Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen 22.9.2014:

Taustaa

Kaupunginhallituksen asettamat teemat ja tavoitteet

Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 5.11.2012 § 509 Skanssin suunnittelualueen teemat ja tavoitteet ohjeellisesti noudatettavaksi alueen suunnittelussa. Kaupunginhallitus päätti lisäksi, että kysymyksessä on kaupungin johdon alainen strateginen hanke, jonka ohjauksesta ja seurannasta vastaa kaupunginhallitus.

Skanssin teemoiksi kaupunginhallitus hyväksyi seuraavat asiat:

1.   Älykäs rakennettu ympäristö, sähköisten palvelujen kehittäminen.

2.   Aluekokonaisuuden älykkäät energiaratkaisut.

3.   Ympäristöystävälliset liikenneratkaisut.

4.   Rakennussuunnittelu: Koerakentamiskohteet, Rakennusmateriaalit.

5.   Työpaikkojen ja palvelujen sijoittuminen alueelle.

6.   Vesien hallinta osaksi kaupunkimiljöötä (hulevesi ja pohjavesi).

7.   Virkistysalueiden korostaminen, ympäristörakentamisen prosenttiperiaate.

8.   Monipuolinen kaupunkirakenne.

9.   Jätehuollon kehittäminen / uudet jätehuoltoratkaisut.

10. Aktiivinen kaavatalousnäkökulma.

Lisäksi teemojen toteuttamiseen hyväksyttiin runsaasti erilaisia tavoitteita, jotka on esitetty kaupunginhallituksen päätöksen 5.11.2012 § 509 liitteessä.

Skanssin älykäs ja kestävä kaupunginosa kaupunkistrategiassa

Kehittämällä kaupunkia suurina kilpailukykyisinä aluekokonaisuuksina tehostetaan niukkenevien resurssien käyttöä, parannetaan alueen kehittymisen ennakoitavuutta, mahdollistetaan suunnittelun laatutason nostaminen ja lisätään kehittämishankkeiden kiinnostavuutta ja näkyvyyttä.

Skanssin hanke edistää kaupungin strategisia tavoitteita, mm. kaupungin elinvoiman turvaamista ja kasvattamista sekä uusia toteutusmalleja. Hanke on yksi viidestä Turun kaupunkistrategiassa määritellystä maankäytön strategisesta hankkeesta. Alueen kehittämiseen liitetään myös muita kuin perinteisesti asumiseen ja asuinaluesuunnitteluun liittyviä kokonaisuuksia.

Alueella tullaan mahdollistamaan uudet älykkään kaupungin living lab- kehittämisalustat, joita ovat mm. erityyppiset energiaratkaisut ja energian jakeluverkon kehittäminen. Palveluverkon tilasuunnittelulla mahdollistetaan uusia palveluiden tuotantotapoja, teknologiaratkaisuja ja palvelutilojen yhteiskäyttöä. Lisäksi kehitetään tonttien luovutuksiin liittyviä menettelytapoja, tutkitaan alueellisia pysäköintiratkaisuja ja autopaikkanormeja. Alue liitetään osaksi sähköautojen latausverkostoa sekä ohjataan avoimen datan käyttöön mm. asumisen suunnitteluratkaisuissa.

Edellä mainittuja kokonaisuuksia toteutetaan kumppanuuksien avulla. Skanssin alue on ollut merkittävässä roolissa yhtenä aluekokonaisuutena Turun kaupungin ja Siemensin välisessä strategisessa kumppanuudessa. Lisäksi Skanssin hanke kytketään kehittämisalustana valmisteilla oleviin 6Aika ja INKA -hankkeisiin.

Maankäytön yleissuunnitelma

Skanssin alueen suunnittelua on jatkettu kaupunginhallituksen hyväksyminen teemojen ja tavoitteiden mukaisesti alueelle laadittujen selvitysten perusteella. Suunnittelua on tehty poikkihallinnollisesti ja vuorovaikutusta on toteutettu yleisötilaisuuksin ja sidosryhmäkuulemisin. Uutena osallistamisen muotona on kokeiltu sparrausryhmää, joka osaltaan on kommentoinut laadittuja suunnitelmia.

Yleissuunnitelma toimii yleis- ja asemakaavoituksen pohjana. Yleissuunnitelmassa alueelle mahdollistetaan noin 350.000–400.000 kerrosalaneliömetriä asuinrakentamista sekä palvelu- ja työpaikkatiloja. Kaavamääräyksillä on tarkoitus mahdollistaa pienimuotoinen yritystoiminta ja yksityisten palvelujen toteuttaminen alueella sekä harkituilla kohdilla mahdollisesti laajempikin yritystoiminta. Uusia asukkaita alueelle tulisi noin 7.000–8.000.

Maankäytön yleissuunnitelman perusteella Skanssista luodaan houkutteleva, turvallinen ja aktiivinen alue, jossa on hyvä virkistysalueiden sekä kävely- ja pyöräilyreittien verkosto. Suunnittelussa tärkeässä roolissa on alueen keskeinen puisto hulevesijärjestelmineen ja koulun piha-alueineen. Suurten kortteleiden toteuttajille on tarkoitus asettaa vaatimuksia myös yhteisen julkisen ympäristön toteuttamiseen ja julkisluonteisen palveluverkoston luomiseen. Suurten kortteleiden toteuttajat on tarkoitus myös velvoittaa toteuttamaan myös älykkäitä energiaratkaisuja.

Alueelle on osoitettu rakentamista tehokkuudella, joka tarkoittaa lähinnä kerrostalomuotoista rakentamista. Pääosa rakennuksista olisi neljä ja puoli kerrosta korkeita. Rakennusten luonne ja korkeus kuitenkin vaihtelee kortteleiden sisälläkin. Kaikki korttelit rajautuvat virkistysalueisiin. Yleissuunnitelmassa on pääasiassa esitetty alueen kortteli- ja katurakenne sekä viheralueet reitteineen ja hulevesijärjestelyineen. Kortteleiden rakennussuunnittelu tarkentuu asemakaavoitusvaiheessa. Alueen kadut on pyritty minimoimaan ja niiden suunnittelussa on huomioitu raitiotien tarpeet.

Alueen liikennejärjestelmä on suunniteltu joukkoliikennettä sekä kävelyä ja pyöräilyä korostaen. Rakentaminen on pääasiassa keskitetty pysäkkien läheisyyteen. Pysäkeille on toimivat kävely-yhteydet. Autoilla on pääsy kaikkiin kortteleihin, mutta alueen liikenne on rauhallista, koska läpiajo on estetty ja ulkoilureitit ovat turvallisia. Joukkoliikenteen edistämiseksi suunnitelmassa on huomioitu raitiotiemitoitus, mikä tarkoittaa keskimäärin noin 7 metriä leveämpää katutilaa, mikäli raitiotielle varataan oma kaista. Pysäkkien kohdalla sekä mutkissa ja muissa erityiskohdissa tilaa tarvitaan enemmän.

Autojen pysäköintimitoitusta on suunniteltu tehokkaan joukkoliikenteen ehdoilla. Alueen pysäköinti tapahtuisi puoliksi rakenteellisena kortteleissa, loput pysäköintialueilla. Pieni osa pysäköinnistä olisi tulevalla raitiotielinjauksella, koska raitiotien toteutuessa pysäköintipaikkojen tarpeen voidaan katsoa vähenevän alueella. Raitiotien tilavarauksen hyödyntäminen pysäköinnissä on kuitenkin hallinnollisesti haasteellinen ratkaisu. Tilavarauksen kohdalle ei tulisi rakentaa putkia, johtoja tai muuta raitiotien rakentamista vaikeuttavia rakenteita. 

Pysäköintinormien kytkemisellä joukkoliikenteen kehittämiseen on oleellinen rooli alueen viihtyisyyteen ja rakennuskustannuksiin. Tämä edellyttää hyvän joukkoliikenteen palvelutason syntymistä jo hankkeen alkuvaiheessa, kun alueen väestöpohja ei vielä täysimääräisesti riitä joukkoliikenteen palvelukustannusten kattamiseen.

Yleissuunnitelman yhteydessä laaditut selvitykset

Rakennettavuusselvitys

Alueelle on laadittu rakennettavuusselvitys. Siinä todetaan alueen keskiosan olevan pehmeää savimaata, jonka alla on sorakerroksia. Pohjavesi on lähellä maanpintaa. Alueelta on osoitettu erityisen huonosti rakentamiseen soveltuva alue, jolla rakentaminen on perustamiskustannuksiltaan kallista. Rakentaminen vaikealle maaperälle on sinänsä kannattavaa toteuttamalla korkeampia rakennuksia, mutta etenkin pihamaiden, katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen on erityisen vaikeaa ja kallista.

Koulut ja päiväkodit

Alueelle on laadittu koulutarveselvitys, jossa Skanssin ympäristöön on sijoitettu 7.200 uutta asukasta. Selvityksen mukaan alueelle tarvitaan tuolloin kaksi koulua (kustannusarvio yhteensä 41,5 M€) ja neljä päiväkotia (kustannusarvio 14,6 M€), joista osa voidaan tehdä esimerkiksi leasing-ratkaisuna. Selvitystä tullaan tarkentamaan kaavoituksen ja rakentamisen edistyessä.

Kaavataloudellinen laskelma

Alueelle laaditussa kaavatalouslaskelmassa on pyritty huomioimaan alueelle yleissuunnitelmassa osoitetun rakentamisen tuotot ja kulut kaupungille. Laskelmassa on annettu myös poikkeamia eri kuluille laatutaso ja luonnossuunnitelmien liikkumavara huomioiden. Alustavan tuotto- ja kustannuslaskelman mukaan alueen tulot tontinmyynnistä, maankäyttösopimuksista ja vesihuollon liittymistä ovat yhteensä noin 36 M€. Alueen infrastruktuurin toteutukseen liittyvät menot ovat vastaavasti yhteensä noin 15–19 M€. Mikäli rakentamisen kustannuksissa säästetään merkittävästi, vaikuttaa se osaltaan myös alueen imagoon ja houkuttelevuuteen sekä mahdollisesti siten tulojen kertymiseen.

Selvitykseen on sisällytetty arvioidut virkistysalueiden ja katujen ylläpidon kustannukset. Selvitykseen ei ole sisällytetty rahoituskuluja. Suunnitelmaan ei ole sisällytetty koulujen toteuttamiskustannuksia, koska koulujen investointikustannukset ovat suuret ja ne palvelevat osittain laajempaa aluetta. Koulumenojen ja vastaavien palveluiden tasapainoiseksi huomioimiseksi tulisi alueen verotulokertymää myös arvioida. Päiväkotien investointikustannuksista puolet on sisällytetty laskelmaan. Toisen puolen voidaan arvioida toteutuvan joko yksityisinä investointeina tai leasing-ratkaisuina ja ne palvelevat osittain myös laajempaa aluekokonaisuutta.

Erillinen reservialueen kaavatalouslaskelma on puutteellinen sisältäen useita epävarmuustekijöitä erityisesti maaperän ja pohjavesialueen mittavan täyttötarpeen suhteen. Reservialueen laskelmaan ei ole myöskään jyvitetty virkistysalueiden rakentamista ja muita vastaavia alueen yhteisiä menoja.

Suuri osa kunnallistekniikan kuluista on etupainotteisia. Niitä tulee erityisesti katujen rakentamisesta (laskelmassa 7,4 M€) sekä ensimmäisistä viheralueista hulevesiratkaisuineen, jotka alueen imagon takia on tärkeää toteuttaa viihtyisästi jo rakentamisen alkuvaiheessa. Myös vesihuollon kulut ovat pääosin etupainotteisia. Luonnollisesti myös suunnittelun, kaavoituksen ja markkinoinnin kulut ovat myös etupainotteisia. Kaavoituksen ja rakentamisen vaiheistamisella pyritään optimoimaan etupainotteisuutta.

Jatkotoimenpiteet

Kaavoitus

Skanssi Piispanristin osayleiskaava on todettu tehokkuudeltaan riittämättömäksi tehokkaan joukkoliikenteen kannalta. Rakennettavuusselvityksen valmistuttua osayleiskaava on todettu myös pohjaolosuhteiltaan vaikeaksi ja kalliiksi toteuttaa. Tämän vuoksi alueen yleiskaavoitus tarkistetaan koko kaupungin yleiskaavan tarkistamisen yhteydessä.

Alueelle on käynnistetty kaksi asemakaavaa eli uuden toimintamallin mukaista Skanssin hankekokonaisuuden toteutusprojektia. Vallikadun kaavaluonnos on hyväksytty kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnassa 10.12.2014 § 374. Asemakaavaluonnoksessa on huomioitu liitteenä olevan yleissuunnitelman perusperiaatteet. Kesäkuussa on tarkoitus käsitellä Itä-Skanssin asemakaava-alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa.

Skanssin muiden osien asemakaavoitus käynnistetään myöhemmin erikseen ohjelmoitavalla aikataululla. Aikataulu ja ohjelmointi yhdistetään valmisteilla olevaan sopimusohjausrakenteeseen. Aikataulutuksen yhteydessä tulee yhtenä tarkastelu- ja priorisointiperusteena olla tulonmuodostuksen aikataulu. Eli toteutusjärjestystä on priorisoitava etupainotteisten investointien vuoksi siten, että haastavassa taloudellisessa tilanteessa mahdollistetaan kaupungille myös tulonmuodostusta.

Energia-asiat

Yhteistyössä Turku Energian kanssa on alueen energiahuoltoa suunniteltu siten, että alueelle toteutettaisiin nykyistä älykkäämpi energiaverkko. Erityistä huomiota kiinnitetään kaukolämpöjärjestelmään ja kaukokylmän mahdollisuuksiin. Alueelle pyritään toteuttamaan ratkaisu, joka mahdollistaisi kaksisuuntaisen kaukolämpö- ja kaukokylmäverkon. Kiinteistöt ja muut toimijat pystyisivät myös myymään tuottamaansa energiaa. Energiaverkkoselvitykselle haetaan myös Tekesin tukea. Selvitystyössä on mukana rakennusalan yrityksiä sekä alueella toimivia yrityksiä. Selvityksen on tarkoitus valmistua vuoden 2014 loppuun mennessä, jotta sen tuloksia voidaan hyödyntää jo ensimmäisten korttelien toteutuksessa.

Selvityksen perusteella saatetaan alueen kiinteistöille määrätä kaukolämpöön liittymisvelvoite. Nyt selvityksessä oleva teknologia mahdollistaisi kuitenkin myös normaalin kaukolämpöjakelun, mikäli järjestelmän synty tai toiminta aiheuttaa vaikeuksia.

Sähköverkon kehittämistä selvitetään erityisesti joukkoliikenteen sähköistämisen, sähköautojen lisääntymisen ja aurinkoenergian tuottomahdollisuuksien huomioimiseksi.

Virkistysalueiden yleissuunnitelma

Monipuolisten virkistysalueiden merkitys korostuu Skanssin viihtyisyyden ja vetovoimaisuuden tekijänä. Alueen yleissuunnitelman pohjalta laaditaan seuraavaksi virkistysalueiden ja hulevesien yleissuunnitelma. Siinä esitetään alueelle merkittäviä viheraluekohteita, joilla tavoitellaan alueen vetovoiman lisäämistä. Viheralueiden jatkosuunnittelun yhteydessä on huomioitava kaupungin taloudelliset resurssit, joiden puitteissa niiden sisältöjä tullaan priorisoimaan.

Hankkeen organisoituminen

Kaupunginhallituksen 5.11.2012 päätöksen mukaisesti hanke on kaupungin johdon alainen strateginen hanke, jonka ohjauksesta ja seurannasta vastaa kaupunginhallitus. Valmistelu on tehty poikkihallinnollisella työryhmällä ja erillisillä kehittämishankkeisiin liittyvillä työryhmillä. Koordinaatio keskeisten toimijoiden välillä on toteutettu maankäytön ohjausryhmän kautta.

Hanke tulisi organisoida mukaillen koko kaupungin kehittämismallia, maankäytön toimintamallin luonnosta ja sopimusohjausmallin periaatteita.

Hankkeen edistämisestä ja resurssien osoittamisesta hankkeelle päättää kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus talousarviokäsittelyn ja siihen kytketyn sopimusohjausmallin yhteydessä osana talouden ja toiminnan vuosikelloa. Raportointi toteutetaan talouden ja toiminnan vuosikellon mukaisesti.

Skanssin strateginen maankäytön hanke sisältyy kaupunginhallituksen strategisen sopimuksen maankäytön hankesalkkuun. Hankkeesta raportoidaan kaupunginhallitukselle osana talouden ja toiminnan vuosikelloa. Tarvittaessa kaupunkisuunnittelujohtaja raportoi hankkeesta erikseen.

Hankkeen toteutus organisoidaan erillisillä toteutusprojekteilla, jotka ovat toimialojen kehittämissalkuissa projektien eri vaiheiden mukaisesti. Toteutusprojekteille nimetään toimialajohdon toimesta projektipäälliköt ja projektiryhmät, jotka vastaavat linjaorganisaation mukaisilla vastuusuhteilla projektien toteutuksesta. Koska kysymyksessä on uudisalue, lähtevät projektit käytännössä liikkeelle asemakaavallisella tarkastelulla jatkuen rakennesuunnitteluun ja uudisinvestointien toteutukseen.

Toimialojen lauta- ja johtokunnat vastaavat hankkeelle ohjelmoitavista toteutusprojekteista hankkeelle kaupunginhallituksen asettamien reunaehtojen mukaisesti (kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta mm. suunnitteluaikataulusta, asemakaavasuunnitelmien sisällöstä ja laadusta sekä kiinteistötoimialan johtokunta mm. rakennusurakoista investointien toteutuksesta annetun raamin sisällä, tonttivarannosta ja luovutuksesta).

Maankäytön ohjausryhmä koordinoi toteutusprojektien resurssien ja aikataulujen suunnittelua sekä investointien ohjelmointia. Projekteista raportoidaan maankäytön ohjausryhmälle osana talouden ja toiminnansuunnittelun vuosikelloa sekä lisäksi tarvittaessa poikkeamaraportin muodossa.  Raportointivastuu on projektipäälliköillä.

Skanssin hankkeen projektipäälliköksi nimetään kaavoitusarkkitehti Oscu Uurasmaa, joka on aiemmin vastannut hankkeen etenemisestä. Projektipäällikkö vastaa kokonaisuuden koordinoinnista ja eri toteutusprojektien yhteensovittamisesta sekä muiden kehittämishankkeiden kytkeytymisestä suunnittelukokonaisuuteen.

Hankkeen ohjausryhmänä toimii maankäytön ohjausryhmä. Kaupungin johtoryhmälle hankkeen edistymisestä raportoi kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen. Hankkeelle perustetaan hanketyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimii projektipäällikkö ja jonka edustajat nimeää maankäytön ohjausryhmän

puheenjohtaja projektipäällikön esityksestä.

Hanketyöryhmän tehtävät ovat strategisen suunnittelutason tehtäviä;

-         hankkeen ohjelmointi toteutusprojekteiksi (kh:n hankesalkun valmisteluvastuu),

-         hankkeen markkinointi ja viestintä,

-         elinkeinotoiminnan ja kehittämishankkeiden kytkeytyminen,

-         talous ja rahoitussuunnittelun kytkeytyminen; sekä

-         palveluverkkojen yhteensovittaminen.

-         (työryhmään jäseniksi myös tiedonkulun ja toteutumisen varmistamiseksi toteutusprojektien projektipäälliköt)

Jatkosuunnittelun periaatteet

Skanssin hanke on nimetty maankäytön strategiseksi hankkeeksi, joten sen teemat ja tavoitteet edellyttävät erityisiä painotuksia ja suunnitteluratkaisuja kaupungin organisaatiolta. Kaupunginhallitus ohjeistaa jatkosuunnittelua ja kaupunkikonsernin toimintaa seuraavasti:

-         Skanssin alueen sisäisen, laskelman mukaisen nettotalouden tulee olla kokonaisuutena positiivinen huomioiden puolet päiväkoti-investoinneista ja ilman kouluinvestointeja sekä ilman muun palveluverkon toteutuskustannuksia. Ajallisesti voidaan investointeja tehdä etupainotteisesti talousarviossa vahvistetulla tavalla.

-         Asemakaavoitettavien alueiden kortteleiden rakennustehokkuuden tulee toteuttaa yleissuunnitelman perusteena esitettyä rakentamisen kokonaistavoitteen määrää.

-         Suunnittelussa tulee huomioida uudet kumppanuudet. Niiden toimintamalleja ja innovatiivisia tontinluovutusmenettelyjä on rakennettava yhdistäen ne esim. 6Aika ja Inka hankkeisiin.

-         Virkistysalueiden toiminnallisuuden ja viihtyisyyden tulee tukea alueen edistyksellistä ja laadukasta imagoa, rakentamisen houkuttelevuutta sekä asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämistä. Ratkaisuissa tulee huomioida matalat käyttö- ja huoltokustannukset sekä elinkaariajattelu.

-         Hulevesien käsittelystä alueella tulee tehdä imagoa ja viihtyisyyttä lisäävä kokonaisuus. Noin puolet kiinteistöjen hulevesiratkaisuista tulee osoittaa kiinteistöjen vastuulle. Kaupungin lisäkustannukset minimitasoon verrattuna ovat arviolta 0,5 M€. Ratkaisuissa tulee huomioida matalat käyttö- ja huoltokustannukset sekä elinkaariajattelu.

-         Skanssin kokonaisuudesta tulee laatia viheralueiden ja hulevesien käsittelyn yleissuunnitelma. Valmistelu edellyttää ulkopuolisen konsultin käyttöä. Suunnitelmassa tulee käsitellä Skanssin aluetta kokonaisuutena. Arvio suunnittelukustannukseksi on noin 60.000–90.000 euroa. Suunnitelma kustannusarvioineen tulee hyväksyttää kaupunginhallituksella. Kyseisen suunnitelman pohjalta laaditaan tarkemmat toteutussuunnitelmat. Viheralueiden yleissuunnitelma laaditaan ohjeellisena jatkosuunnittelua ohjeistavana asiakirjana. Koska kyseessä on laaja suunnittelualue, kustannusarviossa tulee esittää ja simuloida laadun vaikutuksia kustannustason määräytymiseen.

-         Energiaratkaisujen ja kaukolämmön kehittämiseksi alueelle toteutetaan älykäs energiaverkko, joka edesauttaa uusiutuvien energiantuotantotapojen hyödyntämistä sekä avoimen datan mahdollisuuksia. Alueella voidaan velvoittaa liittymään kaukolämpöverkkoon, mikäli se osoittautuu energiaverkon kehittämisen kannalta perustelluksi. Kiinteistöautomatiikkaan ja kauko-ohjattavuuteen sekä kulutuksen käyttäjäkohtaiseen mittarointiin kiinnitetään erityistä huomiota suunnittelussa. Normaalin laatutason ylittävien ratkaisujen vaatimukset on tehtävä yhteistyössä Turku Energian ja rakentajien kanssa. Ratkaisut voivat lisätä kiinteistöjen kertainvestointeja, mutta niillä tulee olla elinkaarikustannuksia laskeva vaikutus.

-         Yksityisen palveluverkon kehittämiseksi alueen suunnittelussa, sopimuksissa ja toteutuksissa pyritään tukemaan yksityisten palvelujen toteutumista. Tällaisia palveluja voivat olla esimerkiksi yhteisomistusautot, päivähoitopalvelut, sisäliikuntamahdollisuudet tai ruokahuoltopalvelut. Ratkaisujen tulisi osaltaan vähentää julkisen palvelun tarvetta.

-         Pyöräilyä tuetaan hyvillä reiteillä ja säilytyspaikoilla varusteluineen sekä kiinteistöjä velvoittavilla kaavamääräyksillä. Kokonaisuuden lisäkustannuksen arvio verrattuna tavanomaiseen tasoon on noin 1,0 M€.

-         Skanssin alueen omaleimaisuutta hyödynnetään viestinnässä ja markkinoinnissa hankkeen alusta lähtien. Alueelle rakennetaan kaupungin strategisen maankäytön hankkeen mukainen brändi, joka toteuttaa koko kaupungin markkinointitavoitteita. Alue- ja kohdemarkkinoinnin tulee toteuttaa em. laadittavaa brändiä ja toimilla tulee lisätä alueen houkuttelevuutta niin toteuttajien kuin asukkaiden osalta. Aluemarkkinoinnin vastuu kuuluu konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmälle.

-         Koulut ja päiväkodit. Ensimmäinen päiväkotihanke toteutetaan toisen kaavavaiheen (Itä-Skanssin asemakaava) toteutuksen alkuvaiheessa. Muut ratkaisut toteutetaan kysynnän lisääntyessä ja hankeselvitys aiheesta tehdään vuonna 2016.

-         Joukkoliikenteen palvelutasoa nostetaan ajallisesti etupainotteisesti, jotta alueelle voidaan kaavoittaa normaalia väljempiä pysäköintinormeja.

-         Kaupungin tulee osaltaan tukea yhteisomistusautojärjestelmän syntymistä alueelle pysäköintinormien, taustaselvitysten ja koordinoinnin keinoin.

-         Kadunvarsipysäköinti tai kadunvarren pysäköintialueet voivat olla osana alueellista pysäköintimitoitusta, jotta alueen resurssit hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Asiaan liittyvät hoitovastuut ja hallinnointi on selvitettävä.

-         Yksityisiä päivähoitoratkaisuja tuetaan suunnittelu- ja kaavoitusratkaisuilla.

-         Ekologiset, laadulliset ja palvelutuotannolliset painotukset otetaan käyttöön tontinluovutuskilpailujen valintaperusteissa siten, että niillä on merkittävä rooli, mutta kuitenkin siten, että ne eivät oleellisesti huononna alueen kokonaistaloudellista tarkastelua.

-         Kaupungin omistamien tai hallinnoimien kiinteistöjä omistavien tahojen tulee toiminnassaan tukea Skanssin laadullisten ja imagollisten tavoitteiden saavuttamista sekä osallistua aktiivisesti älykkäiden ja ekologisten energiaratkaisujen kehittämiseen ja toteuttamiseen kuitenkin siten, etteivät yksittäisten hankkeitten taloudelliset toimintaedellytykset vaarannu.

-         Yleissuunnitelmassa oleva reservialue tulee yleiskaavallisesti varata asumiseen ja työpaikoille, mutta sinne ei toistaiseksi suunnitella asemakaavoitusta pohjaveden, maaperän sekä luonto- ja maisemallisten arvojen vuoksi.

Liite 1Skanssin yleissuunnitelma 19.5.2014

Oheismateriaali 1Skanssin yleissuunnitelman havainnekuva

Oheismateriaali 2Kaavatalouslaskelma 21.5.2014

Oheismateriaali 3Skanssin koulun ja päiväkodin tarveselvitys – osa B 6.11.2013

Oheismateriaali 4Skanssin kaava-alue, rakennettavuusselvitys 1.7.2013

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteenä 1 olevan 19.5.2014 päivätyn yleissuunnitelman ohjeellisena yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen pohjaksi sekä tavoitetasoksi. Toteutuksen ohjelmointi laaditaan sopimusohjausrakenteen sisällön yhteydessä.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää hyväksyä esittelyssä mainitut hankkeen organisoitumisen ja jatkosuunnittelun periaatteet. Hankkeen projektipäälliköksi nimetään kaavoitusarkkitehti Oscu Uurasmaa.

PäätösAsia pantiin pöydälle Sarlundin Arven kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 6.10.2014 § 381

PäätösKaupunginhallitus päätti hyväksyä liitteenä 1 olevan 19.5.2014 päivätyn yleissuunnitelman ohjeellisena yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen pohjaksi sekä tavoitetasoksi seuraavin täsmennyksin:

-       Alueen läpikulkua ei saa estää siten, ettei läpikulkua voida tarvittaessa tulevaisuudessa järjestää.

-      Ohjelmassa / suunnittelussa määritetään päiväkotien sijainti, ei oteta kantaa järjestämistapaan.

Toteutuksen ohjelmointi laaditaan sopimusohjausrakenteen sisällön yhteydessä.

Edelleen kaupunginhallitus päätti, että jatkovalmistelussa erityistä huomiota kiinnitetään uudenlaisten palveluiden suunnitteluun alueelle tavoitteena mahdollisuuksien mukaan ajasta ja paikasta riippumaton yhteispalvelukonsepti. Tavoitteeksi asetetaan, että alue voi toimia yhtenä digitaalisten julkisten ja soveltuvin osin muiden palveluiden pilottialueena kaupungissa.

Tältä osin organisointia ja jatkovalmistelua täsmennetään.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti hyväksyä esittelyssä mainitut hankkeen organisoitumisen ja jatkosuunnittelun periaatteet. Hankkeen projektipäälliköksi nimetään kaavoitusarkkitehti Oscu Uurasmaa.

Päätös asiassa tehtiin esittelijän muutetusta päätösehdotuksesta yksimielisesti.