Kaupunginsihteeri Outi Kari-Granfors:

Kaupunginvaltuuston vuosien 2014–2016 talousarvion ja -suunnitelman yhteydessä vahvistamana kaupunkitason linjauksena on kirjattu että ”Maahanmuuttaja-asioiden koordinaatiota selkeytetään ja sitä yhdenmukaistetaan, arvioidaan maahanmuuttajien erityispalveluihin ja kotouttamiseen liittyvät kustannukset ja selvitetään valtion osuus näihin kustannuksiin.

Kaupunginjohtaja asetti 9.6.2014 § 90 tarkoitusta varten työryhmän, jonka laatima raportti jätettiin 10.10.2014. Raportista ilmenee, miten työryhmässä toimeksiannon mukaisesti on selvitetty kotoutumista edistäviä tekijöitä ja niihin kohdennettujen palvelujen mahdollisia vaikutuksia kustannuksiin, pyritty löytämään syvempään tarkasteluun otettavia tutkimuksellisesti vastattavia kysymyksiä sekä luotu esitys maahanmuuttoasioiden hoidon koordinaation selkiyttämiseksi. Työryhmän puheenjohtaja, johtaja Maija Kyttä esitteli raporttia kaupunginvaltuuston seminaarissa 17.11.2014.

Maahanmuuttajien kotouttamisesta aiheutuneista kustannuksista on jo aiemmin 2000-luvulla tehty kaksi tuolloin Turun Ammattikorkeakoulun toteuttamaa selvitystä. Vuonna 2001 selvitettiin alle kolme vuotta kunnassa olleiden maahanmuuttajien kotouttamisesta aiheutuneita opetuksen ja koulutuksen, työllistymisen, asumisen, sosiaali- ja terveyspalvelujen (pakolaiset ja inkerinsuomalaiset), kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen sekä muiden palvelujen kustannuksia. Kolmannen sektorin järjestämät palvelut eivät tuolloin olleet mukana tarkastelussa. Vuonna 2010 selvitettiin edellä mainittujen kustannusten lisäksi suomen kielen opetuksesta maahanmuuttajille aiheutuvia kustannuksia. Työn ohjaamiseksi perustettu ohjausryhmä laajensi myöhemmin selvityksen kohderyhmää koskemaan kaikkia vieraskielisiä ja heidän käyttämiään kunnan palveluja.

Turun väkiluvun kasvu on viime vuosina perustunut muuttoon kuntien välillä ja muuttoon ulkomailta. Vieraskielisen väestön kasvu on ollut nopeaa ja luonnollinen väestönkasvu vähäistä. Sisäasiainministeriön tilastojen mukaan pääasialliset Suomeen maahanmuuton syyt ovat työ, opiskelu tai perhesiteet.

Raportin mukaan suurimmat palvelutuotannon kustannukset syntyvät kaikille tarkoitetuissa peruspalveluissa, joita käyttävät iästä, elämäntilanteesta ja yksilöllisistä tekijöistä riippuen myös maahanmuuttaja-asiakkaat. Raportissa todetaan, että he eivät pääsääntöisesti poikkea muusta asiakaskunnasta, mutta asiakastyössä voidaan tarvita lisäresursointia. Johtopäätöksenä raportissa on todettu, että jatkossakin pääosa palveluista tulee tuottaa em. peruspalveluissa, joiden joustavuutta tulee lisätä mm. vahvistamalla henkilöstön monikulttuurisuusosaamista ja kehittämällä maahanmuuttajien osallisuutta palvelujen suunnittelussa ja päätöksenteossa. Muiden kuin kohdennettujen palvelujen osuutta kustannuksiin ei selvityksen mukaan tietotuotannon rajoitteista johtuen ole voitu erikseen laskea.

Valtio korvaa kunnille kotouttamisesta aiheutuvia kustannuksia eri perusteilla valtionosuuksina, -avustuksina sekä korvauksina alkukartoituksen järjestämisestä ja pakolaistaustaisista maahanmuuttajista. Korvaukset kattavat kustannuksia laskennallisten tai todellisten kulujen mukaan, osaksi täysimääräisesti.

Maahanmuuttajille kohdennettujen palvelujen kustannusten todetaan raportissa olleen vuonna 2013 n. 12,5 milj. € ja niihin saadun kohdennetun ulkopuolisen rahoituksen n. 7,9 milj. €.  Edellä mainittujen korvausten lisäksi kaupunki on saanut yht. 3,6 milj € yleiskatteellista kaupungin kaikkia menoja kattamaan tarkoitettua valtionosuutta ja valtionkorvauksia, joissa laskentaperusteena on ollut jokin maahanmuuttajiin liittyvä laskentatekijä. Raportin mukaan valtio korvaa myös pakolaistaustaisten erityisen vaativan hoidon täysimääräisesti 10 vuoden ajan, mutta vamman laadun on todettu olevan usein sellainen, että kustannuksia syntyy koko eliniän ajan. Näitä ns. erityiskustannusten korvauksia Turku sai valtiolta vuonna 2013 runsaat 2 milj. €.

Raporttiin sisältyy useita johtopäätöksiä ja toimenpide-esityksiä. Yhteenvedossa kotoutumistyöllä on todettu voitavan vaikuttaa maahanmuuton kustannuksiin. Raportin mukaan kaupunkistrategiassa, strategisissa ohjelmissa ja Turun kaupungin kotouttamisohjelmassa on määritelty kotouttamista ohjaavat linjaukset ja keskeiset kehittämistoimenpiteet. Raportissa todetaan, että ohjelmien tehokas toimeenpano edesauttaa kotoutumista ja työllistymistä sekä hillitsee kustannusten kasvua. Myös hankemuotoisella kehittämistyöllä on todettu voitavan vaikuttaa sekä maahanmuuttaja-asukkaisiin että kotouttamisen rakenteisiin; esim. Osallisena Suomessa – hankkeella on ollut positiivisia vaikutuksia maahanmuuttajiin ja kotoutumisen tukirakenteisiin ja mm. siinä luotu kotiäitien suomen kielen koulutus on jatkunut pysyvänä toimintana.

Kaupungin kotouttamistyötä koskevina yhteenvetoina selvitysraportista käy ilmi mm. että kaupungin kotouttamistyön panostukset on perusteltua painottaa kotoutumisen alkuvaiheeseen, mutta kotouttavia palveluja tarvitaan harkitusti myös maahantulon alkuvaiheen jälkeen. Eri asiakasryhmien osalta on tuotu esiin mm. kotiäitien kotouttaminen, työttömyyden erityispiirteiden huomioiminen ja palveluprosessin kehittäminen. Ulkomaalaisten opiskelijoiden ja työperäisten maahanmuuttajien sekä heidän perheenjäsentensä sitouttamisen on katsottu vahvistavan alueen elinvoimaa, minkä vuoksi kotouttamistoimenpiteitä tulee raportin mukaan kohdentaa myös heihin.

Oheismateriaali 1Raportti

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää merkitä raportin tiedoksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Sarlundin Vornasen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.