Henkilöstöjohtaja Sinikka Valtonen:

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) virka- ja työvapaita koskevan luvun 2 §:n mukaan viranhaltijalla/työntekijällä on saman kalenterivuoden aikana oikeus saada sairausloman ajalta:

1.    varsinainen palkkansa 60 kalenteripäivän ajalta

2.    sen jälkeen kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkastaan 120 kalenteripäivän ajalta

3.    lisäksi voidaan harkinnan perusteella maksaa enintään kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkasta enintään 185 kalenteripäivän ajalta.

KVTES:n mukaan edellytyksenä sairausajan palkan saamiselle on, että palvelussuhde on välittömästi ennen sairauslomaa jatkunut vähintään 60 kalenteripäivää.

Turun kaupunginhallitus on 26.6.1989 § 2305 päättänyt, että

- harkinnanvaraista sairausajan palkkaa (2/3) suoritetaan kaupungin palveluksessa olevalle jolla on muutoin jo oikeus täysiin sopimusten mukaisiin sairaus- ja tapaturma-ajan palkkakuluihin kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen mukaan 66 § 2 mom. kuukausipalkkaisten työehtosopimuksen 23 § 3 kohdan 2 kappaleen ja tuntipalkkaisten työehtosopimuksen 26 § 3. kohdan 1. kappaleen sallimissa rajoissa kuitenkin siten, että yhtäjaksoisesti palkkaetuja maksetaan enintään yhden vuoden ajalta,

- tästä harkinnanvaraisesta sairausajan palkasta päättää sama viranomainen, joka sairausloman ao. säännösten mukaan myöntää.

Kaupunginhallituksen päätökseen 26.6.1989 § 2305 perustuva harkinnanvarainen sairausajan palkka ei siis perustu virka- ja työehtosopimusten velvoittaviin määräyksiin vaan kyse on Turun kaupungin omaan päätökseen perustuvasta harkinnanvaraisesta käytännöstä.

Em. harkinnanvaraista sairausajan palkkaa maksettiin vuonna 2013 33,2 henkilötyövuoden ajalta. Kun laskentapohjana käytetään kaupungin kokonaispalkkojen keskiarvoa, oli näistä harkinnanvaraisista sairausajan palkoista koitunut henkilöstömeno (palkat + sivukulut) vuonna 2013 n. 1,0,M€.  Meno koostuu pelkistä ylimääräisistä sairausajan palkoista (2/3 palkka.) Virkaehtosopimuksessa oikeus palkalliseen sairauspoissaoloon päättyy 180 päivän jälkeen (60 pv täyttä palkkaa + 120 pv 2/3 palkkaa).

Koska Turun kaupunki maksaa palkkaa työstä poissaolon ajalta, voi kaupunki hakea Kelalta sairauspäivärahaa. Sairauspäivärahaa maksetaan kuitenkin vain palkkakuluista, ei palkan sivukuluista. Tietojärjestelmistä kerätyn tiedon perusteella suurin osa poissaoloista, joiden aikana on maksettu harkinnanvaraisista sairausajan palkkaa, on ollut sellaisia, että kaupunki on saanut sairausloman ajalta Kelan sairauspäivärahaa.

Kun kaupungin saamat Kela korvaukset vähennetään harkinnanvaraisista sairausajan palkoista, on kaupungille aiheutuva lisäkustannus n. 400.000 €/vuosi.

Kun työnantajan palkanmaksuvelvollisuus sairasloman ajalta päättyy, siirtyy sairauslomalla oleva sairauspäivärahalle, jonka määrä vaihtelee palkan suuruudesta riippuen. Esim. 2500 €/kk ansaitseva saa sairauspäivärahaa n. 70 €/arkipäivä. Kuukaudessa sairauspäiväraha on tällaisessa tapauksessa n. 1500 €. Kaupungin maksaman harkinnanvaraisen sairausajan palkan (2/3 palkka) suuruus tässä tapauksessa olisi n. 1665 €/kk. Sairauspäiväraha korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä. Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä.

Kun kaupungissa haetaan henkilöstösäästöjä, ei ole perusteltua ylläpitää virka- ja työehtosopimuksen määräykset ylittäviä omia käytäntöjä tai järjestelmiä.

Harkinnanvaraisen sairausloma-ajan palkan myöntäminen on kuntasektorilla erittäin poikkeuksellinen käytäntö. Yhdessäkään toisessa suuressa kaupungissa ei vastaavanlaista käytäntöä ole. Strategisen HR:n tiedossa ei ole myöskään muita kuntia, joissa kunnan omiin päätöksiin perustuen maksettaisiin vastaavanlaista harkinnanvaraista sairausajan palkkaa.

Harkinnanvaraisista sairauspoissaoloista syntyvän palkkakustannuksen lisäksi käytäntö voi joissain tapauksissa johtaa sairauspoissaolojen tarpeettomaan pitkittymiseen.

Tutkimuksissa on osoitettu, että mitä pidempi sairausloma, sitä epätodennäköisempää on töihin paluu ja työkykyiseksi kuntoutuminen. Käyrä töihin paluun todennäköisyydestä alkaa laskea radikaalisti jo 3 kk poissaolon jälkeen. Työterveyshuollon näkemyksen mukaan vuoden poissaolo on jo selkeä riski siihen, ettei töihin enää palata. Joutuisan, tuetun töihin paluun on sen sijaan osoitettu edistävän kuntoutumista ja työelämässä kiinni pysymistä.

Turussa on viime aikoina panostettu voimakkaasti varhaisen puuttumisen toimintamallien luomiseen. Kaupunginhallituksen hallintojaosto on 11.6.2012 § 141 hyväksynyt työkyvyn hallintamallin osaksi johtamista ja esimiestyötä kaikissa kaupungin organisaatioissa. Työhyvinvoinnin johdonmukaista kehittämistä jatketaan kaupunkitasolla parantamalla systemaattista seurantaa ja raportointia osana johtamista.  Panostukset työhyvinvoinnin kehittämisessä tuleekin kohdentaa työssäjaksamista tukeviin ja työhön paluuta edistäviin toimenpiteisiin, ei passiiviseen palkkaetujen maksamiseen.

Mahdollisista sairauspoissaolojen pitkittymisistä aiheutuvaa lisäkustannusta on vaikea arvioida. Myös ennenaikaisesta eläköitymisestä aiheutuu Turun kaupungille merkittäviä lisäkustannuksia.

Kun kaupungissa haetaan henkilöstösäästöjä, ei ole työhyvinvoinnin näkökulmastakaan perusteltua ylläpitää sopimuksen selkeästi ylittävää järjestelmää, joka toimii tavoitteidensa vastaisesti pidentämällä sairausaikoja ja sitä kautta laskemalla todennäköisyyttä palata töihin.

Laskennallinen säästö ohjeistuksen muuttamisesta on vuosina 2015-2017 vähintäänkin 3*400.000 €, yht. 1.200.000 €, vuosivariaatiota inhimillisistä syistä toki voi ilmetä. Tässä kustannuksessa ei ole huomioitu sairauspoissaolojen pitkittymisestä aiheutuvaa lisäkustannusta.

Yhteistyötoimikunta on 20.5.2014 § 53 käsitellyt asiaa ja merkinnyt asian tiedoksi. Yhteistyötoimikunnan pöytäkirjaan on liitetty asiaan liittyvä henkilöstöjärjestöjen kannanotto.

Kaupunginvaltuusto päätti 25.8.2014 § 123, että päätöksen liitteessä 1 kirjatut uudistamisohjelman toimenpide-ehdotukset hyväksytään noudatettaviksi asioiden jatko-valmistelussa ja täytäntöönpanoa koskevassa päätöksenteossa. Toimenpide-ehdotuksiin sisältyy sairauspäivärahakäytännön muuttaminen niin, että kaupunginhallituksen päätökseen 26.6.1989 § 2305 perustuvasta harkinnanvaraisen sairausajan palkan maksamisesta luovutaan.

Kh:n päätökseen 26.6.1989 § 2305 perustuvasta harkinnanvaraisen sairausajan palkan maksamisesta tulisi Turun kaupungissa luopua 1.1.2015 lukien.

Oheismateriaali 1Henkilöstöjärjestöjen kannanotto esitykseen harkinnanvaraisen sairausloma-ajan palkasta luopumiseksi

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää, että

- kaupunginhallituksen päätöksiin 26.6.1989 § 2305 ja 19.9.1989 § 2951 perustuvasta harkinnanvaraisen sairausajan palkan maksamisesta Turun kaupungissa luovutaan 1.1.2015 lukien ja

- jos työntekijälle/viranhaltijalle maksetaan 31.12.2014 kaupunginhallituksen päätöksiin 26.6.1989 § 2305 ja 19.9.1989 § 2951 perustuvaa harkinnanvaraista sairausajan palkkaa, sairausajan palkkaetuja maksetaan niin kauan kuin työntekijän/viranhaltijan sairausloma jatkuu yhdenjaksoisesti ja keskeytyksettä, kuitenkin enintään kaupunginhallituksen päätöksissä 26.6.1989 § 2305 ja 19.9.1989 § 2951 mainitun määräajan.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Rinteen ehdotus päätösehdotuksen hylkäämisestä raukesi kannatuksen puuttuessa.