Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kaupunginhallitus33201.09.20144

3467-2013 (613, 627, 021)

Lausunto Turun hallinto-oikeudelle asemakaavanmuutoksen hyväksymistä koskevassa asiassa "Ratapihankatu 51" (8/2013) (Yt)

Tiivistelmä:

Kaupunginvaltuusto on 23.6.2014 hyväksynyt asemakaavanmuutosehdotuksen "Ratapihankatu 51". Päätöksestä on tehty valitus Turun hallinto-oikeudelle. Lausuntoehdotuksen mukaan valituksessa ei ole esitetty perusteita valtuuston päätöksen kumoamiseksi.

Kh § 332

Ympäristölakimies Nina Mattila 22.8.2014:

Kaupunginvaltuusto on 23.6.2014 § 113 hyväksynyt kaavanmuutoksen Iso-Heikkilän kaupunginosaan.

Meidän Turku – Vårt Åbo ry on valittanut valtuuston päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen ja vaatinut valtuuston päätöksen kumoamista. Hallinto-oikeus on pyytänyt kaupunginhallitusta hankkimaan asiassa valtuuston lausunnon 8.9.2014 mennessä.

Kaupunginhallituksen johtosäännön (kv 17.12.2012 § 252) 8 § 1 mom. 6-kohdan mukaan kaupunginhallitus ratkaisee asian, joka koskee selityksen antamista valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta.

Ehdotus annettavaksi lausunnoksi

Turun kaupunginhallitus palauttaa viitelähetteen asiakirjoineen ja liittää oheen pyydetyt asiakirjat sekä ilmoittaa lausuntonaan asiaan seuraavaa:

Kaava-alueen sijainti ja kaavan sisältö

Kaava-alue sijaitsee Iso-Heikkilän kaupunginosassa. Suunnittelualuetta rajaavat Ratapihankatu kaakossa, Koulukatu koillisessa ja VR:n rata luoteessa. Suunnittelualue käsittää tontin 853-62-18-4 ja katualueita.  

Valtuuston hyväksymä asemakaavanmuutos mahdollistaa alueen maankäytön muuttamisen liike- ja toimistorakennusten korttelialueesta asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Kahteen rakennukseen tulee sijoittumaan arviolta noin 110 asuntoa.

Yleiskaavan mukaisuus

Valituskirjelmän mukaan asemakaavanmuutos on osayleiskaavan vastainen ja siten lainvastainen. Valituksessa on myös viitattu korkeimman hallinto-oikeuden tapaukseen 2012:42.

Maankäyttö ja rakennuslain (MRL) 42.1 §:n mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. MRL:n 54.1 §:n mukaan asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.

Kaavanmuutosaluetta koskee merkintä ”C-2: Keskustatoimintojen alue, jolle ei saa sijoittaa asumista eikä sellaista toimintaa, joka aiheuttaa runsasta ajoneuvoliikennettä. Rakentamisen on muodostettava korkeudeltaan yhtenäinen reuna kaupunkirakenteelle. Rakennusten korkeus ei saa estää näkymiä Juhannuskukkulalta Puolalanpuistoon.” Keskustatoimintojen alue -merkinnällä voidaan osoittaa keskusta-alueet silloin, kun ei ole tarkoituksenmukaista esittää niiden sisäistä jäsentelyä eri käyttötarkoituksiin. Merkinnällä osoitettavalla alueella pääasiallisia toimintoja ovat palvelut ja hallinto, keskustaan soveltuva asuminen, keskustaan soveltuvat ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat työpaikkatoiminnat, näihin liittyvä liikenne ja virkistys sekä yhdyskuntatekninen huolto (Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset, opas 11: s. 79).

Yleiskaavan ohjeena oleminen tarkoittaa asemakaavaa laadittaessa sitä, että yleispiirteisissä kaavoissa tehdyt maankäytölliset ratkaisut on otettava asemakaavan laatimisen perustaksi ja niissä tehdyistä maankäyttöä koskevista perusratkaisuista voidaan poiketa vain rajoitetusti. Asemakaavalla kuitenkin tarkennetaan yleispiirteisissä kaavoissa tehtyjä ratkaisuja (HE 101/1998 vp: 54 §:n yksityiskohtaiset perustelut).

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kaavaehdotuksesta antamassa lausunnossa todetaan, että koska asuinkäyttö on vastoin yleiskaavan määräystä, tulee määräyksestä poikkeamiseen esittää riittävät perustelut asemakaavan yhteydessä. Valittua kaavaratkaisua on perusteltu kaavaselostuksen luvussa lausunnot. Kyseessä on hyväksyttävä eroavuus yleiskaavasta. Verrattaessa yleispiirteistä kaavaa laadittuun asemakaavaan ja arvioitaessa muutoksia tulee asemakaavaa arvioida kokonaisuutena. Asemakaavan sisältöön ja siihen, miten ratkaisu poikkeaa yleispiirteisestä kaavasta vaikuttavat kaavamääräykset ja kaavaselostuksesta ilmenevät kaavaratkaisun perustelut ja selvitykset kaavan vaikutuksista. Ohjausvaikutuksen sitovuutta voidaan väljentää asemakaavan sisällöllä, jolla esimerkiksi vähennetään uudesta aluevarauksesta ilmeneviä haittoja (Jääskeläinen ja Syrjänen: Maankäyttö- ja rakennuslaki selityksineen 2010: s. 321).

Osayleiskaavan muissa määräyksissä todetaan, että kaava-aluetta (lukuun ottamatta määräyksessä lueteltuja alueita) koskee uudisrakentamista ja käyttötarkoituksen muutosta rajoittava kaavamääräys: Alue voidaan ottaa asuin- tai kokoontumistilakäyttöön vasta, kun rautatieliikenteen alueen turvallisuustaso on parantunut hyväksyttävälle tasolle. Asumista rajoittava osayleiskaavamääräys C-2 perustuu Ratapihankadun ja Koulukadun runsaan ajoliikenteen aiheuttamiin häiriöihin, alueen muutoksen aiheuttamaan liikenteen lisäykseen ja ratapihalla kuljetettavien vaarallisten aineiden aiheuttamiin riskeihin. Asemakaavanmuutoksen johdosta on laadittu meluselvitys, tärinä- ja runkomeluselvitys, liikenneselvitys ja selvitys koskien Turun Ratapihan VAK-riskitasoa ja kerrostalojen toteuttamisedellytyksiä osoitteessa Ratapihankatu 51. Näiden erityisesti muutosalueelle laadittujen selvitysten perusteella voidaan kuitenkin osoittaa, että asuntojen sijoittaminen alueelle on perusteltavissa.

Asemakaavanmuutoksessa meluntorjuntaan ja turvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Kaavamääräyksissä vaaditaan piha-alueiden suojaamista siten, että melutason ohjearvot eivät ylity. Rakennusten rakennusalat on sijoitettu pihaa melulta suojaavasti. Tontille on määrätty sijoitettavaksi myös meluesteitä yleisissä määräyksissä osoitetulla tavalla. Asuinkerrostalojen rakenteita koskien on annettu ääneneristävyysmääräykset liikennemelua vastaan. Turvallisuustason parantamista koskevia kaavamääräyksiä on annettu koskien turvallisuusjärjestelmiä, rakenteita ja pelastussuunnitelmaa. Liikenneturvallisuutta on käsitelty kaavaselostuksen kohdassa 5.5 ja 5.6 ja liikenneselvityksessä. Tehdyn liikenneselvityksen mukaan asuintontin aiheuttama liikenteen lisäys nykytilanteeseen on vähäinen.

Tapauksessa KHO 2012:42 oli kyse muutoksenhakua rajoittavan MRL:n 188.5 §:n tulkinnasta ja siitä estikö asemakaavan muutos jalankulkua tai pyöräilyä liikenneosayleiskaavassa kävelykaduksi merkityllä alueella, vaikka asemakaava salliikin huoltoajon ja tontilla ajon. Tapaus ei sovellu nyt käsillä olevaan tapaukseen.

Yhteenveto

Edellä ja kaava-asiakirjoissa esitetyn perusteella kaupunginhallitus toteaa kantanaan, että asemakaavanmuutos on maankäyttö- ja rakennuslain asemakaavoitusta koskevien säännösten mukainen.

Kaupunginhallitus katsoo, että valituksessa ei ole esitetty perusteita päätöksen kumoamiseksi. Valitus tulee hylätä perusteettomina.

Lisätietoja antaa tarvittaessa kaupunginsihteeri Satu Lehto, puh. 044 9074 064, sähköposti satu.j.lehto@turku.fi, PL 355, 20101 Turku.

Oheismateriaali 1Valituskirjelmä Meidän Turku – Vårt Åbo ry

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää antaa Turun hallinto-oikeudelle edellä olevan ehdotuksen mukaisen lausunnon.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Jakelu

lausTurun hallinto-oikeus