Kaupunginjohtaja Aleksi Randell, johtaja Jukka Laiho ja controller Valtteri Mikkola 29.10.2014:

Lähtökohta talousarvion laadinnalle

Kaupunginvaltuuston 3.12.2012 hyväksymässä talousarviossa asetettiin raamilinjaukset koko valtuustokaudelle. Talouden ennakoitiin kasvavan jo vuonna 2015 ja sen nähtiin mahdollistavan melko korkean investointitason.

Asetettuun raamiin nähden kansallinen taloustilanne on osoittautunut toistuvasti oletettua heikommaksi ja myös arvio keskipitkällä aikavälillä ovat heikentyneet. Kehityksen taustalla ovat olleet maailmantalouden ja euroalueen ongelmat sekä osaltaan Suomen teollisuuden rakennemuutos ja heikko kilpailukyky.

Kuntatalouteen on syntynyt viime vuosina menojen ja tulojen välinen epätasapaino. Heikon taloustilanteen johdosta verotuloennusteet ovat laskeneet merkittävästi alkuperäiseen raamiin nähden.

Kuntataloustiedotteen 3/2014 mukaan kuntien verotilitysten kasvuvauhti tippuu reippaasti viime vuoden poikkeuksellisen korkealta tasolta. Verotulojen hitaaseen kasvuun vaikuttavat myös muun muassa uuden työmarkkinaratkaisun maltilliset sopimuskorotukset, vaatimaton talouskehitys, veroperustemuutokset sekä väestön ikääntyminen. Kunnallisverojen kasvun arvioidaankin jäävän tänä vuonna 1,4 prosenttiin, vaikka lähes puolet kunnista nosti vuoden alussa tuloveroprosenttejaan.

Verotulojen kehitys 2013-2018

Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö.

Valtion talousarvioesityksen (15.9.2014) mukaisesti kuntien valtionavut ovat vuonna 2015 yhteensä 9,9 mrd. euroa, mistä valtaosa (9,0 mrd. euroa) muodostuu kunnille myönnettävistä valtionosuuksista. Valtionavut vähentyvät vuonna 2015 edellisvuoteen verrattuna yhteensä n. 540 milj. euroa.

Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta. Valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja määräytymisen kriteeristöä on muutettu olennaisesti. Keskeiset perusperiaatteet ja rakenteet säilyvät. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus säilyy nykyisellään.

Vuoden 2015 alusta voimaan astuva valtionosuuslainsäädännön muutos heikentää olennaisesti kuntien rahoituspohjaa. Turussa rahoituspohjan heikkeneminen on päätetty kattaa sopeuttamalla nettokäyttömenoja verorahoituksen kehitykseen.

Valtionosuuksien kehitys 2013-2018

Muut toimintaympäristön kehitysnäkymät

Kuntien toimintaan ja palvelujen tuottamistapaan tulevaisuudessa vaikuttaa ratkaisevasti meneillään oleva kuntarakenne-uudistus sekä sosiaali- ja terveystoimen uudistus.

Sosiaali- ja terveyshuollon järjestämistä koskevan lain on määrä astua voimaan keväällä 2015 ja sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien alueiden toiminta käynnistyy vuoden 2017 alusta. Uusi malli tarkoittaa merkittävää muutosta nykyiseen malliin ja Turun kaupungin toimintaan.

Työmarkkinatukiuudistus lisää kustannusvastuuta kunnille. Hyvinvointitoimialan arvion mukaan työmarkkinatuen kuntaosuuksiin kohdistuu noin 9 milj. euron lisäyspaine uudistuksen johdosta.

Alkuperäiseen raamiin nähden myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin menokasvua ei ole kyetty ennakoimaan. Vuonna 2012 sairaanhoitopiirin asettama enintään 3,8% tavoite kuntien maksuosuuksien vuotuiselle kasvulle on ylittynyt kerta toisensa jälkeen.

Sairaanhoitopiirin maksuosuuden kasvu 2012-2015 (miljoonaa euroa).

Henkilöstö

Talousarvioesitykseen sisältyvä henkilöstösuunnitelma vähentää kaupungin henkilöstötyövuosien määrää vuonna 2015 keväällä vahvistetun tavoitteen mukaisesti 175:llä. Samansuuruinen henkilötyövuosien vähennystavoite on asetettu meneillään olevissa yhteistoimintaneuvotteluissa tavoitteeksi myös vuodelle 2016.

Henkilöstön voimavarana –ohjelman vuoden 2015 tavoitteet ovat:

•Tehtävänkuvien ja vastuualueiden selkiyttäminen

•Resurssien joustavan sijoittumisen edistäminen mm. palkkausjärjestelmää yhtenäistämällä

•Vastuullinen työyhteisökäyttäytyminen ja motivoiva esimiestyö

Tehtyjen henkilöstösuunnitelmien aktiivinen seuranta on avainasemassa vuoden 2015 aikana.

Investoinnit

Turun kaupungin bruttoinvestoinnit tulevat talousarvioesityksen mukaisesti taloussuunnitelmakaudella olemaan 79,6 milj. euroa vuonna 2015 ja 82,3 milj. euroa vuonna 2016.

Vuoden 2015 talousarvion laadinnassa investointien suunnittelun lähtökohtana toimivat kaupunginvaltuuston hyväksymät toimielinkohtaiset suunnitteluluvut. Kiinteistöliikelaitoksen esittämiä investointitasoja on edelleen tarkistettu talousarvioesitykseen valtuuston linjauksen mukaisesti painottamalla kasvua edistäviä investointeja sekä välttämättömiä korjauksia.

Kiinteistöliikelaitoksen investointitasoja on pyritty keventämään mm. tilahankkeiden osalta hyödyntämällä taseen ulkopuolisia toteutusratkaisuja.

Merkittäviä investointikohteita vuonna 2015 ovat koulukiinteistöt, joista peruskorjauksen kohteena ovat Katedralskolan, Pallivahan koulu, Luostarivuoren koulu sekä Puropellon koulu. Uudisrakennuksena toteutettavat Braheskolan ja ammatti-instituutin Infoteekkirakennus valmistuvat myös vuonna 2015.

Investointitasot 2015-2018

Rahoitus

Varsinaista toiminnasta ja satunnaisista eristä (oikaisuna tulorahoituksen korjauserillä) arvioidaan kertyvän tulorahoitusta vuonna 2015 yhteensä 9,5 milj. euroa. Tulorahoitus ei riitä investointien, lainalyhennysten ja antolainojen kattamiseen. Investointien rahoitustarve on 37,6 milj. euroa, antolainoja myönnetään 34,0 milj. eurolla ja velkaa lyhennetään 70,0 milj. eurolla. Investointien, lainanlyhennysten ja muiden pitkävaikutteisten menojen rahoittamiseen otetaan uutta pitkäaikaista velkaa 122,0 milj. euroa.

Taloussuunnitelmavuosien 2015 – 2018 velan lisäykseksi on merkitty n. 70,0 milj. euroa per vuosi. Tämä edellyttää merkittävää nettokäyttömenojen vähentämistä verrattuna toimielinten antamiin talousarvioehdotuksiin.

Tasapainotus

Kaupunginhallitus päätti 4.3.2013 § 117 käynnistää uudistamisohjelman, joka perustuu kaupunginvaltuuston hyväksymään talousarvioon. Sen avulla uudistetaan kaupungin toimintaa vastaamaan toiminnan rahoittamiseen ennakoituja tuloja. Uudistamisohjelman valmistelua jatkettiin vuoden 2014 aikana.

Keväällä 2014 arvioitiin käynnissä olevat hankkeet sekä tarkistettiin kuluvan vuoden talousarvio. Tämän lisäksi jalkautettiin tavoitteen koko henkilöstölle ja samalla kerättiin toimenpide-ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Toimenpide-ehdotuksia saatiin n. 1100 kappaletta, jotka käsiteltiin toimialoittain. Osa ehdotuksista johti välittömiin toimenpiteisiin ja osa huomioitiin toimialojen toimenpide-ehdotuksissa, jotka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 25.8.2014.

Osana ensimmäistä uudistamisohjelmaa valmisteltiin palveluanalyysi kaupungin palvelutuotannosta. Tätä analyysiä tarkennettiin kustannuspaikkatasoisella toimintoanalyysillä.

Hyväksytyt ja käynnissä olevat toimenpiteet eivät riitä, joten käynnistettyä toimintoanalyysiä tulee jatkaa ja sen tehtävänä on osaltaan löytää uusia toimenpide-ehdotuksia kaupungin talouden tasapainottamiseksi vuoteen 2018 mennessä.

Uudistamisohjelmissa hyväksytyt kehittämishankkeet kirjataan toimialojen strategisiin sopimuksiin ja niitä valmistellaan ja seurataan kehittämismallinmukaisesti.

Talousarvio ja taloussuunnitelma

Vuoden 2015 talousarvio on laadittu kaupunginvaltuuston vahvistamaan suunnittelulukuun. Tilikauden alijäämäksi muodostuu suunnitelmaluvun mukaisesti 23,9 milj. euroa. Toimielinten yhteenlasketut nettokäyttömenot ylittyvät suunnittelulukuun verrattuna 5,1 milj. euroa. Verorahoitusta arvioidaan kertyvän 5,5 milj. euroa enemmän kuin suunnittelukuja laskettaessa oli tiedossa. Verotulojen positiivisempi kehitys kattaa nettokäyttömenojen ylityksen ja tilikauden tulos on kaupunginvaltuuston vahvistaman suunnitteluluvun mukainen.

Toimielinten suunnittelulukujen pohjana on ollut kaupungin ensimmäinen uudistamisohjelma sekä vuoden 2014 talousarvio, johon keväällä tehtiin sopeuttavat talousarviomuutokset. Merkittävästi heikentyneiden valtionosuuksien ja oletettua alemman verotulokehityksen johdosta kaupungin tuloksen tasapainotus on tehtävä sopeuttamalla toimintakatetta. Nettokäyttömenojen kasvuksi vuoden 2014 talousarvioon sallitaan 0,4 prosenttia.

Taloussuunnittelulukujen lähtökohtana oli se, että vuoden 2014 talousarviota ei ylitetä. Käyttötalouden nettomenojen kehitys on ollut ongelmana ja jatkuu edelleen. Vuoden 2014 toisen talousennusteen nettomenot olisivat 11,4 milj. euroa talousarviota suuremmat ja 8,3 milj. euroa kaupunginvaltuuston vuodelle 2015 vahvistamaa suunnittelulukua suuremmat. Yleinen taloustilanne ja työttömyyden kasvu näkyvät vuoden 2014 talousennusteissa. Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvu sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän kasvu ja sairaanhoitopiirin kustannustason kasvu on pitänyt käyttötalouden menokehityksen korkealla. Samat tekijät näkyvät myös vuoden 2015 talousarvion menokasvuna ja samalla suunnitteluluvun ylityksen selittäjänä. Merkittävä kustannuskehitykseen vaikuttava muutos on esim. työmarkkinatukea koskeva lainsäädännön muutos, jossa kuntien vastuuta työmarkkinatuesta ja työttömien aktivoimisesta kasvatetaan.

Kaupunginvaltuusto vahvisti kesäkuussa 2014 nettokäyttömenojen suunnitteluluvuksi vuodelle 2015 yhteensä 977,2 milj. euroa. Talousarvioehdotuksessa vuoden 2015 toimintakatteeksi muodostuu 982,3 milj. euroa. Vuoden 2014 muutettuun talousarvioon verrattuna nettokäyttömenot kasvavat 0,8 prosenttia. Vuoden 2013 tilinpäätökseen verrattuna kaupungin nettomenot kasvavat 4,3 prosenttia.

Vuoden 2015 talousarvioehdotuksen nettomenot ylittävät kaupunginvaltuuston vahvistaman suunnitteluluvun 5,1 milj. euroa, mikä asettaa paineita taloussuunnitelmavuosien 2015–2018 toiminnan ja talouden sopeuttamiselle kaupunginvaltuuston taloussuunnitelmavuosille vahvistamissa suunnitteluluvuissa pysymiseksi.

Kaupunginvaltuuston vahvistamissa tulostavoitteissa pysyminen edellyttää taloussuunnitelmavuosina merkittävää nettokäyttömenojen sopeutusta toimielinten talousarvioehdotuksiin. Talouden tasapainotavoitteen saavuttamiseksi on talousarvioehdotuksessa taloussuunnitelmavuosien 2015 – 2018 nettokäyttömenot asetettu talousarvio- ja suunnitelmaehdotuksessa merkittävästi alle kaupunginvaltuuston suunnittelulukujen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakenteellisten ja tuottavuutta parantavien muutosten toteuttamista ja tiukkaa talousarvion noudattamista.

Rahoitustuotot ja – kulut, netto on 26,8 milj. euroa. Satunnaisiin tuottoihin sisältyy 5,0 milj. euroa, joka arvioidaan saatavan kiinteistöjen välilliseen omistamisen järjestelyihin liittyvistä myyntivoitoista.

Vuoden 2015 vuosikate on 26,9 milj. euroa ja se on euromäärä, joka tulorahoituksesta jää investointien, lainanlyhennysten ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen. Vuosikate on 0,4 milj. euroa suunnittelulukua suurempi.

Tilikauden 2015 alijäämäksi muodostuu 23,9 milj. euroa.

Talousarvioehdotuksen julkaisumateriaalit (kaupunginjohtajan esitys, dia-materiaali) ovat luettavissa nettisivuilta:

turku.fi - Päätöksenteko ja talous - Talous - Talousarviot ja -suunnitelmat