Ympäristötoimiala, kaavoitusarkkitehti Iina Paasikivi ja konsernihallinto, kaupunginsihteeri Satu Lehto 14.8.2014:

Kaupunginvaltuusto on 19.5.2014 § 67 hyväksynyt III kaupunginosan korttelin 10 tonteille 7, 10, 12, 13 ja 14 laaditun asemakaavanmuutosehdotuksen ”Turunmaan sairaala” (14/2009). Meidän Turku – Vårt Åbo ry. on valittanut valtuuston päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen ja vaatinut valtuuston päätöksen kumoamista. Hallinto-oikeus on pyytänyt kaupunginhallitusta hankkimaan asiassa valtuuston lausunnon 15.8.2014 mennessä. Lausunnon antamiseen on saatu lisäaikaa 20.8.2014 asti.

Kaupunginhallituksen johtosäännön (kv 17.12.2012 § 252) 8 § 1 mom. 6-kohdan mukaan kaupunginhallitus ratkaisee asian, joka koskee selityksen antamista valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta.

Ehdotus annettavaksi lausunnoksi

Turun kaupunginhallitus palauttaa lähetteen asiakirjoineen ja liittää oheen pyydetyt asiakirjat sekä ilmoittaa lausuntonaan asiaan seuraavaa:

Kaava-alueen sijainti ja sisältö

Kaavanmuutosalue sijaitsee Turun kaupungin keskustan ruutukaava-alueella noin kilometrin Kauppatorilta etelään, Kaskenkadun, Itäisen Pitkänkadun, Vuorikadun ja Sirkkalankadun rajaamassa korttelissa. Asemakaavanmuutos mahdollistaa Turunmaan sairaalan toiminnallisen parantamisen ja sitä tukevan palvelu- ja hoiva-asumisen rakentamisen.

Asemakaavanmuutoksen toteutuessa YS-tontilta puretaan 1910-luvun asuinkerrostalo sekä Turunmaan sairaalan pihalla oleva pieni, entinen lastenkotirakennus. Polttoaineen jakeluasema poistuu Itäisen Pitkänkadun varrelta. AK-1 tontilla rakentaminen edellyttää kellarin tasolle pääsyä sairaalatontin kautta, joten toteutus riippuu myös sairaalan rakentamisesta. Tontilta puretaan kaksi hirsirunkoista asuintaloa: piharakennus 1870-luvulta ja vuonna 1909 rakennettu kivitalo-osaan linkitetty hirsirunkoinen asuintalo.

Meidän Turku ry:n valitusperusteet

Meidän Turku ry vaatii asemakaavanmuutosta koskevan päätöksen kumoamista maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen sekä kuntalain ja perustuslain vastaisena törkeänä hallintomenettelynä. Valituksen mukaan kaava on yleiskaavan ja valtuuston keskustan osayleiskaavapäätöksen vastainen, ainuttakaan keskustan asemakaavaa ei tule hyväksyä ennen kuin keskustan osayleiskaava on laadittu ja lainvoimainen. Kaupunginvaltuutettuja on johdettu harhaan väittämällä, että kaava on yleiskaavan mukainen. Yleiskaavan osalta on viitattu oikeustapaukseen KHO 2012:42.

Asemakaavaan on rajattu epämääräisesti puoli korttelia ja Vuorikatu 8:n lisuke, mikä ei ole riittävä ratkaisemaan maankäytön suunnittelua. Tämä on myös yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista, sillä kokonaistehokkuus on kaava-alueella suurempi kuin korttelissa muutoin. Yhdenvertaisuusperiaatteen ja rakennussuojelun osalta on viitattu oikeustapaukseen KHO 2004:9.

Asemakaavapäätös perustuu riittämättömiin selvityksiin mm. rakennushistorian, maanalaisen rakentamisen, pelastusteiden ja laajennuksen tarpeen osalta. Myöskään sairaalassa käytettävien kemikaalien, lääkkeiden ja laitteiden vaikutuksia lähialueen turvallisuuteen ei ole selvitetty. Sairaalakokonaisuus olisi ylipäätään tullut kaavoitusta varten suunnitella valmiiksi, jotta kaavasta kävisi ilmi rakennuksen vaikutus ympäristöön. Lisäksi asemakaavaselostus on lähtökohtien, selvitysten ja vaikutusten osalta puutteellinen.

Asemakaava ei täytä lain sisältövaatimuksia eikä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Se tuhoaa alueen rakennusten kiistattoman kulttuurihistoriallisen arvon purkamalla osan rakennuksista ja yhdistämällä valtavan rakennusmassan kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin mataliin rakennuksiin. Asunnoille ei jää minkäänlaista piha-aluetta.

Asemakaavamerkinnät ja -määräykset, mm. viherkatosta, ovat epämääräisiä eivätkä siten ohjaa rakentamista, vaikka KHO on päätöksessään 2014:17 todennut, että kaavamääräyksillä on keskeinen merkitys kaavan lainmukaisuutta arvioitaessa. YS-kaavamääräys on väärä ylipäätään.

Asemakaavan oikeudellinen arviointi

Kaava-alue on yleiskaavassa osoitettu kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AK), jonka mukaan alue varataan pääasiassa kerrostalovaltaiselle asumiselle sekä ympäristöön soveltuvien työtilojen, virkistyksen, palvelujen sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Asemakaavaselostuksessa on pohdittu asumisen, hoiva-asumisen ja sairaalatoiminnan ympäristövaikutuksia. Asemakaavanmuutoksella ei varsinaisesti muuteta alueella voimassa olevaa käyttötarkoitusta, sairaalatoimintaa ja asumista, vaan tehostetaan maankäyttöä.

Yleiskaavan ja asemakaavan periaatteellinen ero on niiden tarkkuustaso. Yleiskaavaa ei ole tulkittavissa tonttikohtaisesti, sillä esimerkiksi kaikkia tontin kokoisia yleisiä rakennuksia ei ole erikseen merkitty julkisten palvelujen alueeksi. Asemakaavassa sen sijaan osoitetaan alueen maankäytön yksityiskohdat. Yleiskaava on näin ollen otettu maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 42 §:n ja 54 §:n edellyttämällä tavalla huomioon Turunmaan sairaalan asemakaavaa valmisteltaessa.

Valtioneuvosten edellyttämä Turun kaupunkiseudun rakennemalli luo pohjaa yleiskaavan 2029 valmistelulle ja on ollut osaltaan luomassa yleiskaavatarkistuksen aikataulua. Turun yleiskaavan 2029 yhteydessä tutkitaan keskustan alue osayleiskaavan tarkkuudella. Yleiskaavan 2029 kehityskuvat ovat menossa hyväksyttäväksi syksyllä 2014, jonka jälkeen laaditaan yleiskaavaluonnos.

Yleiskaavaprosessit ovat aina pitkiä, vuosia kestäviä. Vain merkittävien alueiden maankäytön muutoksen tähtäävissä tai muuten poikkeuksellisissa tilanteissa voi olla tarkoituksenmukaista päättää osayleiskaava-alueen rakennuskiellosta. Kaupunkikehitys jatkuu normaalisti ja valtuuston hyväksymiä tavoitteita pyritään toteuttamaan asemakaavoituksen yhteydessä. Myöskään ELY-keskus ei ole vaatinut yleiskaavan muuttamista edellytyksenä kaavanmuutoksen hyväksymiselle. Kaavanmuutosta ei ole syytä myöskään sote-uudistuksen vuoksi viivyttää.

MRL 9 §:n mukaan selvitykset on tehtävä siinä laajuudessa, että kaavan sisältövaatimusten täyttyminen pystytään arvioimaan. Selvitysten on oltava tarpeellisia juuri kyseistä kaavaa ratkaistaessa ja niitä voidaan tehdä myös asemakaava-alueen ulkopuolelta, mikäli se on tarpeen kaavan sisältövaatimusten täyttymisen arvioimiseksi. MRA 25 §:n mukaan kaavaselostuksessa on esitettävä säännöksessä säädetyt seikat sillä tavalla ja siinä laajuudessa kuin kaavan tarkoitus edellyttää ja niin, että luodaan edellytykset vuorovaikutukseen kaavan valmistelussa.

Asemakaavan suunnittelu pohjaa sairaalan toiminnan parantamiseksi tehtyihin tarveselvityksiin, eri ratkaisujen vertailuun ja toteuttamiskelpoisuuteen, liikenteen järjestämiseen eli tavanomaiseen kaavavalmisteluun. ELY-keskus ei ole viranomaisneuvottelussa eikä lausunnossaan vaatinut muita erillisiä selvityksiä kuin rakennushistoriaselvityksen (RHS). Tehtyjen selvitysten ja kaavaselostuksen perusteella on pystytty toteuttamaan lain edellyttämä vuorovaikutus MRA 25 §:n mukaisesti sekä MRA 9 §:n mukaisesti riittävästi arvioimaan kaavoilta edellytettävien sisältövaatimusten täyttyminen.

Turunmaan sairaala on toiminut kyseisellä paikalla 1950-luvulta lähtien. Sairaalalla ei tällä hetkellä ole asianmukaista esteetöntä sisäänkäyntiä eikä käytön tai voimassa olevan asemakaavan edellyttämiä autopaikkoja. Sairaankuljetusautot pysäköivät jalkakäytävällä ja asiakkaat valitettavan usein naapuritonttien pihoille. Kaavan korjaa tämän ympäristöhaitan. Lisäksi huoltoasema ja sen aiheuttama liikenne poistuu. Uudisrakentaminen ei alueen sijainti ja kokonaisuus huomioon ottaen olennaisesti lisää lähialueen ympäristövaikutuksia.

Sairaalalta saadun selvityksen mukaan Turumaan sairaalassa ei ole eikä käytetä radioaktiivisia aineita. Sairaalassa on potilaiden tutkimiseen käytettäviä röntgentutkimuslaitteita, jotka sijaitsevat erikseen lyijysuojauksella rakennetuissa tutkimushuoneissa. Ennen röntgentutkimuslaitteen käyttöönottoa Säteilyturvakeskus (STUK) tarkistaa ja mittaa kaikki tutkimushuoneet, jotta varmistetaan, että suojaukset ovat riittäviä ja että huoneen ulkopuolella voi oleskella turvallisesti. Lasereita ei ole käytössä Turunmaan sairaalassa. Sairaalassa ei käytetä runsaasti kemikaaleja eikä sairaala aiheuta kemikaaliriskiä ympäristölle. Lääketurvallisuutta valvoo Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. Lääkkeistä ei aiheudu haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet toimitetaan käsiteltäväksi Ekokemille.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista valvoo ELY-keskus. Konkreettisen sisältönsä alueidenkäyttötavoitteet saavat MRL 54 §:ssä säädetyistä asemakaavan sisältövaatimuksista, joiden keskinäisestä punninnasta asemakaavoituksessa on viime kädessä kyse.

Turunmaan sairaalan toiminnan turvaaminen ja Bryggmanin rakennusperinnön suojelu on ollut keskeistä hyväksytyssä asemakaavassa. Lisäksi pystyttiin suojelemaan Kaskenkadun varren puutalo sekä täyttämään sairaalapalvelujen uudistamisesta johtuvat tarpeet. Myös sairaalan liikenteelliset ongelmakohdat on pystytty ratkaisemaan.

Hyväksytty kaava on näin ollen tasapainoinen kompromissi eri sisältövaatimusten välillä. Asemakaava luo MRL 54 §:n mukaisesti edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Asemakaavalla ei myöskään aiheuteta kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen.

Asemakaavamerkinnät ja -määräykset ovat kaavakohtaisia. Korttelialueen YS-1 kerrosalasta yli puolet on arvioitu olevan sairaalatilaa eikä asumista, joten korttelialueen käyttötarkoitusmääräys on asianmukainen. Määräystä YSA käytetään johdonmukaisesti puhtaasti palveluasumista tarkoittavana merkintänä. Piha-alue on osoitettu kaavamääräyksellä pi/s empiretalon ja uudisrakennuksen välissä, minkä lisäksi ulko-oleskelua on myös kerroksissa ja katoilla.

Viimeisimmän kaavoitusvaiheen yhteydessä Itäisen Pitkänkadun huoltamotontti liitettiin kaava-alueeseen. Tällöin muuttuivat myös sairaalakokonaisuuden suunnittelun lähtökohdat, koska liikennöinti oli mahdollista hoitaa Itäisen Pitkänkadun kautta. Näin ollen rakennussuunnittelun ja alueen kehittämisen kannalta ei ollut tarkoituksenmukaista ottaa kantaa tonttijakoon ja toimintojen lopulliseen sijoitukseen rakennuskompleksissa. Tästä syystä pääkäyttötarkoitus määriteltiin selkeästi terveydenhoidoksi, jota tukemaan saadaan rakentaa mm. asuntoja.

Asemakaavan tarkoitus on tuottaa rakennuskelpoinen tontti ja määritellä rakentamisen ehdot. Kaavan rakennusalan rajat ja korkeus ovat ne kaavassa vahvistuvat määräykset, joilla suhde ympäristöön osoitetaan. Kerrosalan tarkka jakautuminen sairaalan tiloiksi, asunnoiksi tai muuhun käyttöön ei aiheuttaa ympäristössä sellaisia mitattavia vaikutuksia, jonka takia niitä pitäisi asemakaavassa määritellä.

Yksi kaavamääräys, johon valituksessakin viitataan, on ohjeellinen. YS-1 -korttelialueen kolmikerroksisella rakennusalalla kattotaso tulisi toteuttaa viherkattona hulevesien viivyttämiseksi. Siihen sisältyy ohjeen peruste, hulevesien viivytys, mutta sillä tavoitellaan myös maisemallista vaikutusta ympäröiviä rakennuksia matalammalla katolla. Ehdotonta määräystä siitä ei ole haluttu antaa, vaan ohjata suunnittelussa harkitsemaan tätä mahdollisuutta.

Turunmaan sairaalan nykyisen tontin voimassaolevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus on tonttiteholuvulla e = 1.8, jota ei ole kokonaan käytetty. Hyväksytyssä kaavanmuutoksessa sairaalatoiminnalle varatun alueen tehokkuus on 2,0, Vuorikadun varrella olevan tontin 10 tehokkuus e=1,99 ja Kaskenkadun ja Itäisen Pitkänkadun kulman tontin 7 e=1,58. Kun näitä verrataan (ks. liite 1) korttelin 10 muihin kortteleihin (e=1,45-1,1) sekä kaava-alueen naapurikortteleihin (e=2,49-1,18), ei kaava-alueen tonttitehokkuuksia voi pitää ylimitoitettuina varsinkin kun huomioidaan niiden sisältämät rakennussuojelukohteet. Hyväksytty asemakaavanmuutos ei myöskään estä naapuritonttien mahdollisia asemakaavan muutoksia eikä muutoinkaan loukkaa yhdenvertaisuusperiaatetta.

Valituskirjelmässä perusteluina käytetyt oikeustapaukset KHO 2004:9, 2012:42 ja 2014:17 eivät sovellu nyt käsillä olevaan tapaukseen. Tapauksessa 2014:17 oli kyse porrashuonetta koskevan suojelumääräyksen ja hissin rakentamisen mahdollistavan kaavamääräyksen välisestä ristiriidasta. Tapauksessa 2012:42 KHO puolestaan on todennut, ettei asemakaavan muutos estä tai rajoita jalankulkua tai pyöräilyä liikenneosayleiskaavassa kävelykaduksi merkityllä alueella, vaikka asemakaava salliikin huoltoajon ja tontilla ajon. Tapauksessa 2004:9 on ollut kyse Vallilassa sijaitsevan entisen Volvo Auto Ab:n rakennuskokonaisuuden purkamisen mahdollistavasta asemakaavan muutoksesta.

Lopuksi on syytä mainita, että Turun kulttuuriympäristöyhdistys Puu ja Talo ry on esittänyt Varsinais-Suomen ELY-keskukselle, että hyväksytyssä asemakaavassa ilman suojelumerkintää osoitteessa Kaskenkatu 15 olevat kaksi asuinrakennusta sekä osoitteessa Kaskenkatu 13 oleva Turunmaan sairaalaan kuuluva vanha lastensairaala määrättäisiin rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla suojeltavaksi. ELY-keskus on ilmoittanut kaupungille asian vireilletulosta 11.4.2014.

Edellä ja kaava-asiakirjoissa esitetyn perusteella kaupunginhallitus toteaa, että Turunmaan sairaalan asemakaavanmuutos on maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen asemakaavoitusta koskevien säännösten mukainen. Kaupunginhallitus katsoo, että valituksessa ei ole esitetty perusteita kaavan hyväksymispäätöksen kumoamiseksi, joten valitus tulee hylätä.

Lisätietoja antaa tarvittaessa kaupunginsihteeri Satu Lehto, puh. 044 9074 064, sähköposti satu.j.lehto@turku.fi, PL 355, 20101 Turku.

Liite 1Selvitys tonttitehokkuuksista kaava-alueella ja sen ympäristössä

Oheismateriaali 1Valituskirjelmä, Meidän Turku - Vårt Åbo ry

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää antaa Turun hallinto-oikeudelle edellä olevan ehdotuksen mukaisen lausunnon.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Von Frenckell-Ramberg ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.