Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kaupunginhallitus32018.08.20143

5993-2014 (001, 630)

Lausunto Varsinais-Suomen ELY-keskukselle Turku-Tampere -yhteysvälin kehityskäytäväselvityksestä

Tiivistelmä: -

Kh § 320

Yhteysjohtaja Antti Kirkkola 13.8.2014:

Lausuntopyyntö

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on vastannut Turku-Tampere -yhteysvälin kehityskäytäväselvityksenlaadinnasta. Selvitykseen on sisältynyt valtatien 9 ja Turku-Toijala -radan useita osahankkeita, jotka on laadittu yhteistyössä Pirkanmaan ja Uudenmaan EL Y-keskuksien ja Liikenneviraston kanssa.

ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue on pyytänyt selvityksestä Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen liitoiltalausuntoa ja varannut yhteysvälin kunnille, Suomen kuorma-autoliitolle ja Linja-autoliitolle mahdollisuuden lausunnon antamiseen 15.8.2014 mennessä. Lausunnon antamiselle on saatu lisäaikaa siten, että lausunto tulee antaa viimeistään 20.8.2014.

Kehityskäytäväselvityksessä esitetään yhteysvälille toimenpiteitä, joilla kehitetään joukkoliikennettä, turvallisuutta, rinnakkaistiejärjestelyitä, jalankulkua ja pyöräilyä. Näillä on tarkoitus kehittää sekä henkilö- että tavaraliikenteen toimivuutta valtatiellä 9, Turku-Toijala -radalla ja lähialueen väylillä. Toimenpiteet on jaettu koreihin 1-111, jotka ovat kooltaan 12, 38 ja 60 M€.

Kannanottoa on pyydetty erityisesti seuraaviin asioihin:

a) Kyseessä on Liikenneviraston ja EL Y -keskusten pilotti projekti. Miten selvityksen prosessi vastaa nykyajan tarpeita?

b) Ovatko hankekorien painotukset sopivia?

c) Miten selvitys voidaan huomioida maakuntatason suunnittelutyössä?

d) Miten selvityksen esitykset otetaan huomioon liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivityksissä?

Ehdotus annettavaksi lausunnoksi

Kaupunkiseutujen ja kansallinen kilpailukyky, elinvoimaisuus ja vetovoimaisuus syntyvät monista osatekijöistä. Tehdyssä selvityksessä korostuu perinteisesti voimakkaasti asuminen, joukkoliikenne sekä kevyt liikenne. Sen sijaan tavoitetarkastelussa on jäänyt vähemmälle huomiolle tie- ja rataväylien merkitys elinkeinoelämän toimintaedellytyksille, alueen kasvulle ja vetovoimalle.

Turun ja Varsinais-Suomen menestyminen edellyttää alueen ulkoisen ja sisäisen saavutettavuuden vahvistamista. Turku toimii koko Lounais-Suomen logistisena keskuksena ja palvelee koko alueen saavutettavuutta niin meri- lento- kumipyörä kuin raideliikenteenkin keskuksena.

Vuorovaikutuksen ja liikkuvuuden lisääntyessä kaupungin saavutettavuus nousee entistä tärkeämmäksi menestystekijäksi. Tämä koskee sekä kotimaisia että kansainvälisiä yhteyksiä. Aluekehityksessä erityiseksi painopisteeksi on nostettu oikoradan rakentaminen ja tunnin junayhteyden saaminen Helsinkiin. Logistinen saavutettavuus on yksi Turun kriittisistä menestystekijöistä elinkeinojen, matkailun, sekä opiskelija- ja kongressikaupungin kehittymisen kannalta.

Rannikkokaupungit ovat perinteisesti panostaneet satamiensa kehittämiseen. Maaliikenteen painopiste on viime vuosikymmeninä siirtynyt kumipyöräliikenteen suuntaan, mutta rautateiden merkitys on ilmastonmuutoksen aikakaudella uudelleen korostumassa. Suomen ulkomaan henkilöliikenneyhteydet ovat laiva- ja lentoliikenteen varassa. Turun lentoasema palvelee koko Lounais-Suomen aluetta ja tarjoaa toimivan kansallisena varakenttänä vaihtoehdon kuormittuvalle Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Suomen rahtiliikenteen osalta on Turun lentoasemalla merkittävä asema, koska Turussa rahtikuljetukset pystytään tehokkaasti yhdistämään ja vaihtamaan kuljetusmuodosta toiseen.  Kansainvälisesti kehittyvä alue tarvitsee ehdottomasti oman alueellisen lentokentän tukemaan kaupan, palveluiden, teollisuuden sekä matkailun kehittymistarpeita.

Turun seudun logistiikan näkökulmasta niin Turku-Toijala rataväli kuin 9-tie on erittäin tärkeä. Turun erityinen vahvuus on multimodaalisuus, joka edellyttää niin raide kuin tieinfran erinomaista välityskykyä. Turun lentokentän houkuttelevuus rahti- ja reittiliikennekenttänä tukeutuu samoihin tekijöihin.

Selvitys tukee hyvin ajatusta verkostometropolin (Turku-Tampere-Lahti-Kotka) rakentumista pitkällä aikavälillä. Yhteysväli Turku-Tampere ja Turku-Toijala on osa Pohjoista kasvuvyöhykettä, joka tukeutuu EU:n TEN-T verkkoon. Pohjoinen kasvuvyöhyke on Suomen tärkein yritys-, työssäkäynti- ja investointialue. Jotta alue on sijoittajien mielestä houkutteleva kohde, tulee sen infrastruktuuria jatkuvasti kehittää.                      

Elinkeinoelämän näkökulmasta raideliikenne tulisi saada kilpailukykyiseksi, mikä puoltaa sen nostamista toimenpidekoreissa korkeammalle. Selvityksessä nostetaan hyvin esille nykyiset ongelmat niin raidevälin kuin tienkin osalta. Pienilläkin toimenpiteillä saataisiin elinkeinoelämän näkökulmasta säästöjä. Suomella on merkittävä potentiaalinen asema rahtiliikenteen korridoorina idän ja lännen välillä. Venäjän ja Kiinan rahtiliikenteen kannalta sekä ekologiselta kannalta raideliikenteen merkitys on suuri. Tässä korridoorissa matkaketju kulkee Tukholmasta Turun kautta eteenpäin. Jotta raiderahtiliikenne voisi kehittyä pitäisi nopeasti toteuttaa Toijalan ja Riihimäen kolmoisraidehankkeet, jolloin junat voisivat ajaa suoraan määränpäähänsä ilman aikaavieviä vaihto-operaatioita.

Lisäämällä ohituspaikkoja sekä perusparantamalla raideväliä saadaan matka-aikaa olennaisesti nopeutettua ja vähennettyä näin myös tarpeetonta polttoaineen kulutusta. Toisaalta on välttämätöntä parantaa sekä juna- että linja-autoliikenteen palvelutasoa. Tavoitteena tulee olla ympärivuorokautisen saavutettavuuden takaaminen.

Tieyhteyttä tuleekin kehittää palvelemaan keskeisesti elinkeinoelämän tarpeita. Samalla korostetaan myös sitä, että raideliikenteen kehittäminen Turusta pääkaupunkiseudulle on tärkeää. Tämä mahdollistaisi aidon yhtenäisen työssäkäyntialueen, lisäisi yritysten kannattavuutta, pitäisi Turun ja Naantalin Satamat sekä Turun lentoaseman kansainvälisesti kilpailukykyisinä sekä lisäisi alueen houkuttelevuutta sijoituskohteena. Tutkimuksissa korostetaan ns. 90 minuutin sääntöä, jonka sisällä liikuttaessa voidaan kansainvälisesti puhua yhtenäisestä työssäkäyntialueesta. Jo pelkästään työvoiman liikkuvuuden näkökulmasta tämä tulisi saada pikaisesti aikaan Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä.

Oheismateriaali 1              Turku-Tampere kehityskäytäväselvitys

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää antaa Varsinais-Suomen ELY-keskukselle edellä olevan ehdotuksen mukaisen lausunnon.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Jakelu

lausVarsinais-Suomen ELY-keskus
tiedKirkkola Antti