Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi koulutuksen rahoituksesta

Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt kaikille koulutuksen järjestäjille lausuntoja varten kaksi toisiinsa läheisesti liittyvää lakiluonnosta rahoitusjärjestelmän ja järjestäjäverkon uudistamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa, että kuntien kiristynyt taloudellinen tilanne on heikentänyt koulutuksen laatua, ja monessa taloudellisissa vaikeuksissa olevassa kunnassa on suuria haasteita laadukkaan ja tasa-arvoisen koulutuksen järjestämiseen. Alueellinen kehitystehtävä on jäänyt epäselväksi osalle koulutuksen järjestäjistä, eikä valtakunnallisen ohjauksen ole arvioitu tukevan riittävästi myöskään ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteistyötä. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoa on koottu, mutta se on vielä osin hajanainen eikä koulutuksen järjestäjien palvelukyky kaikilta osin vastaa yksilöiden ja työelämän osaamistarpeita. Erityisen huonoksi esimerkiksi lakiesityksessä todetaan Lounais-Suomi.

Rahoitusjärjestelmän ja järjestäjäverkon uudistuksilla toteutetaan yhteensä 260 miljoonan euron julkisen rahoituksen vähennys. Määrällisesti tämä tarkoittaa noin 15 % leikkausta ja Turun kaupungin osalta noin 10 miljoonan euron leikkauksia vuosittain alkaen vuodesta 2017. Järjestäjäverkon uudistamisella arvioidaan saatavan 69 miljoonan euron säästöt erityisesti kiinteistö-, tila- laite- ja hallintokustannuksissa.

Hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen rahoituksesta ja laeiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain ja opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 7 ja 9 §:n muuttamisesta Turun kaupunki lausuu seuraavaa:

Mikäli opiskelijoista saatava rahoitus rajataan vain kolmeen vuoteen, kannustetaan tällä toki opintojen lyhyempään suorittamiseen, mutta samalla ei tueta pyrkimystä siihen, että mahdollisimman moni suorittaa toisen asteen tutkinnon. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osaltaan ollut edistämässä huippu-urheilun kehittämistä ja pitänyt tärkeänä, että valmentautuminen ja kouluttautuminen voidaan yhdistää. Tämä on usein johtanut neljään opiskeluvuoteen. Samaan aikaan ollaan urheilulukioiden erityisrahoitusta puolittamassa.

Uusi rahoitusmalli ja samaan aikaan toteutettavat 15 prosentin leikkaukset saattavat olla julkisen talouden tasapainottamisen takia tärkeitä, mutta kokoluokaltaan sellaisia, että ne merkittävästi tulevat heikentämään opetuksen toteuttamista.

Rahoitusmallin uudistus tulee toteuttaa kustannusneutraalisti ylläpitäjän osalta. Kun lukio- ja ammatillinen koulutus ainakin nuorten osalta määritellään kunnan peruspalveluksi tai perustehtäväksi, olisi kohtuutonta, jos esimerkiksi Turun kaupunki joutuisi kustantamaan vieraspaikkakuntalaisista opiskelijoista aiheutuvia kuluja.

Ylioppilastutkintotulosten rooli tuloksellisuusrahoituksen määräytymisessä jää hyvin epäselväksi. Missä määrin helposti hyödynnettäviä tuloksia aiotaan hyödyntää rahoituksen määräytymisessä?

Uusi rahoitusmalli kyllä tuo parannusta mm. kesäaikaiseen opiskeluun, jota on menestyksellisesti toteutettu lukiokoulutuksessa Turussa. Kesälukiotoiminnan järjestäminen edellyttää kuitenkin hyvin laajaa oppilaspohjaa eikä pienillä koulutuksen järjestäjillä ole tähän mahdollisuuksia. Ammatillisen koulutuksen osalta kesäaikaista opiskelua ei ole kokeiltu, koska opiskelijat ovat varsin hyvin sijoittuneet kesätyömarkkinoille, jotka puolestaan tukevat opiskelijan opintoja ja toimivat siten eräänlaisina työelämän tutustumisjaksoina.

Opiskelijoiden joustava ottaminen oppilaitokseen on sinällään kannatettava, mutta vaikeasti toteutettavissa, mikäli peruskoulun oppimäärän suorittaminen on edelleen tiukasti vuosiluokkiin sidottu ja toisaalta korkeakoulut pääsääntöisesti noudattavat samaa lukuvuosirytmiä. Myös asevelvollisuuden suorittamista tulisi joustavoittaa opiskeluaikojen ja erityisesti välivuosien lyhentämiseksi.

Pahimmillaan suoritusperusteinen rahoitusmalli saattaa johtaa laadun heikkenemiseen. Opiskelijoita saatetaan viedä läpi tutkinnosta kevein perustein. Erityisen mahdollista tämä on ammatillisessa koulutuksessa, jossa ei ole ylioppilastutkintoon verrattavaa arviointia. Toisaalta tämä saattaa johtaa siihen, että koulutuksen järjestäjän ei kannata ottaa opiskelijoita, joiden keskeyttämiseen tai opintojen pitkittymiseen on olemassa vaara. Tällaisia ovat peruskoulussa huonosti menestyneet opiskelijat tai vieraskieliset opiskelijat, joiden opetuskielen hallinta on puutteellista. Esitetty rahoitusmalli ei siis riittävästi tue yhteiskuntatakuun toteuttamista ja mahdollistaa sen, että yksittäinen koulutuksen järjestäjä ei tunne minkäänlaista yhteiskunnallista vastuuta haastavimmista opiskelijoista.

Uuden rahoitusjärjestelmän käyttöönotto edellyttää useiden tietojärjestelmien ja tietokantojen kehittämistä. Kokemus on osoittanut, että tällaiset asiat eivät yleensä kehity arvioidun aikataulun ja määrärahojen puitteissa. Turun kaupunki pitää edelleen tärkeänä, että valtion (ministeriö, opetushallitus tai tilastokeskus) rahoitusjärjestelmän pohjaksi keräämä tieto on julkisesti saatavilla.

Lausunnon keskeinen sisältö:

Opiskelijoista saatavan rahoituksen rajaaminen kolmeen vuoteen ei tue pyrkimystä siihen, että mahdollisimman moni suorittaa toisen asteen tutkinnon. Esim. huippu-urheilijoilla opiskelu on usein kestänyt neljä vuotta.

Uusi rahoitusmalli ja samaan aikaan toteutettavat 15 prosentin leikkaukset tulevat merkittävästi heikentämään opetuksen toteuttamista. Rahoitusmallin uudistus tulee toteuttaa kustannusneutraalisti ylläpitäjän osalta: olisi kohtuutonta, jos esimerkiksi Turun kaupunki joutuisi kustantamaan vieraspaikkakuntalaisista opiskelijoista aiheutuvia kuluja.

Opiskelijoiden joustava ottaminen oppilaitokseen on vaikeasti toteutettavissa, mikäli peruskoulun oppimäärän suorittaminen on edelleen tiukasti vuosiluokkiin sidottu ja toisaalta korkeakoulut pääsääntöisesti noudattavat samaa lukuvuosirytmiä.

Pahimmillaan suoritusperusteinen rahoitusmalli saattaa johtaa myös siihen, että opiskelijoita viedään läpi tutkinnosta kevein perustein erityisesti ammatillisessa koulutuksessa. Toisaalta malli saattaa johtaa siihen, että koulutuksen järjestäjän ei kannata ottaa opiskelijoita, joiden keskeyttämiseen tai opintojen pitkittymiseen on olemassa vaara. Esitetty rahoitusmalli ei siis riittävästi tue yhteiskuntatakuun toteuttamista.