin yhteistyö alimpien luokkien kanssa muotoutuu luontevaksi. Perusopetuksen tulosalueelle syntyy säästöä, mikäli varhaiskasvatuksesta tulee vuokrien maksaja osaan koulujen tiloista. Toimiala-/kaupunkitasolla säästöä ei vielä tällä keinolla synny. Toimiala-/kaupunkitasolla säästö syntyy, jos varhaiskasvatus voi luopua järjestelyn kautta huonokuntoisista tai ulkoa vuokratuista tiloista.
Kartoituksen tuloksena selvisi lisäksi, että vain muutamassa perusopetuksen koulussa Turussa on luovuttu ns. atk-luokista. Atk-luokkia voidaan pitää ilmentyminä ajalta, jolloin tietotekniikka tuli kouluihin. Nykyään ja tulevaisuudessa tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käyttö ei ole/saa olla sidottu yhteen paikkaan, vaan sen pitää olla tukemassa oppimista vapaasti liikuteltavana langattoman yhteyden avulla. Koulujen atk-luokista luopuminen edellyttäisi siirtymistä liikuteltaviin päätelaitteisiin.
Ehdotettavat päivitykset perusopetuksen kouluverkkoon sekä päivähoidon palveluverkkoon päiväkotien osalta 2015 - 2020
Seuraavassa on esitetty ne koulukohteet, joista voidaan osoittaa luokkatiloja varhaiskasvatuksen esiopetuksen käyttöön.
Ilpoisten koulusta (Lauklähteenkatu 13) on mahdollista osoittaa kaksi tilaa ja Halisten koulusta (Paavinkatu 13) yksi tila varhaiskasvatuksen käyttöön mitään suurempia toimenpiteitä.
Taulukko 1. Varhaiskasvatukselle osoitettavat lisätilat kouluista
Edellä mainittujen varhaiskasvatuksen käyttöön vapautettavien koulutilojen lisäksi linjataan seuraavia muutosehdotuksia peruskouluverkkoon:
1.Runosmäen koulu, Piiparinpolku 19-21
Runosmäen koulu osoitteessa Piiparinpolku 19 – 21 tyhjennetään koulukäytöstä kaupunginvaltuuston päätöksen 23.9.2013 mukaisesti ja oppilaat sijoitetaan Lyseon koulutaloon osoitteeseen Varusmestarintie 19 Lyseon lukion muuttaessa Luostarivuoren koulutaloon. Tämä järjestely toteutuu, kun Syvälahteen suunniteltu koulu- ja päiväkotihanke valmistuu. Tämän hetken arvion mukaan uusi koulurakennus on valmis elokuussa 2017. Säästöt on huomioitu taloussuunnittelussa.
Runosmäen koulun huonosta kunnosta johtuen oppilaat ja henkilökunta on siirretty väistötiloihin jo 1.12.2014 alkaen. Vuosiluokkien 1-4 oppilaat sijoitettiin Pallivahan kouluun ja vuosiluokkien 5-6 oppilaat Lyseon kouluun. Nyt esitetään, että Runosmäen koulusta luovutaan aikaistetusti jo alkuvuonna 2015. Syvälahden koulun valmistuttua kaikki Runosmäen koulun oppilaat siirretään alkuperäisen suunnitelman mukaan Lyseon kouluun. Tämän järjestelyn kautta Sivistystoimiala säästää yhteensä noin 675 000 euroa tilakustannuksissa vuosina 2015-2016.
Kuva 1. Runosmäen koulun siirto Turun Lyseon kiinteistöön
Runosmäen koulu puretaan ja tontin käyttöä tarkastellaan aluekehityksen näkökulmasta uudestaan. Alkuvuodesta 2015 selvitetään Runosmäen päivähoitojärjestelyjen tarkoituksenmukaisin tapa ja tässä kohtaa koulun tontti tulee kyseeseen yhtenä vaihtoehtona alueen vanhojen päiväkotien korvaavana sijoituspaikkana. Muita vaihtoehtoja tontin käytölle ovat mm. kerrostalorakentaminen ja vanhusten palveluasuminen.
2.Kärsämäen koulu
Kärsämäen koulun Pallivahan yksikköä osoitteessa Paltankatu 4 käytetään osittaisena väistötilana Runosmäen koululle. Runosmäen koulun muutto koko koulun osalta Lyseon kiinteistöön ajoittunee syksyyn 2017, mutta tämä on riippuvainen Syvälahden koulun valmistumisesta.
Pallivahan koulu odottaa teknisen peruskorjauksen viimeistä osaa.
Kärsämäen koulun Kärsämäen yksikkö on esiopetuksen ja 1. - 2. luokkien tehokkaassa käytössä lähikouluperiaatteen mukaisesti.
3.Jäkärlän, Moision ja Paattisten koulut
Tällä hetkellä oppilasmäärä on epätasaisesti jakautunut Jäkärlän, Moision ja Paattisten kouluihin. Oppilasmäärän tasaaminen olisi suositeltava toimenpide. Nykyiset liikennejärjestelyt kuitenkin hankaloittavat kulkua Moision ja Jäkärlän välillä, sillä kaupunginosia ei yhdistä turvallinen kevyen liikenteen väylä vaan moottoritie. Kulkuyhteyden parantamiseksi ehdotetaan laadittavaksi erillinen selvitys.
4.Yli-Maarian koulu
Yli-Maarian koulu ja päiväkotihanke on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 18.4.2011, ja koulun perustamisen ajankohdaksi on 23.9.2013 tehdyn kouluverkkopäätöksen yhteydessä hyväksytty 1.8.2017. Alueen väestönkasvua suhteessa uuden koulun rakentamiseen tarkasteltaessa on tarkoituksenmukaista siirtää koulu- ja päiväkotihankkeen toteuttamista hieman eteenpäin siten, että valmistumistavoite on 1.8.2020. Päivähoidon osalta tämä on myös mahdollista, sillä pohjoiselle varhaiskasvatusalueelle ollaan saamassa 1.8.2015 alkaen uusia hoitopaikkoja yksityisen palveluntarjoajan toimesta. Yli-Maarian uuden koulun valmistuessa voidaan luopua Moision koulun yhteydessä sijaitsevista parakkitiloista. Tällä hetkellä ko. tilat ovat vielä hyvässä kunnossa ja ne ovat käyttökelpoiset 10 vuotta ilman remonttia.
Yli-Maarian koulu aiheuttaa valmistuessaan sivistystoimialalle noin 1 miljoonan euron vuotuisen vuokrakustannuksen. Kohteen valmistuessa voidaan luopua Halikonkadun päiväkodin tiloista, joiden vuosivuokra on noin 310.000 euroa, sekä Moision koulun parakkitiloista, joiden vuosivuokra on noin 134.000 euroa. Kahden vuoden nettosäästö on näin ollen noin 1,2 miljoonaa euroa, kun koulua ja päiväkotia ei toteuteta vielä vuonna 2017.
5.Hannunniitun koulu, Hannunniitun yksikkö, Virmuntie 3
Hannunniitun koulu ja C.O.Malmin koulu toimivat toistensa välittömässä läheisyydessä. Koulut tulisi hallinnollisesti yhdistää. Tämä mahdollistaa henkilökunnan ja tilojen tehokkaamman yhteiskäytön.
Yläkoulut (luokat 7 – 9)
Yläkoulujen osalta kouluverkkoon ei esitetä suuria muutoksia.
Puropellon kouluun esitetään sijoitettavaksi ranskan lukijat Vähä-Heikkilän koulusta. Turun Lyseon kouluun sijoitetaan jo aikaisemman verkkopäätöksen mukaisesti Runosmäen alakoulu. Toteutus tehdään kuitenkin porrastetusti, toisin kuin on alun perin suunniteltu.
6.Puropellon ja Luostarivuoren koulut
Puropellon ja Luostarivuoren koulut pysyvät koulukäytössä ja odottavat teknistä peruskorjausta. Kaikista kohteista on laadittu hankekuvaukset, jotka on hyväksytty marras-joulukuun 2014 aikana.
7.Puolalan koulu, Kauppiaskadun yksikkö, Kauppiaskatu 14
Puolalan koulun peruskorjauksen hankesuunnitelma on laadinnassa ja valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Kohde on kiireellisen peruskorjauksen tarpeessa niin teknisesti kuin julkisivunkin osalta. Julkisivusta on saatu korjauskehotus. Hanke on tarkoitus rahoittaa kaupungin investointiohjelman kautta siten, että korjaustyöt alkaisivat vuonna 2017. Peruskorjauksen aikana tarvitaan väistötila n. 600 oppilaalle. Väistötiloina voidaan Topeliuksen koulua. mutta tämä ei yksistään riitä. Peruskorjauksen jälkeen koulukiinteistö palvelee edelleen alakoulun tarpeita.
8.Topeliuksen koulu, Pakkarinkatu 10 ja Hansakatu 2
Katedralskolan käyttää Topeliuksen koulun tiloja oman koulutalon peruskorjauksen aikaisina väistötiloina. Katedralskolan vapauttaa Topeliuksen koulun tilat todennäköisesti keväällä 2016. Tämän jälkeen koulu palvelee ainakin Puolalan koulun peruskorjauksen aikaisena väistötilana vuodesta 2017 alkaen noin 1,5 vuoden ajan.
Topeliuksen koulun Hansakadun tilat (ent. Juhana Herttuan lukio) tulee peruskorjata uutta käyttäjää varten. Suurimmat puutteet ovat viemärit ja ilmanvaihto. Pitkällä aikavälillä Topeliuksen koulun tilojen käytölle on kaksi vaihtoehtoista kehityslinjaa. Tiloja voidaan väistötilakäytön aikana pitää ”reservissä” Linnakaupungin ja Kakolan tuleva asukasmäärän nousu silmällä pitäen ja pitkällä aikavälillä myös osan Pansion yläkouluoppilaiden sijoituspaikkana. Vaihtoehtoisesti tiloihin voidaan keskittää Mikaelin koulu, joka sijaitsee tällä hetkellä useassa eri toimipisteessä. Tällä järjestelyllä Snellmannin koulukiinteistö Koulukadulla ja parakkikoulu Lyseon pihalla vapautuisivat. Tämä ratkaisu on tarkoituksenmukaista selvittää tarkemmin tarkastelukaudella 2015 – 2020.
Kuva 2. Topeliuksen koulun tilat Pakkarinkadulla ja Hansakadulla
9.Vasaramäen koulu, Syreenikuja 1
Vasaramäen koulun luokat 7 - 9 sijaitsevat tällä hetkellä Kupittaalla Syreenikujan koulukiinteistössä. Tiloissa on aikaisemmin sijainnut myös lukio, joka on muuttanut pois. Tiloissa on vuosien varrella ollut sisäilmaongelmia ja kohteen peruskorjausta ei pidetä kokonaistaloudellisesti järkevänä ratkaisuna. Oppilaiden sijoittamista Skanssin tulevaan kouluun on pidetty potentiaalisena ratkaisuna, mutta Skanssin koulun toteutumisen aikajänne on varsin pitkä. Vaihtoehtona voi olla Syreenikujan oppilaiden siirto Ruiskadulle vuonna 2018 – 2019.
Syreenikujan kiinteistön osalta esitetään käynnistettäväksi kaavoitus.
Keskitetyn palvelun koulut
10.Kiinamyllyn koulu
Kiinamyllyn koulu vastaa TYKS:n lasten- ja nuorten klinikan sekä lasten- ja nuorisopsykiatrian sairaalaopetuksesta. Oppilaat tulevat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella olevista kunnista. Kiinamyllyn koulu sijaitsee tällä hetkellä kolmessa eri paikassa: Triviumin yksikkö osoitteessa Lemminkäisenkatu 32, lasten- ja nuorten klinikan yksikkö osoitteessa Kiinamyllynkatu 4 – 8 (U-sairaala) sekä Nuorisopsykiatrian yksikkö osoitteessa Kaivokatu 10. Ainakin Triviumin ja Kaivokadun yksiköiden tiloissa on jo pidemmän aikaa painittu erilaisten sisäilmaongelmien kanssa, ja toiminnot sijaitsevat hajallaan toisistaan. Näiden yksiköiden optimaalinen sijainti olisi sairaalassa tai sen välittömässä läheisyydessä, mutta tällaista ratkaisua ei ole kyetty järjestämään.
Kiinamyllyn koulun yksiköiden keskittämiseen tähtäävä tilaratkaisu tulisi tehdä mahdollisimman nopeasti tarveselvitys- ja hankesuunnitelmaprosessin kautta tarkastelukaudella 2015 – 2020. Tästä johtuen käynnistetään viipymättä selvitys, jossa haetaan paras mahdollinen ratkaisu toiminnan järjestämisen ja toimintaa tukevien tilojen osalta. Asia tuodaan päätettäväksi erikseen.
11.Luolavuoren koulu
Luolavuoren koulu on keskitetyn palvelun koulu, joka toimii viidessä eri yksikössä:
-Luolavuori, Luolavuorentie 36
-Hepokulta, Varkkavuorenkatu 42
-Martti, Hopeasepänkatu 42
-Runosmäki, Piiparinpolku 3
-Pääskyvuori, Talvitie 10.
Luolavuorentien yksikössä toimivat isot luokat (yleisopetus 1. - 6. lk) ja yksilöllistetyn oppimäärän pienluokat (esi – 9. lk) sekä strukturoidun yleisopetuksen pienluokat (1. - 9. lk). Martin yksikössä toimii kolme yksilöllistetyn oppimäärän pienluokkaa (1. - 6. lk). Piiparinpolun yksikössä annetaan opetusta autistisille oppilaille (pienluokat esi – 9. lk). Hepokullan ja pääskyvuoren yksiköissä opetus tapahtuu toiminta-alueittain laajempaa erityistä tukea tarvitseville oppilaille (pienluokat esi – 9. lk).
Hepokullan yksikkö on alun perin väliaikaiseksi väistötilaratkaisuksi tarkoitettu tila eikä sovellu erityiskoulun jokapäiväiseen toimintaan optimaalisesti. Lisäksi Hepokullan sekä myös Pääskyvuoren yksikössä on useamman vuoden ajan taisteltu sisäilmaongelmia vastaan. Martin yksikön tiloja sen sijaan tarvitaan Luostarivuoren koulun omaan käyttöön. Hajasijoittelun minimoimiseksi ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaisempien tilojen hankkimiseksi tulisi Luolavuoren koulun tilaratkaisu tehdä tarveselvitys- ja hankesuunnitelmaprosessin kautta tarkastelukaudella 2015 - 2020. Näin ollen käynnistetään viipymättä selvitys, jossa haetaan paras mahdollinen ratkaisu toiminnan järjestämisen ja toimintaa tukevien tilojen osalta. Tavoitteena tulee olla toimipistemäärän vähentäminen. Asia tuodaan päätettäväksi erikseen.
12.Mikaelin koulu
Mikaelin koulu on keskitetyn palvelun koulu, jossa annetaan erityisopetusta oppilaille, jotka eivät sopeudu suuressa opetusryhmässä toimimiseen. Opetus on järjestetty keskitetysti, jolloin erityisopetusta pystytään järjestämään luokkamuotoisesti vuosiluokittain. Mikaelin koulu sijaitsee neljässä eri toimipisteessä:
-Keskusta, Koulukatu 8
-Runosmäki, Varusmestarintie 19
-Mäntymäki, Luolavuorentie 1
-Akselintie, Akselintie 16
Koulua johdetaan hallinnollisesti Koulukadun yksiköstä, jossa toimivat vuosiluokat 1 – 6. Vuosiluokat 7 – 9 toimivat Lyseon yksikössä (parakki). Kouluun kuuluu lisäksi Mäntymäen perhekeskuksen yhteydessä toimiva opetusyksikkö, jossa toimii kaksi opetusryhmää, toinen vuosiluokille 1 – 6 ja toinen vuosiluokille 7 – 9. Joustavan perusopetuksen, JOPO:n yksikkö 7 – 9 luokille toimii Akselintiellä.
Hajanaisen toimipisteverkon yhdistämiseksi esitetään selvityksen laatimista toimipistemäärän vähentämiseksi ja toimintojen kokoamiseksi yhteen, esimerkiksi Topeliuksen koulun yhteyteen (ks. kohta Topeliuksen koulu).
13.Samppalinnan koulu, Itäinen Pitkäkatu 45
Samppalinnan koulu lakkautetaan ja se yhdistetään hallinnollisesti Luostarivuoren kouluun kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti 1.8.2016 lukien. Koulussa on tällä hetkellä vain noin 85 oppilasta, joten siellä on ilman mitään erityisjärjestelyjä väljyyttä ja voi näin ollen toimia tarvittaessa esimerkiksi väistötilana. Huomioitava on kuitenkin, että tilat koostuvat pääsääntöisesti pienistä luokista ja ovat pitempää käyttöä silmällä pitäen peruskorjauksen tarpeessa. Korjaustarve kohdistuu pintoihin ja tekniikkaan.
Samppalinnan kouluun voidaan pitkällä aikavälillä suunnitella sijoitettavan esimerkiksi Luolavuoren tai Kiinamyllyn koulun yksiköitä, mutta kiinteistöllä on myös muuta kehityspotentiaalia kuin koulukäyttö. Kohteen jatkokäyttö tulee punnita erityiskoulujen tilatarvesuunnittelun yhteydessä. Koulun nykyiset oppilaat on sijoitettavissa heidän omiin lähikouluihinsa.
Kaikki edellä mainitut lisäselvitykset laaditaan vuoden 2015 aikana siten, että ne ovat käytettävissä vuoden 2016 talousarviovalmistelussa.
Aikavälillä 2015 – 2020 luovuttavat päiväkotitilat
Varhaiskasvatus voi luopua yhteensä 368 hoitopaikasta alla olevassa taulukossa esitetyissä kohteissa. Näistä kohteista valtaosa on vuokratiloja, joista luopumalla aikaansaadaan kustannussäästöjä sivistystoimialalla. Luovuttavia vuokrakohteita on yhteensä 7 kappaletta. Kaupungin omia tiloja, joista luovutaan, on kaksi. Luovuttavien kohteiden kokonaisneliömäärä on noin 3.000 m2 ja vuosivuokrat yhteensä noin 480.000 euroa.
Kohteista luopumisten aikataulu ajoittuu vuosille 2015 – 2018. Lautturinkadun päiväkodin ja Honkaistentien parakkien luopuminen ajoitetaan Syvälahden koulun ja päiväkodin valmistumisen ajankohtaan. Lanatien vuokrasopimus on irtisanottavissa syksyllä 2016. Paavinkadun päiväkodin tiloista esitetään luovuttavan syksyllä 2017. Paltankadun päiväkodin tiloista luopuminen edellyttää Rauninaukion päiväkodin korvaavien tilojen valmistumista. Inspehtorin kadun tiloja käytetään siihen asti kuin mahdollista. Kohde tullaan purkamaan, mutta ajankohta on vielä selkiytymätön.
Luovuttavien vuokrakohteiden osalta ei esitetä mitään jatkokäyttösuunnitelmaa, sillä tilat ovat ulkopuolisessa omistuksessa. Koska tilat ovat nyt päiväkotikäyttöön sopivat ja päivähoidon kysyntä kova, olisi varsin toivottavaa, että omistajat vuokraisivat tilat yksityisille palveluntuottajille ja tätä kautta toiminta kohteissa jatkuisi. Tämä on tarpeellista, mikäli päivähoitopalvelujen kysyntä jatkaa merkittävästi kasvua vuosina 2015 – 2020.
Paltankadun nykyinen päiväkotirakennus on huonossa kunnossa, eikä sitä kannata kiinteistötoimialan asiantuntijanäkemyksen mukaan korjata. Kohteessa on sisäilma-, lämpöeristys- ja ilmanvaihto-ongelmia ja tekniikka on elinikänsä päässä. Paltankadun päiväkodin osalta ehdotus on, että kaupungin toiminta tiloissa lopetetaan, rakennus puretaan ja tilalle haetaan kilpailun kautta yksityinen tuottaja niin tiloille kuin palvelulle. Vaihtoehtoisesti nykyisen päiväkodin paikalle voidaan kaavoittaa asutusta ja viereisen kentän laidalle paikka uudelle päiväkodille. Kentän päätyyn suunniteltu uuden päiväkodin paikka edellyttää kaavamuutosta, samoin nykyisen päiväkodin tontti, mikäli siihen halutaan asumista. Aikatauluarvio kaavamuutokselle on vähintään 2 vuotta.
Lautturinkadun päiväkodista on luovuttava joka tapauksessa, koska se ei vastaa nykyisiä päivähoidolle asetettuja vaatimuksia. Ajankohta on tarkoituksenmukaista kytkeä Syvälahden koulun valmistumiseen. Päiväkodin ympärillä on omakotiasutusta, joten se on luonteva kehityssuunta myös päiväkodin tonteille, joista on mahdollista muodostaa kaksi reilunkokoista omakotitonttia.
Taulukko 2. Luovuttavat päiväkotitilat
Tiedossa olevat yksityisen sektorin päiväkotihankkeet Turussa
Helmikuussa hyväksytyn varhaiskasvatuksen palveluverkkopäätöksen jälkeen Turussa on toteutunut yksityisiä päiväkotihankkeita, jotka osaltaan vaikuttavat päivähoitojonojen purkamiseen ja toisaalta yksityisen ja julkisen tarjonnan väliseen suhdelukuun. Vuoden 2014 aikana toteutuneiden yksityisten päiväkotien sijainnit ja mitoitukset ovat seuraavat:
-Touhula, Nättinummi, 4 ryhmää / 76 paikkaa
-Peppiina, Raunistula, 33 paikkaa
-Mukulax, Hirvensalo, 4 ryhmää / 70 paikkaa
-Taikahattu, Länsikeskus, 4 ryhmää / 60 paikkaa
Tiedossa olevia mutta ei vielä valmistuneita hankkeita on neljä kappaletta. Touhula Liikuntapäiväkodit (Coronaria Päivähoito Oy) rakennuttaa kolme uutta päiväkotia siten, että päiväkodit avataan 1.8.2015. Päiväkotien sijainnit ja mitoitukset ovat seuraavat:
-Yli-Maaria, 4 ryhmää / 84 lasta
-Varissuo 4 ryhmää / 84 lasta
-Vähä-Heikkilä 6 ryhmää / 126 lasta
Lisäksi Haarlan alueella on käynnissä tontinluovutuskilpailu erillispientalotontista, jonka tarkoituksena on löytää tontille päivähoidon palveluntuottaja sekä hankkeen vastuullinen toteuttaja, jotka toteuttaisivat tontille yksityisen, vähintään 4-ryhmäisen päiväkodin. Päätös tontinsaajasta sekä palveluntuottajasta on tehty Kiinteistöliikelaitoksen johtokunnassa 26.11.2014. Kilpailun voittaneen tahon tarjouksen rakenteellinen paikkaluku on 75-84 (riippuu lasten ikärakenteesta). Esisopimus on tarkoitus allekirjoittaa tammikuussa 2015 ja maanvuokrasopimus tehdään kesäkuun loppuun mennessä.
Näiden kaikkien edellä mainittujen hankkeiden kautta uusia yksityisiä paikkoja on edelliseen palveluverkkoselvitykseen nähden 683 enemmän. Paikkamäärät on osoitettu taulukoissa 3 ja 4.
Taulukko 3. Yksityisten hankkeiden tuomat hoitopaikkalisäykset ennen vuotta 2015
Mikäli tarkastellaan tilannetta 25.8.2014 hyväksytyn uudistamisohjelma 2:n näkökulmasta, voidaan uusia paikkoja laskea mukaan vasta vuonna 2015 ja sen jälkeen toteutuvista hankkeista. Tässä tapauksessa uudet yksityiset paikat ovat seuraavat:
Taulukko 4. Yksityisten hankkeiden tuomat hoitopaikkalisäykset vuodesta 2015 alkaen
Uudistamisohjelma 2:ssa määrättiin selvitettäväksi, mistä kunnallisista toimipaikoista voidaan luopua, ja tavoitteena tuli olla noin 500 hoitopaikan siirtäminen kunnallisesta palvelutuotannosta palvelusetelin piiriin. Edellä esitettyjen muutosten kautta päästään seuraavaan lopputulokseen: Omasta tuotannosta poistuu 368 hoitopaikkaa, mutta toisaalla tulee oman tuotannon lisäystä 159 paikkaa (35 koulujen yhteydessä + 124 uusien hankkeiden myötä). Näin ollen todellinen vähennys olisi 209 hoitopaikkaa. Nämä korvataan yksityisellä palveluntarjonnalla.
Uusia yksityisiä paikkoja vuonna 2015 tai sen jälkeen on tulossa tiedossa olevien hankkeiden kautta noin 378 kappaletta.
Tavoitteena olleesta 500 paikan siirrosta palvelusetelille jää näin ollen uupumaan noin 291. Mahdolliset ja toivottavat toiminnan jatkumiset ulkoa vuokratuissa tiloissa, joista kaupunki luopuu, tuottaisi arviolta noin 154 uutta yksityistä paikkaa. Nämä taulukossa 2 esitetyt ”mahdolliset” lisäykset tarkoittavat uusia mahdollisia yksityisiä hoitopaikkoja tiloissa, jotka tällä hetkellä ovat kaupungin käytössä ja joissa olisi hyvät puitteet jatkaa yksityistä toimintaa. Näiden paikkojen toteutuminen riippuu täysin siitä, vuokraavatko kiinteistöjen omistajat tilat jatkossa päivähoitokäyttöön ja löytyykö ko. tiloihin yksityisiä palveluntuottajia.
Kunnallisen päiväkotihoidon keskimääräiset kustannukset ovat olleet vuonna 2013 lasta kohti 11.791 euroa. Vastaavasti palvelusetelitoiminnan kautta rahoitetun yksityisen toiminnan kustannukset ovat olleet 8 487 euroa. Erotus on yhteensä 3 304 euroa. Kun tämä kerrotaan siirtyvien hoitopaikkojen määrällä (209), päädytään noin 690 000 euroon. Kun malli ei toimi täysin laskennallisesti ja kun lisäksi varovaisuusperiaatetta on hyvä noudattaa, voidaan kustannussäästöjen osalta päätyä käyttökustannusten osalta noin 500 000 euron säästöön vuodessa. Säästö ei konkretisoidu kerralla, vaan kumuloituvasti noin neljän seuraavan vuoden aikana. Tämän jälkeen säästö on pysyvä.
Lisäksi on otettava huomioon, että useat päiväkotitilat ovat merkittävien investointien tarpeessa. Hyvin on tiedossa, että noin 140-paikkaisen päiväkodin rakentaminen maksaa noin 4 miljoonaa euroa, puhutaan kokonaisuudessaan melko mittavista säästöistä, jotka on tarpeellista toteuttaa, koska kaupungin ja toimialan taloudellinen raami tulee olemaan hyvin tiukka vuosikymmenen loppuun asti.
Esitettyjen järjestelyjen myötä Sivistystoimialan varhaiskasvatuksen henkilötyövuosimäärä vähenee syksyn 2015 ja syksyn 2016 välillä porrastetusti noin 35-40 htv:tta.
Tiedossa olevat kunnalliset päiväkotihankkeet
Aikaisemman päivähoidon palveluverkkoratkaisun mukaisesti Rauninaukion päiväkodin ja Sofiankadun päiväkodin korvaavat tilat toteutetaan uudisrakennuksina. Ko. kohteiden hankesuunnitelmat saatetaan päätöksentekoon vuoden 2014 aikana. Hankkeet ovat ensisijaisesti korvaavia kohteita. Syvälahden koulun yhteyteen valmistuu 140 paikan päiväkoti hankkeen valmistuessa. Hanke on korvaava kohde. Näiden hankkeiden kautta täysin uusia hoitopaikkoja muodostuu 124 kappaletta (loput ovat korvaavia paikkoja).
Talinkorventien päiväkoti sijaitsee koulun vieressä ja on toiminnallisesti hyvä päiväkotitila. Kohde on kuitenkin peruskorjauksen tarpeessa lähivuosien aikana. Kohteen tarveselvitys on laadinnassa, ja se päätyy esittämään, että Talinkorventien päiväkoti pysyy kunnallisessa päiväkotikäytössä ja siellä tehdään tekninen peruskorjaus.
Yli-Maarian koulun yhteyteen valmistuu 105 paikan päiväkoti hankkeen valmistuessa. Hanke on korvaava kohde.
Aikavälillä 2015 – 2020 luovuttavat koulukiinteistöt
Edellä esitettyjen koulutiloihin kohdistuvien muutosten johdosta voidaan kokonaan luopua Runosmäen koulukiinteistöstä.
Tarkastelukauden 2015 – 2020 ulkopuolella mahdollisesti luovuttavia kohteita, joista tehdään tarkastelukaudella yksityiskohtaiset selvitykset, ovat
-Vasaramäen koulun Kupittaan yksikkö, Syreenikuja 1
-Luolavuoren koulun Hepokullan yksikkö, Varkkavuorenkatu 42
-Luolavuoren koulun Pääskyvuoren yksikkö, Talvitie 10
-Kiinamyllyn koulun Triviumin yksikkö, Lemminkäisenkatu 32
-Kiinamyllyn koulun Kaivokadun yksikkö, Kaivokatu 18
-Samppalinnan koulu, Itäinen Pitkäkatu 45
-Mikaelin koulu, Koulukatu 8
-Mikaelin koulu, Varusmestarintie 19
-Mikaelin koulu, Akselintie 16
Sivistystoimiala
Palveluverkon uudelleenjärjestelyt alentavat sivistystoimialan käyttötalousmenoja vuositasolla pysyvästi noin 600 000 euroa, mitä ei ole huomioitu tällä hetkellä taloussuunnitelmassa. Palvelutavan muutoksella, eli hoitopaikkojen siirrolla kunnallisesta yksityiseen palveluun muodostuu säästöä noin 500 000 euroa. Lisäksi tilavuokrien osalta säästöä muodostuu noin 100 000 euroa vuodessa.
Pysyvä kustannussäästö ei muodostu vielä tarkastelukauden ensimmäiselle vuodelle vaan jakautuu toimenpiteiden vaiheittaisen toteutuksen seurauksena koko tarkastelujaksolle karkeasti arvioituna siten, että vuonna 2015 säästyvä summa on vuositasolla noin 60 000 euroa, vuonna 2016 noin 200 000 euroa, vuonna 2017 noin 320 000 euroa ja vuodesta 2018 lukien noin 500 000 euroa.
Vuoden 2015 ja 2016 osalta Sivistystoimialalle muodostuu säästöä lisäksi yhteensä 675 000 euroa, kun Runosmäen koulusta luovutaan suunniteltua aikaisemmin.
Kiinteistötoimiala
Kiinteistötaloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna kohteista luopuminen alentaa ylläpito-, kunnossapito- ja korjausmenoja tarkastelukaudella yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa. Asia on esitetty taulukossa 5. Ylläpitoon käytettävät menot jäävät tarkastelukauden jälkeen vuositasolla pysyvästi arviolta noin 30 000 euroa nykyistä alemmalle tasolle.
Lisäksi luovuttavista kohteista on mahdollista saada myyntituottoa noin 750 000 euroa ilman merkittäviä kiinteistönjalostustoimia. Vapautuvien kiinteistöjen alueita voidaan kuitenkin edelleen jalostaa kaavoitustoimenpitein laajempina kokonaisuuksina, jolloin myyntituotot voivat ylittää yksin verkkoratkaisun seurauksena luovutettavien rakennusten ja nykymuotoisten tonttien arvon.
Taulukko 5. Luovuttavaksi suunniteltujen kohteiden menot, mikäli kohteista ei luovuta
Taulukko 6. Luovuttavaksi suunnitelluista kohteista saatavat tulot
Kiinteistötoimialan taloussuunnitelmakauden kokonaisvaikutus käyttötalouden aleneman ja myyntituottojen kasvun seurauksena on noin 2,25 miljoonaa euroa.
-Paltankadun päiväkoti:
Mikäli kohde pidettäisiin oman palvelutuotannon käytössä, kohdistuisi siihen tarkastelukaudella arviolta 1,37 miljoonaa euroa ylläpito-, kunnossapito- ja korjausmenoja. Kohde on huonokuntoinen, eikä sitä käytännössä kannata enää korjata, joten vähintään vastaava summa kuluisi uuden päiväkodin rakentamiseen. Päiväkodin paikalle voisi rakentaa uuden päiväkodin (yksityinen toimija) tai kaavoittaa asumista ja viereiselle kentälle (Kärsämäen urheilupuisto) uuden päiväkodin paikan. Nykyisen päiväkotitontin arvo päiväkotikäytössä olisi noin 150 000 euroa ja asumiseen muutettuna 150 000 – 200 000 euroa. Kärsämäen urheilupuiston laidalle sijoitettavan uuden päiväkotitontin arvo olisi noin 100.000 euroa. Uuden päiväkodin sijoituspaikasta riippuen myyntituotto olisi saatavissa vuonna 2016 tai 2018.
-Lautturinkadun päiväkoti:
Mikäli kohde pidettäisiin päiväkotikäytössä, kohdistuisi siihen tarkastelukaudella 121 000 euron menot. Arvio ei sisällä viranomaismääräyksistä aiheutuvia kustannuksia, joita kohteeseen jäädessä tulisi väistämättä. Mikäli kohde myytäisiin, on arvioitu myyntituotto 500 000 – 700 000 euroa. Päiväkoti sijaitsee keskellä omakotiasutusta, mikä on luonteva käyttötarkoitus tonteille myös jatkossa. Kaavamuutosta ei tarvita, joten kohteet ovat myytävissä heti toiminnan päätyttyä, vuonna 2018.
Esitettyjen toimenpide-ehdotusten yhteiset perustelut
Kaikki tässä sivistystoimialan palveluverkkoehdotuksessa kuvatut toimenpiteet tähtäävät tilankäytön tehostamiseen ja sitä kautta toimialan tilakustannusten karsimiseen. Tämä on välttämätöntä, jotta voidaan pysyä annetussa taloudellisessa raamissa palveluntarjonnan ja toiminnan kuitenkaan kärsimättä kohtuuttomasti. Mikäli esitettyihin toimenpiteisiin ei ryhdytä, joudutaan vastaavasti hakemaan säästöjä jostain muualta. Käytännössä tämä tarkoittaa opettajien vähentämistä ja tätä kautta ryhmäkokojen kasvamista. Esitetyt kouluverkkoratkaisut eivät merkittävästi heikennä sivistystoimialan palvelurakennetta tai pienimpien koululaisten asemaa.
Ehdotetut toimenpiteet varhaiskasvatuksen osalta ovat linjassa 10.2.2014 hyväksytyn palveluverkkopäätöksen sekä 25.8.2014 hyväksytyn uudistamisohjelma 2:n kanssa. Toimenpiteiden kautta voidaan luopua useasta ulkoisesta vuokratilasta ja siirtää palvelutarjontaa enemmän yksityiselle sektorille. Ehdotettujen muutosten kautta saavutetaan yksityisen ja julkisen palveluntarjonnan suhteelle asetettu tavoitetaso (yksityisen palvelun osuus vuoteen 2020 mennessä 30 %).
Osana kaupungin talouden tasapainottamista on Kiinteistöliikelaitokselle asetettu vuodelle 2015 40,0 milj. euron myyntitavoite sekä vuosille 2016 - 2018 22,5 milj. euroa kullekin. Sivistystoimialan Palveluverkon muutoksilla voidaan hieman tukea näiden tavoitteiden saavuttamista.
Liite 1 Turun kaupungin kouluverkkomuutokset
Liite 2 Turun kunnalliset ja yksityiset päiväkodit (kartta)
Liite 3 Luovuttavat päivähoitotilat kartalla