LUONNOS V2
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖLLE
Asia Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös no 2/2013/2013
Turku 2011 -säätiö, Stiftelsen Åbo 2011
Turun kaupungin pyyntö
Opetus- ja kulttuuriministeriö on 3.9.2014 tehnyt valtionavustuksen takaisinperintää koskevan päätöksen no 2/2013/2013, jossa Suomen Turun kulttuuripääkaupunkihanketta 2011 varten perustetulta Turku 2011 -säätiöltä peritään takaisin sille myönnettyjä valtionavustuksia yhteensä 1.975.705,46 euroa korkoineen.
Turun kaupunki pyytää kunnioittavasti opetus- ja kulttuuriministeriötä ottamaan huomioon Turun kaupungin ja valtion yhteisen valmistelun kulttuuripääkaupunkiaseman saamiseksi Suomen Turulle sekä valtioneuvoston periaatepäätöksen 7.2.2008 mukaisen valtion sitoutumisen kulttuuripääkaupunkihankkeen rahoitukseen.
Suomen valtion sitoutuminen Turku 2011 -hankkeeseen ja hankkeen rahoittamiseen
Turku 2011 -hanke on tärkeä kansallinen hanke, joka on toteutettu onnistuneesti ja se on saanut laajasti kansainvälistä näkyvyyttä. Turun kulttuuripääkaupunkihanke sai muun muassa Euroopan unionin Melina Mercouri -palkinnon, joka myönnetään kulttuuripääkaupunkihankkeen onnistuneen valmistelun perusteella. Turun kaupungin kannalta kyse on erityisesti siitä, että valtio on sitoutunut hankkeeseen ja valtioneuvoston periaatepäätöksen 7.2.2008 mukaiseen valtion tukeen Turku 2011 -hankkeelle.
Opetusministeriö esitti Turkua Suomen ehdokkaaksi kulttuuripääkaupungiksi Turku palaa -kulttuuripääkaupunkihakemuksen pohjalta. Turku nimitettiin virallisesti vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 16.11.2007. Nimityksen teki EU:n kulttuuriministerineuvosto. Valtioneuvosto teki 7.2.2008 periaatepäätöksen valtion tuesta Turku 2011 -hankkeelle.
Turku 2011 -kulttuuripääkaupunkihankkeen lähtökohtana oli kulttuuripääkaupunkihakemuksesta lähtien, että kulttuuripääkaupunkivuoden rahoitus jakaantuu kolmeen osaan. Suunnitelman mukaisesti Turun kaupunki, Suomen valtio sekä muut rahoittajat (yrityselämä, rahastot, säätiöt, Euroopan unioni jne.) maksoivat kukin suunnilleen yhtä suuren osan eli noin kolmanneksen menoista.
Valtioneuvoston periaatepäätöksen 7.2.2008 mukaan: ”Turku 2011 on merkittävä kansallinen hanke, jonka tavoitteena on vahvistaa kansallista taide- ja kulttuuritarjontaa sekä lisätä sen kansainvälistä näkyvyyttä ja tunnettuutta.” Hankkeen rahoituksesta sanotaan: ”Turun kulttuuripääkaupunkihakemuksen mukaan hankkeen kokonaisrahoitus vuosina 2008 - 2012 on 55 miljoonaa euroa. Hankkeen kustannukset jaetaan kaupungin, valtion ja muiden rahoittajien kesken. Turun kaupunki on varautunut rahoittamaan hanketta 18 miljoonalla eurolla.”
Valtion tuen osuudesta periaatepäätöksessä sanotaan: "Valtion tuen kokonaismäärä Turun kulttuuripääkaupunkihankkeelle on enintään 18 milj. euroa edellyttäen, että Turun kaupunki sitoutuu samansuuruiseen 18 milj. euron osuuteen."
Turun kaupungin kulttuuripääkaupunkihakemuksen mukaan koko hankkeen tulorahoituksen arvioitiin vuosina 2008 - 2016 olevan 55 miljoonaa euroa.
Kulttuuripääkaupunkihankkeen toteutunut kokonaisrahoitus oli vuosina 2008 - 2012 yhteensä 55,5 miljoonaa euroa. Turun kaupungin avustus kulttuuripääkaupunkihankkeelle on ollut 17 806 410 euroa ja valtion 17 314 515 euroa. Määrät ovat siten toteutuneet suunnilleen alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti. Turun kaupunki on osaltaan rahoittanut Turku 2011 -säätiötä eikä Turun kaupungilla ole ollut huomautettavaa säätiön avustusten käytöstä tai toiminnasta.
Turku 2011 -hankkeen muu rahoitus
Turku palaa -hakemuksessa on esitetty Turku 2011 -budjetin tulorahoituksen jakautuminen eri tahojen kesken: Turun kaupunki, seutu- ja yhteistyökaupungit, valtio, yritysyhteistyö, osallistumismaksut ja lipputulot sekä muu rahoitus sekä näiden euromääräiset osuudet. Kulttuurin kannalta uusia rahoituslähteitä, kuten yritysyhteistyöstrategiaa on korostettu hakemuksessa. Tärkeitä päämääriä ovat olleet muun muassa uuden yhteistyöympäristön luominen.
Elinkeinoelämän osallistuminen Turku 2011 -hankkeen rahoitukseen on ollut alusta saakka tärkeää, kuten valtioneuvoston periaatepäätöksestä ilmenee. Muun rahoituksen ei ole ollut tarkoitus vähentää valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaista rahoitusosuutta.
Turun kaupungin ja valtion yhteinen hanke
Turun kaupunginhallitus hyväksyi kulttuuripääkaupunkihakemuksen 13.2.2006 § 134 ja päätti 11.9.2006 § 582 kulttuuripääkaupunkihankkeen valmistelun jatkamisesta. Silloisen Turun kaupunginjohtaja Mikko Pukkisen nimeämä työryhmä selvitti erilaisten ylläpitomallien soveltumista kulttuuripääkaupunkihankkeen toteuttamiseksi. Työryhmä selvitti kantaa ylläpitomalleihin muun muassa opetusministeriöltä, joka puolsi säätiön perustamista.
Turun kaupunginvaltuusto päätti 23.4.2007 § 61 Turku 2011 -säätiön perustamisesta. Päätöksen yhteydessä valtuusto hyväksyi säädekirjan ja säätiön säännöt. Säätiön säädekirjan mukaisena tarkoituksena on edistää ja tukea Turun kaupungin nimeämistä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi sekä toimintaa Euroopan kulttuuripääkaupunkina 2011. Säätiön sääntöjen 3 §:n mukaisesti tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö huolehtii kulttuuripääkaupunkiohjelmasta, järjestää ja koordinoi Turun kulttuuripääkaupunkitavoitteita tukevia pitkäaikaisia kansallisia ja kansainvälisiä hankkeita sekä vastaa näihin liittyvästä viestinnästä ja muista toiminnoista. Säätiö on perustettu määräajaksi 31.12.2016 saakka.
Säätiön hallituksessa on ollut valtion edustus. Turku 2011 -säätiön hallitukseen kuului viisitoista jäsentä vuosina 2008 - 2012. Turun kaupunginhallitus valitsi Turku 2011 -säätiön hallituksen puheenjohtajan, kaksi varapuheenjohtajaa ja kuusi jäsentä. Opetusministeriö, ulkoministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, Varsinais-Suomen liitto, Elinkeinoelämän keskusliitto ja Taiteen keskustoimikunta valitsivat kukin yhden jäsen. Yhteistyö säätiössä on toteutunut hyvin. Säätiön hallitus on saanut jatkuvasti ajantasaista tietoa kulttuuripääkaupunkihankkeen toiminnasta ja taloudesta.
Turku 2011 -kulttuuripääkaupunkihankkeen pitkäaikaiset vaikutukset
Turun kaupungin näkemyksenä on, että Turku 2011 -hankkeessa oli kysymys Turku palaa -hakemuksen mukaisesti pitkäaikaisia vaikutuksia aikaansaavasta hankkeesta. Turku palaa -hakemuksessa todetaan, että kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeiseen aikaan varaudutaan organisaation tasolla ja kohdistamalla osa kulttuuripääkaupunkibudjetista jatkuvuuden ja kestävät vaikutukset varmistavaan työhön vuosina 2012 - 2016.
Turun kaupungin hankkeelle antama rahoitus oli tarkoitettu osittain käytettäväksi myös säätiön toimintaan ajalla 2012 - 2016. Tämä oli tärkeää, jotta Turku 2011 -hanke ei jäisi pelkästään vuoden kestäväksi tapahtumaksi.
Turku - Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 -hanke määritetään Turku palaa -hakemuksessa. Turku palaa -hakemuksen mukaan hankkeeseen kuuluvat seuraavat vaiheet:
- Tahto 2001 - 2007
- Rohkeus 2008 - 2010
- Turku palaa - Kulttuuripääkaupunkiohjelma 2011
- Voima 2012 - 2016
Hakemusvaiheessa valmistelua ohjanneessa Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtumaa koskevasta yhteisön toiminnasta vuosina 2005 - 20191419/1999/EY 5-kohdassa todetaan, että ”myönteiset vaikutukset eivät kuitenkaan ole aina tuottaneet itse hankkeen kestoa pysyvämpiä tuloksia; valittujen kaupunkien julkisten päättäjien pätevyys tehdä hankkeensa sisältöä koskevia päätöksiä tunnustetaan, mutta heidän olisi kiinnitettävä huomiota siihen, että kulttuurihankkeiden olisi oltava osa dynaamista keskipitkän ajan prosessia.”
Turku 2011 -hankkeessa pitkäaikaisiin tavoitteisiin on sitouduttu jo hakemusvaiheesta alkaen. Valtion avustuksen takaisinperintä heikentäisi merkittävästi pitkäaikaisten tavoitteiden toteutumista.
Valtioneuvoston periaatepäätös on annettu tiedoksi Turun kaupungille. Turun kaupunki on osaltaan luottanut siihen, että Suomen valtio sekä opetus- ja kulttuuriministeriö noudattavat valtioneuvoston periaatepäätöstä kulttuuripääkaupunkihankkeen rahoituksessa. Avustuksen takaisinperintä johtaisi valtioneuvoston periaatepäätöksen vastaiseen lopputulokseen.
Päiväys ja allekirjoitus