Strategia- ja kehittämisjohtaja Jussi Vira:

Taustaa

Kaupunginvaltuusto päätti 25.3.2013 kaupungin Turun kaupungin strategiahierarkiasta ja strategiaprosessista (diaarinro 3050-2013). Strategiahierarkian pääelementit ovat kaupunkistrategia sekä sitä tarkentavat strategiset ohjelmat. Kaupunkistrategia sisältää kaupungin pitkän tähtäimen vision ja toimintalupaukset sekä kaupunkitason yhteiset päämäärät. Strategisissa ohjelmissa tehdään toimintaa ohjaavat linjaukset, jotka tarkentuvat toimialojen strategisissa ja operatiivisissa sopimuksissa käytännön toimenpiteiksi. Sopimusohjaus yhdistää strategian toiminnan ja talouden suunnitteluun.

Kuva 1: Turun kaupungin strategiahierarkia.

Strategisiin sopimuksiin sisältyviä merkittävimpiä toimenpiteitä toteutetaan hankkeina ja projekteina. Kaupunginvaltuuston 23.6.2014 hyväksymän strategian mukaisesti hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa ryhdytään käyttämään kaupunkitason kehittämismallia sekä sitä tukevia yhtenäisiä työtapoja ja -välineitä.

Kehittämismalli

Kehittäminen on systemaattista ja tavoitteellista toimintaa, jolla luodaan uusia tuotteita, palveluja, tuotantoprosesseja, menetelmiä ja järjestelmiä sekä kehitetään toimintaympäristöä tai parannetaan olemassa olevia olennaisesti. Kehittämismalli yhtenäistää kehittämiseen liittyvät käsitteet, rakenteet ja työtavat. Yhtenäiset menetelmät mahdollistavat nopeamman osaamisen kasvattamisen ja johtavat sitä kautta vähitellen kehittämistoiminnan merkittävään tehostumiseen.

Kehittämismalli jakautuu kuvan 2 mukaisesti kolmeen päävaiheeseen, jotka kattavat kehittämisprojektien koko elinkaaren:

·        Valmisteluvaihe: Varmistetaan riittävä ymmärrys kehittämisideoiden hyödyistä, hyötyjen mittaamisesta, toteuttamiskustannuksista ja resurssitarpeista, sekä yhteensopivuus kaupungin strategiaan ja kokonaisarkkitehtuuriin. Lisäksi varmistetaan riittävä resursointi ja muut keskeiset projektin menestymisen edellytykset.

·        Toteutusvaihe: Toteutetaan hyvin valmistellut projektit sovitussa laajuudessa, aikataulussa ja budjetissa. Valmistellaan ja suoritetaan tarvittavat hankinnat.

·        Seurantavaihe: Mitataan ja arvioidaan toteutuneita hyötyjä.

Kuhunkin vaiheeseen liittyvät portit jaksottavat työnkulun kuuteen toisiaan seuraavaan työvaiheeseen. Kunkin työvaiheen päätteeksi arvioidaan tehtyä työtä ja edellytyksiä edetä seuraavaan työvaiheeseen. Arviointi tapahtuu määrämuotoisesti yhteisesti sovittujen kriteerien pohjalta. Portit ovat täten keskeinen osa kehittämisprojektien laadunhallintaa.

Kuva 2: Kehittämismalli.

Kehittämistä johdetaan kehittämissalkun hallinnan ja projektinhallinnan kautta. Kehittämissalkun hallinnan avulla kaupungin ja toimialojen johto voivat varmistaa, että resurssien käyttö ja kehittämisponnistelut kohdistuvat kaiken aikaa kaupungin kannalta tärkeimpiin asioihin. Keskeistä salkunhallinnassa on aktiivinen kehittämisvaihtoehtojen priorisointi sekä resurssien riittävyyden varmistaminen valituille kehittämisprojekteille. Salkku on myös hyvä työkalu strategian toimeenpanon viestimiseen. Sen avulla pystytään havainnollisesti esittämään kaupungin luottamushenkilöille, johdolle, henkilöstölle ja kumppaneille mitkä ovat ne kehittämiskokonaisuudet, joiden kautta strategian päämääriä toteutetaan ja mihin asioihin keskitytään. Lisäksi lähestymistapa kannustaa poikkihallinnollisen yhteistyön tekemiseen. Kehittämissalkussa voidaan tarkastella erikseen kehittämistarpeita sekä käynnissä olevia hankkeita ja projekteja.

Siinä missä kehittämissalkun hallinta tarkastelee kaupungissa tapahtuvaa kokonaiskehittämistä hyötyjen ja resurssien käytön näkökulmasta, kehittämissalkussa olevat yksittäiset hankkeet ja projektit valmistellaan ja toteutetaan yhtenäisillä parhaisiin käytäntöihin perustuvilla projektihallinnan menetelmillä. Näitä menetelmiä Turun kaupunki kehittää yhdessä muiden kuntatoimijoiden sekä myös alan yritysten kanssa. Projektinhallinnalla tarkoitetaan tehtävien ja resurssien organisointia sekä hallintaa sellaisella tavalla, että projekteille asetetut tavoitteet saavutetaan sovitussa laajuudessa aikataulun ja budjetin mukaisesti. Projekti on kertaluonteinen työ, joka tehdään ainutkertaisen tuotteen, palvelun tai tuloksen aikaansaamiseksi. Sen onnistumisesta vastaa projektille erikseen nimetty omistaja ja ohjausryhmä ja sen toteutusta johtaa projektipäällikkö. Projektipäälliköllä on projektille nimetyt resurssit toteutusta varten. Projektilla on etukäteen määritellyt hyötytavoitteet, lopputulostavoitteet sekä aika- ja kustannustavoite.*1)

Laajempia muutoksia ja kehittämistavoitteita toteutetaan usein kehittämisohjelman muodossa. Yleisesti käytössä olevan ”ohjelma”-sanan määritelmän *2) mukaan ohjelma on johdettu ja tavoitteellinen työkokonaisuus, joka koostuu useasta projektista. Turun kaupungin terminologiassa ”ohjelma” viittaa kuitenkin useimmiten strategialuonteisiin asiakirjoihin, jotka asettavat toiminnan kehittämiselle tavoitteita ja mittareita. Hyviä esimerkkejä tällaisista ohjelmista ovat kaupungin strategiset ohjelmat. Standardimääritelmän mukaista ohjelmaa taasen kutsutaan hankkeeksi. Tulkintaerojen välttämiseksi on tärkeää sopia käytettävistä termeistä ja niiden merkityksistä. Siksi esityksenä on jatkossa noudattaa kaupungissa johdonmukaisesti seuraavaa terminologiaa:

·        Ohjelma: Kaupungin strategiset ohjelmat, Henkilöstö voimavarana -ohjelma sekä muut hyväksytyt strategialuonteiset ohjausasiakirjat.

·        Strateginen hanke: Työkokonaisuus, joka liitetään strategisiin sopimuksiin ja jolla tavoitellaan laajaa strategista muutosta. Voi koostua useasta hankkeesta, joita johdetaan yhtenä kokonaisuutena.

·        Hanke: Useasta projektista ja mahdollisista muista tehtävistä muodostuva kokonaisuus, jota johdetaan yhtenä kokonaisuutena.

·        Projekti: Kertaluonteinen työ, joka tehdään ainutkertaisen tuotteen, palvelun tai tuloksen aikaansaamiseksi.

Käsitteiden välisiä yhteyksiä on selvennetty kuvassa 3. Strategisiin ohjelmiin kirjatut toimintalinjaukset voivat sisältyä sopimusohjauksessa yhteen tai useampaan strategiseen tai operatiiviseen sopimukseen. Sopimuksiin kirjatut ja mahdolliset muut kehittämisprojektit muodostavat yhdessä kaupungin kehittämissalkun. Kehittämissalkussa voi olla joko yksittäisiä projekteja, tai useista projekteista koostuvia hankkeita. Projektit voivat jakautua edelleen aliprojekteihin.

Kuva 3: Peruskäsitteet ja salkkurakenne.

Salkut ja niiden johtaminen

Jotta kehittämissalkun hallintamalli olisi tarkoituksenmukainen kaupungin johtamisjärjestelmän näkökulmasta, sen on kytkeydyttävä yhtäältä strategisiin kehittämisteemoihin ja toisaalta olemassa oleviin johtamisrakenteisiin. Ehdotuksena on muodostaa kuvan 3 mukainen salkkurakenne, jossa kaupungin kärkihankkeet muodostavat oman salkkunsa. Muut kaupunkitason hankkeet sisältyvät strategisten ohjelmien teemoja toteuttaviin hankesalkkuihin. Hyvinvointi- ja aktiivisuus -ohjelmaa toteuttavat hankkeet on järkevää käsitellä yhtenä kokonaisuutena niiden välisten riippuvuuksien takia. Kilpailukyky- ja kestävä kasvu –ohjelman teemat ovat luonteeltaan sen kaltaisia, että niiden sisältöjä on luontevampaa käsitellä omissa ohjausryhmissään. Lisäksi toimialoille luodaan omat toimialakohtaiset salkkunsa, jotka voivat jakautua edelleen palvelualuekohtaisiin salkkuihin. Hankkeista merkittävimmät nostetaan seurattaviksi kaupunginjohtajan kehittämissalkkuun.

Lähtökohtaisesti kaikki kaupunki- ja toimialatason hankkeet ja projektit tulee sijoittaa tähän salkkurakenteeseen. Tämä merkitsee, että yhtään hanketta tai projektia ei saa edistää salkkurakenteesta irrallaan. Näin varmistetaan parantunut näkyvyys kehittämiseen kaupunkitasolla ja luodaan samalla johdolle paremmat edellytykset ohjata ja johtaa kehittämistä. Kaikkia salkkuja mukaan lukien maankäytön kehittämiseen tähtäävät hankkeet sisältävä Rakentuva kaupunki ja ympäristö –salkku, johdetaan samalla prosessilla ja sitä tukevilla työvälineillä. Prosessi ja työvälineet tarkentuvat kehittämismallin käyttöönoton edetessä huomioiden toimialakohtaiset erityispiirteet. Työn suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa kaupungin kehittämismatriisin ohjausryhmä.

Siinä missä hanke- ja projektisalkut ovat vakiomuotoisia johtamisen välineitä, joita salkkujen omistajat ja ohjausryhmät hyödyntävät, käytettävillä luokittelukriteereillä voidaan salkuista luoda myös tarpeen mukaan erilaisia näkymiä (raportteja) seurantaa varten. Esimerkiksi toimialajohto kykenee toimialasalkun seurannan lisäksi tarkastelemaan näkymien avulla vaikkapa palvelualue- tai yksikkökohtaista kehittämistä. Salkut ja näkymät ovat näin ollen käsitteellisesti eri asioita.

Keskeistä salkunhallinnan onnistumiselle on sekä salkkujen että hankkeiden omistajuus ja näihin liittyvät selkeät vastuut. Kullekin salkulle sovitaan omistaja, joka vastaa salkun tavoitteiden asettamisesta sekä tavoitteiden ja hyötyjen saavuttamisesta. Omistaja päättää kaupungin voimassa olevaa säännöstöä noudattaen mitä työkokonaisuuksia salkkuun kuuluu ja vastaa salkun hallintaan liittyvän prosessin toteuttamisesta. Salkun ohjausryhmän tehtävänä on aktiivisesti tukea omistajaa tässä tehtävässä. Se vastaa salkussa olevien projektien ja hankkeiden edistymisen seurannasta ja ratkaisee kysymykset, jotka liittyvät töiden etenemiseen ja hyötyjen toteutumiseen.

Kaupunginjohtaja vahvistaa yleisen salkkurakenteen sekä päättää siihen liittyvistä muutoksista.

Salkut, niiden omistajat sekä salkkujen hallinnasta vastaavat ohjausryhmät on kuvattu taulukossa 1.

Taulukko 1: Salkut ja niiden ohjaus.

Kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus ja lautakunnat ohjaavat kehittämistä määrittämällä ja vahvistamalla strategiset tavoitteet kaupungin strategiaprosessissa sovitulla tavalla, sekä hyväksymällä strategiset ja operatiiviset sopimukset kaupunginhallituksen 16.6.2016 tekemän sopimusohjausta koskevan päätöksen (267 §) mukaisesti. Strategisiin sopimuksiin tulee sisällyttää kaikki hankkeet ja projektit, joilla on laajaa strategista merkitystä. Operatiivisissa sopimuksissa näitä hankkeita ja projekteja voidaan purkaa edelleen yksityiskohtaisempien tehtävien muotoon.

Sovittujen toimenpiteiden edistymisestä raportoidaan lautakunnille ja kaupunginhallitukselle osana sopimusohjausprosessia, johon kuuluu strategisten ja operatiivisten sopimusten jatkuva seuranta ja arviointi. Raportoinnin muoto ja sisältö tarkentuvat alkuvuoden 2015 aikana.

Kehittämisasiat tulee liittää kaupungin ja toimialojen johtoryhmien asialistalle ja salkunhallinta osaksi normaalia toiminnan johtamista. Palvelualueiden johtajilla on velvollisuus raportoida säännöllisesti toimialajohtajille suunnitteilla ja meneillään olevista kehittämisasioista. Toimialojen ja palvelualueiden johdon tukena toimivat toimialoille nimetyt kehittämispäälliköt, jotka vastaavat kehittämismallin käyttöönoton suunnittelusta ja toteutuksesta sekä myöhemmin mallin mukaisen toiminnan ohjaamisesta omilla toimialoillaan.

Hankkeiden ja projektien johtaminen

Myös hankkeilla ja projekteilla on oltava omistajat, jotka nimetään kehittämiskohteina oleviin toimintoihin liittyvien vastuiden mukaisesti. Perusperiaatteena on, että se henkilö, jonka vastuualueelle kehitettävä toiminta kuuluu, omistaa kehittämishankkeen: johtamiseen kuuluu aina olennaisena osana toiminnan kehittämisen näkökulma. Hankkeiden ja projektien omistajien tärkeimmät vastuut jakautuvat valmistelu- ja toimeenpanovastuisiin.

1.   Valmisteluvastuut

·         Keskeisten sisällöllisten linjausten valmistelu kaupungin kehittämismallia ja kokonaisarkkitehtuuria noudattaen.

·         Ohjausmallin, organisoinnin, resursoinnin ja talouden suunnittelu.

·         Ulkoisten rahoitusmahdollisuuksien ja strategisten kumppanuuksien hyödyntäminen.

·         Viestinnän suunnittelu yhteistyössä viestinnän vastuualueen kanssa.

2.   Toimeenpanovastuut

·         Hyväksyttyjen hankkeiden ja projektien aktiivinen ohjaus ja toimeenpanon seuranta.

·         Tavoitteiden saavuttamisen varmistaminen.

·         Innovaatioiden edistäminen hankinnoissa.

·         Konsernin tukipalveluiden tehokas hyödyntäminen.

Hankkeille ja projekteille nimetään myös ohjausryhmät, joiden puheenjohtajana omistaja toimii. Hankkeen ohjausryhmä voi toimia myös hankkeeseen kuuluvien projektien ohjausryhmänä. Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata projektia ja vastata päätöksenteosta siten että projektin tavoitteet saavutetaan. Ohjausryhmässä käsitellään myös keskeiset muutokset liittyen projektin aikatauluun, budjettiin tai laajuuteen. Ohjausryhmän jäsenillä on oltava riittävät päätöksenteko- ja resursointivaltuudet pystyäkseen toimimaan tehtävässään projektipäällikön tukena.

Sekä valmisteluun että toimeenpanoon liittyvät toimenpiteet toteutetaan yhteistyössä kaupungin kumppanien kanssa. Hankkeiden ja projektien asettamisesta päätetään voimassa olevan hallintosäännön mukaisesti. Strategisten kärkihankkeiden käynnistämisestä päättää kaupunginhallitus. Hankkeiden ja projektien valmistelua ja toteuttamista koskevat periaatteet kuvataan tarkemmin kaupungin projektiohjeissa, jotka tullaan päivittämään tätä esitystä vastaavalla tavalla. Kaupunginjohtaja hyväksyy muutokset projektiohjeisiin.

Hyötyjen ja kustannusten arviointi ja seuranta

Jokaiselle ehdotettavalle hankkeelle ja projektille laaditaan heti valmisteluvaiheen alussa kannattavuuslaskelma, joka sisältää selvityksen tavoiteltavista taloudellisista ja muista hyödyistä, hankkeen tai projektin kustannusarvion sekä rahoitussuunnitelman. Kannattavuuslaskelman tavoitteena on varmistaa, että hankkeella tai projektilla tavoiteltavat hyödyt ovat olemassa ja että hyödyt voidaan saavuttaa taloudellisesti kestävällä tavalla. Hyödyt esitetään euromääräisinä aina kun se on mahdollista. Osa hyödyistä voi olla luonteeltaan sellaisia, että niitä ei voi suoraan taloudellisesti mitata, mutta tästä huolimatta näissäkin tapauksissa hyödyt tulee kuvata riittävän yksiselitteisesti.

Omistajien rooli korostuu erityisesti hankkeiden ja projektien suunnittelussa, jossa luodaan kustannusarvion muodossa puitteet sille, millaisia kustannuksia hankkeissa ja projektissa saa syntyä. Kustannusten toteutumista arvioidaan säännöllisesti osana jatkuvaa salkkujen, hankkeiden ja projektien seurantaa.

Kustannusarvion kattamiseksi hankkeille ja projekteille laaditaan rahoitussuunnitelma, joka kertoo miten arvioidut kustannukset aiotaan kattaa. Rahoitussuunnitelman tulee sisältää selvitys ulkoisten rahoituslähteiden hyödyntämismahdollisuuksista. Rahoituspäätöksen varmistuttua rahoitussuunnitelmat päivitetään vastaamaan projektille myönnettyä rahoitusta.

Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma täydentyvät valmisteluvaiheen aikana ja toimivat keskeisenä elementteinä hankkeen tai projektin toteuttamista koskevassa päätöksenteossa. Hanke tai projekti hyväksytään toteutukseen ainoastaan silloin, kun sille on selkeästi osoitettavissa toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä sekä riittävät toteutusresurssit.

Kannattavuuslaskelmaa arvioidaan hankkeiden ja projektien koko elinkaaren ajan. Ohjausryhmien tehtävänä on säännöllisesti arvioida, ovatko laskelman perusteena käytetyt olettamukset edelleen voimassa. Salkkujen koostumusta on kyettävä muuttamaan, mikäli toimintaympäristön muutokset sitä edellyttävät. Kannattamattomia hankkeita ja projekteja on kyettävä riskiarvioinnin perusteella tarvittaessa keskeyttämään ja samalla tekemään tilaa uusille kehittämiskohteille. Seurannan mahdollistamiseksi jokaisen hankkeen ja projektin taloushallinto suunnitellaan ja järjestetään heti käynnistämisvaiheessa. Taloushallinto tulee järjestää siten, että hankkeen tai projektin menoja ja tuloja sekä taloudellista asemaa pystytään koko ajan seuraamaan.

Tarkemmat ohjeet salkkujen, hankkeiden ja projektien taloudenpidosta annetaan kaupungin projektiohjeissa, talousarvion laadintaohjeiden ja tarvittaessa talousarvion noudattamista koskevien määräysten yhteydessä.

Kehittämismallin käyttöönotto

Kehittämismallin alustava kuvaus on esitelty kaupungin laajennetussa johtoryhmässä 17.9.2013, 5.11.2013, 8.4.2014 ja 16.9.2014. Lisäksi kehittämismallin käyttöönottosuunnitelmaa on käsitelty kaupunginhallituksessa 25.11.2013. Mallia on suunnitelman mukaisesti testattu konsernihallinnossa. Samalla on laadittu käyttöönottosuunnitelmat toimialoille. Tavoitteena on ottaa kehittämismalli ja sitä tukevat yhtenäiset toimintatavat ja työvälineet käyttöön koko kaupungissa vuoden 2015 aikana. Strategia- ja kehittämismatriisin ohjausryhmä valmistelee kaupunginjohtajalle tarkemman projektisuunnitelman vielä vuoden 2014 aikana.

Kehittämismallin omistaa strategia- ja kehittämisjohtaja, joka vastaa kehittämismalliin liittyvien prosessien ja työvälineiden määrittelystä, käyttöönotosta ja jatkuvasta parantamisesta. Strategia- ja kehittämisjohtaja vahvistaa myös prosesseja ja työvälineitä koskevat muutokset. Kehittämismallin mukaisen operatiivisen toiminnan tukemiseen muodostetaan kehittämistoimisto, jonka alle kootaan keskitetysti projektitoiminnan tuen eri muodot kuten hankkeiden ja projektien valmistelun ja toteutuksen tuki, salkunhallinnan tuki, kokonaisarkkitehtuuripalvelut sekä ulkoisen rahoituksen palvelut. Kehittämistoimisto on kehittämisen matriisitoiminnon ohjausryhmän ympärille rakentuva verkostomainen toiminto, joka koostuu konsernihallinnon ja toimialojen kehittämisen asiantuntijoista. Verkoston tavoitteena on kasvattaa kehittämisosaamista kaupunkitasolla sekä mahdollisimman hyvin jo olemassa olevaa osaamista. Kehittämistoimiston toiminnasta vastaa strategia ja kehittäminen –vastuualue ja sitä koordinoi strategia- ja kehittämisjohtajan nimeämä henkilö.

Kehittämisen johtaminen kehittämismallin ja salkunhallinnan kautta tukee parempaa johtamista ja päätöksentekoa. Ottamalla malli osaksi kaupungin johtamisjärjestelmää varmistetaan, että kaupungin voimavaroja suunnataan kaupungin tulevaisuuden kannalta keskeisimpiin hankkeisiin ja että nämä hankkeet viedään menestyksekkäästi maaliin. Samalla kyetään paremmin löytämään synergioita konsernin sisällä ja välttämään päällekkäistä työtä. Kehittämismalli ja salkunhallinta mahdollistavat oikein ja johdonmukaisesti käytettynä kehittämisen tuloksellisuuden merkittävän kasvattamisen.

Kehittämismallin menestyksekäs käyttöönotto edellyttää riittävää resursointia toimialoilla ja konsernihallinnossa. Erityisen tärkeää on varmistaa, että kehittämispäälliköiden ajankäyttöä kyetään yhä enemmän suuntaamaan kehittämismallin mukaiseen kehittämisen ohjaamiseen. Toimialojen on suunniteltava ja tarvittaessa organisoitava työtehtäviä uudelleen niin että riittävä kehittämisen resursointi voidaan turvata.

Kaikkea määritelmän mukaista kehittämistä johdetaan jatkossa kaupungin kehittämismallin ja sen noudattamista koskevien tarkentavien määräysten mukaisesti. Kehittämismallin käyttöönoton edistymistä seurataan sisäisillä arvioinneilla ja tulokset raportoidaan vuosittain kaupungin johdolle.

Edellä kuvattu kehittämiseen liittyvä käsitteistö ja kehittämismallin sekä salkunhallinnan periaatteet tulisi hyväksyä käyttöön otettavaksi osana kaupungin toimintamallin uudistamista ja strategian toimeenpanoa. Kehittämismallin sekä siihen liittyvän salkunhallinnan käyttöönotto suunnitellaan ja toteutetaan kaupungin kehittämismatriisin ohjausryhmän johdolla. Samalla otettaisiin käyttöön koko kaupunkia koskevat yhteiset työtavat ja työvälineet.

Kehittämismallin mukaisen operatiivisen toiminnan tukemiseen tullaan muodostamaan verkostomaisesti toimiva kehittämistoimisto, jonka alle kootaan keskitetysti projektitoiminnan tuen eri muodot kuten hankkeiden ja projektien valmistelun ja toteutuksen tuki, salkunhallinnan tuki, kokonaisarkkitehtuuripalvelut sekä ulkoisen rahoituksen palvelut. Kehittämistoimiston toiminnasta vastaa strategia ja kehittäminen –vastuualue ja sitä koordinoi strategia- ja kehittämisjohtajan nimeämä henkilö.

------------------------------------------

*1) Projekti-instituutin määritelmä.

*2) Projekti-instituutti: "Ohjelma on useasta projektista ja mahdollisista muista tehtävistä muodostuva kokonaisuus, jota johdetaan koordinoidusti ja jonka avulla tavoitellaan laajaa strategista päämäärää. Ohjelman kesto on tyypillisesti joitakin vuosia. Yksittäiseen projektiin verrattuna ohjelman johtamisessa korostuvat kokonaisuuden hallinta, sidosryhmien hallinta, muutosjohtaminen ja liiketoimintahyötyjen hallinta.”

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää, että edellä kuvattu kehittämiseen liittyvä käsitteistö ja kehittämismallin sekä salkunhallinnan periaatteet hyväksytään käyttöön otettavaksi osana kaupungin toimintamallin uudistamista ja strategian toimeenpanoa. Kehittämismallin sekä siihen liittyvän salkunhallinnan käyttöönotto suunnitellaan ja toteutetaan kaupungin kehittämismatriisin ohjausryhmän johdolla. Samalla otetaan käyttöön koko kaupunkia koskevat yhteiset työtavat ja työvälineet.

Kehittämismallin mukaisen operatiivisen toiminnan tukemiseen muodostetaan verkostomaisesti toimiva kehittämistoimisto, jonka alle kootaan keskitetysti projektitoiminnan tuen eri muodot kuten hankkeiden ja projektien valmistelun ja toteutuksen tuki, salkunhallinnan tuki, kokonaisarkkitehtuuripalvelut sekä ulkoisen rahoituksen palvelut. Kehittämistoimiston toiminnasta vastaa strategia ja kehittäminen –vastuualue ja sitä koordinoi strategia- ja kehittämisjohtajan nimeämä henkilö.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.