Ympäristölakimies Nina Mattila 29.7.2014:

Kaupunginvaltuusto on 28.4.2014 § 55 hyväksynyt 1 (I) kaupunginosan korttelin 48 tonteille 14 ja 15 laaditun asemakaavanmuutosehdotuksen ”Vänrikinkatu 4 ja 6”.

Piispankatu-Biskopsgatan ry., Asunto Oy Turun Ilot ja Surut ja Vänrikinkatu 4:ssä sijaitsevan huoneiston omistaja ovat valittaneet valtuuston päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen ja vaatineet valtuuston päätöksen kumoamista. Hallinto-oikeus on pyytänyt kaupunginhallitusta hankkimaan asiassa valtuuston lausunnon 18.7.2014 mennessä. Lausunnon toimittamiseksi on myönnetty lisäaikaa 15.8.2014 asti.

Kaupunginhallituksen johtosäännön (kv 17.12.2012 § 252) 8 § 1 mom. 6-kohdan mukaan kaupunginhallitus ratkaisee asian, joka koskee selityksen antamista valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta.

Ehdotus annettavaksi lausunnoksi

Turun kaupunginhallitus palauttaa viitelähetteen asiakirjoineen ja liittää oheen pyydetyt asiakirjat sekä ilmoittaa lausuntonaan asiaan seuraavaa:

Kaava-alueen sijainti ja kaavan sisältö

Kaava-alue sijaitsee ns. Piispankadun alueella. Kaava-aluetta ympäröivät yliopistoalueet, länsipuolella sijaitsee Åbo Akademin toimitiloja ja pohjoispuolella sijaitsee 1950-luvulla rakennettu asunto-osakeyhtiö.

Valtuuston hyväksymä asemakaavan muutos mahdollistaa suojeltuun rakennettuun ympäristöön sopeutuvan täydennysrakentamisen. Vänrikinkadun reunalle, jo suojellun puurakennuksen, entisen ns. toimiupseerikerhon viereen mahdollistetaan kerrostalon rakentaminen. Uudisrakennukselle määritellään massa: rakennusala ja kerrosluku. Autopaikat sijoitetaan kellariin ja pihakannen alle

Yleiskaavan ja maakuntakaavan ohjausvaikutus sekä kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelma

Valituskirjelmän mukaan asemakaavanmuutos on ristiriidassa maakunta- ja yleiskaavan kanssa eikä noudata Turun kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelman määräyksiä. Lisäksi valittaja pitää asemakaavanmuutosta voimassa olevan koko aluetta säätelevän asemakaavan hengen vastaisena.

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 32.1 §:n mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. MRL:n 42.1 §:n mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.

Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa kaava-alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi. Suunnittelualue on osa kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta tärkeää aluetta, joka ulottuu saaristosta Aurajoen yläjuoksulle saakka. Kaavanmuutosalueella on voimassa kaupunginvaltuuston 18.6.2001 hyväksymä oikeusvaikutteinen Turun yleiskaava 2020. Aurajoen, Uudenmaankadun, Hämeenkadun ja Helsingintien rajaama alue on merkitty julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi PY, jolle saa edellä mainittujen lisäksi osoittaa asumista ja virkistystä. PY-alue on pääosin merkitty kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti tai luonnonoloiltaan arvokkaaksi alueen osaksi; alueella tapahtuvat muutokset tulee tehdä niin, ettei alueen ominaispiirteitä turmella.

Yleiskaavamääräyksen ”turmelemisen” voidaan katsoa tarkoittavan ominaispiirteiden menettämistä joko kokonaan tai merkittäviltä osin. Lisäksi Turun yleiskaava on yleispiirteinen ja ominaispiirteet riippuvat alueesta. Kaavanmuutoksella ei turmella ominaispiirteitä. Kaavoitus katsoo, että yleiskaavan tarkoittamat ominaispiirteet koskevat kaavanmuutosalueella kaupunkikuvaa. Ominaispiirteisiin kuuluu yhtenä tärkeimmistä, umpikorttelirakenne, joka oli vallitseva tilanne aina Kasarmin ajoista 1970-luvulle saakka. ”Turun elävä keskusta” –selvitys (7.5.2010) on tehty yleiskaavoituksen taustaselvitykseksi. Hyväksytty asemakaavanmuutos ei ole MRL:n 32 tai 42 §:n vastainen.

MRL:n 70.4 §: n mukaan kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvan alueen kaavoituksessa ja muussa alueeseen vaikuttavassa suunnittelussa ja päätöksenteossa on otettava huomioon puistoa koskevat määräykset. Kuten kaavaselostuksen kohdassa 3.2.2 on todettu, muutosalue on sisällytetty Turun kulttuuripääkaupunkipuiston 2011 hoito- ja käyttösuunnitelmassa kulttuurihistoriallisesti merkittävän aluerajauksen sisään rakennetun kulttuuriympäristön arvojen vuoksi. Alue Hämeenkadun ja Aurajoen välissä on harmonisen kerroksellista kaupunkitilaa. Alueen suunnittelussa, hoidossa ja käytössä tulisi edistää mm. alueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymistä alueen kaupunkirakenteellinen merkitys huomioon ottaen. Kehittämistoimenpiteissä alueen kaupunkikuvalliset ominaispiirteet tulisi säilyttää. Näin ollen asemakaavanmuutoksessa on otettu huomioon lain edellyttämällä tavalla kaupunkipuistoa koskevat määräykset.

MRL:n 51 §:n mukaan asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys, erityisesti asuntotuotannon tarve, taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Kunnalla on oikeus ryhtyä asemakaavan muuttamiseen.

Selvitysten riittävyys

Valituskirjelmien mukaan vaikutuksia ei ole selvitetty riittävästi, asemakaavan sisältövaatimuksia ei ole noudatettu ja vaikutusselvityksiin perustuvia tarpeellisia asemakaavamääräyksiä on jätetty antamatta.

MRL:n 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n mukaan kaavan vaikutuksia selvittäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset ja sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on oltava riittävät, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. Selvittämisellä osoitetaan, että kaava täyttää laissa asetetut sisältövaatimukset. Selvittämisen laajuus ja tarkkuus riippuu siitä, minkälaisesta kaavasta on kyse. Asemakaavanmuutoksen vaikutusten selvittäminen käy ilmi kaavaselostuksen kohdasta 5.4 Asemakaavan vaikutukset.

Maanalaisen pysäköintitilan tarkkaa sijaintia ei kaavakarttaan ole merkitty, koska ei ole haluttu rajoittaa lopullista rakennussuunnittelua. Joka tapauksessa sijainti on Vänrikinkadun puolelta eikä vaikuta AK-1 –korttelialueen etuihin. Mahdollinen sisäänajokatos maanalaiseen pysäköintitilaan ei ole myöskään katunäkymässä massaltaan merkittävä. Katoksen tulee olla Turun kaupungin rakennusjärjestyksen 18 §:n mukainen, koska katokselle ei ole osoitettu rakennusoikeutta. Näin ollen se voi olla enintään kahden auton autokatoksen kokoinen. Vänrikinkadun reunalle istutettavaksi edellytetty puu ei alustavien suunnitelmien mukaan sijoitu kannen päälle. Rakennussuunnittelija ottaa kaavamääräyksen istutettavasta puusta huomioon suunnitelmissaan. Yksityiskohtainen maanalaisen pysäköinnin toteuttamiseen liittyvä selvittäminen tehdään suunnitelmien perusteella rakennusluvan myöntämisen yhteydessä. Rakentamista koskevat tekniset määräykset on annettu Suomen rakentamismääräyskokoelmassa. Rakennusjärjestyksen 8 §:ssä on määräykset pohjavesiolosuhteiden huomioon ottamisesta.

Liike- ja työtilojen vaikutuksista ja pysäköinnin järjestämisestä on todettu kaavaselostuksen kohdassa 5.4 Asemakaavan vaikutukset liikenteeseen: ”Kaavan toteuttaminen lisää liikennettä lähiympäristön kaduilla. Toisaalta suunniteltu asumisen ja mahdollisten palveluiden lisärakentaminen kaupunkirakenteen ja keskustan liikenneverkon sisällä vähentää henkilöautoliikenteen tarvetta ja kokonaispäästöjä. Vieras- ja asiakaspysäköinti hoidetaan kadunvarsipysäköintinä.” Suojeltavassa puutalossa on tällä hetkellä asuntoja, jotka mitoittavat autopaikkoja. Jos asunto myöhemmin muutetaan liike- tai työtilaksi, autopaikka on olemassa.

MRL:n 57.1 §:n mukaan asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan asemakaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä (asemakaavamääräykset). Suojelumääräysten antamisesta säädetään MRL:n 57.2 §:ssä. Arvioitaessa asemakaavamääräysten tarpeellisuutta ne on sidottava alueiden käytön tavoitteisiin, asemakaavan tarkoitukseen ja sisältövaatimuksiin. Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on kaupunkirakennetta eheyttävä, suojeltuun rakennettuun ympäristöönsä sopeutuva täydennysrakentaminen. Haitalliset vaikutukset kaakkoispuolella sijaitsevaan Kasarminrinne -puistoon on pyritty estämään kaavamääräyksillä: perustusrakenteita ja kaivuutöitä ei saa ulottaa tontin kaakkoisrajan ulkopuolelle ja että uudisrakentamisen yhteydessä tulee varmistaa puistossa tontin kaakkoisrajan ja polun välissä olevien puiden kasvuedellytykset.

Sisältövaatimusten täyttyminen

Valituskirjelmien mukaan asemakaavanmuutos ei täytä asemakaavalle asetettuja sisältövaatimuksia ja aiheuttaa haittaa naapurille.

MRL:n 54.2 §:n mukaan rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Rakennetun ympäristön ominaispiirteitä vaalitaan sovittamalla uudisrakennus ympäristön rakennuskantaan massoitteluun ja julkisivusuunnitteluun liittyvillä kaavamääräyksillä, jotka on selostettu kaavaselostuksen luvussa 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen. Täydennysrakentaminen tuo ajallisen kerrostuman, joka parhaimmillaan vahvistaa säilyviä alueen kulttuurisia arvoja. Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena on myös rakennetun ympäristön kulttuuriarvojen vaalimisen lisäksi toteuttamisedellytysten luominen hyvälle ajallisesti kerroksiselle elinympäristölle ja yhdyskuntarakenteen taloudellisuuden kehittäminen eheyttäen ja täydentäen. Umpikorttelirakenteelle on keskeistä, että rakennus rakennetaan katurajaan kiinni ja katutilaa voi rajata myös rakennusten välinen aita. Suunnittelualueella sijaitseva vanha puutalo suojellaan edelleen, kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti arvokkaana rakennuksena.

Kaava-alueen luonnonympäristö on selvitetty kaavaselostuksen luvussa 3.1.2. Kaavanmuutosalueella ei ole sellaisia luonnonarvoja, jotka estäisivät rakentamisen, ja kaavan toteutta-misen. Haitalliset vaikutukset kaakkoispuolella sijaitsevaan Kasarminrinne -puistoon on pyritty estämään kaavamääräyksillä. Jalopuut kestävät kaivamista lähellä runkoakin. Kasarminrinne -puisto on luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas elinympäristö. Puusto on todennäköisesti saanut alkunsa istutuksista ja lähikortteleiden pihapuiden siemenistä. Puistossa ei Turun kaupungin ympäristötoimialan ympäristösuojelun mukaan esiinny uhanalaisia lajeja. Kaavaselostuksen luvussa 5.4. Asemakaavan vaikutukset, Luontoon ja luonnonympäristöön on selostettu uudisrakentamisen vuoksi kaadettavat puut. Kaupunkikuvan kannalta merkittävät Tehtaankadun päätteenä puistossa olevat suuret puut säilyvät, Vänrikinkadun reunalla vähemmän merkittävät hevoskastanjat joudutaan kaatamaan.

MRL:n 54.3 §:n mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Asuinhuoneistoista avautuvien näkymien muutos ei tarkoita, ettei asemakaava täyttäisi maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia vaatimuksia. Kaupunkikeskustassa asunnon ikkunan takana on monesti julkista tilaa. Uudisrakentaminen vanhan kaupunkirakenteen keskelle aiheuttaa aina muutoksia lähialueen asukkaiden elinympäristössä. Asuntosuunnittelulla ja sisustamisella voidaan vaikuttaa asunnon yksityisyyteen. Kaavanmuutoksen mahdollistaman piharakennuksen rakentaminen jäsennöi pihapiiriä, luo yhteisöllisyyttä ja toiminnallisuutta sekä pienimittakaavaisuutta vanhojen kaupunkimiljöiden tapaan. Asemakaavanmuutos ei aiheuta kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Kaavanmuutos tiivistää kaupunkirakennetta asunto- ja maankäyttöohjelman tavoitteiden mukaisesti ja sisältää ympäristön laatua tavoittelevia kaavamääräyksiä.

Kaava-alueen rajaus

Valitusten mukaan kaavanmuutos on rajattu liian suppealle alueelle.

MRL:n 55.1 §:n 1) kohdan mukaan asemakaava esitetään kartalla, jossa esitetään asemakaava-alueen rajat (asemakaava-alue). Arvioitaessa hyväksytyn asemakaavan lainmukaisuutta kaava-alueen rajauksen näkökulmasta on otettava huomioon, että maankäyttö- ja rakennuslaissa ei määritellä sitä, miten laaja suunnittelukokonaisuuden tulisi olla. Lähtökohtana tulee olla se, että suunnittelualue muodostaa tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Kaavanmuutosalue on tarkoituksenmukainen. Kunkin tontin käyttöä tarkastellaan paikkakohtaisesti, koska tonteilla on erilaiset olosuhteet. Kaavanmuutosalueen pohjoispuolella olevalla tontilla 853-1-48-5 sijaitsee kaksi 4-kerroksista asuinkerrostaloa ja tontilla on osoitettu rakennusluvassa rasitteena kaavanmuutosalueella sijaitsevan vuonna 2004 valmistuneen kerrostalon autopaikat.

Kaavaselostus

Valituskirjelmän mukaan kaavaselostus on puutteellinen.

MRL:n 55.2 §:n mukaan asemakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 25.1 §:n 2) kohdan mukaan asemakaavan selostuksessa esitetään suunnittelun lähtökohdat, tavoitteet ja esillä olleet vaihtoehdot. Laki ei velvoita esittämään ns. nollavaihtoehtoa yhdeksi vaihtoehdoista. MRA:n 25.2 §:n mukaan 1 momentissa tarkoitetut seikat on esitettävä kaavaselostuksessa sillä tavalla ja siinä laajuudessa kuin kaavan tarkoitus edellyttää ja niin, että luodaan edellytykset vuorovaikutukseen kaavan valmistelussa.

Kaavaselostuksen osiossa 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö on selvitetty toteutunut vuorovaikutusmenettely. Kaavaselostuksessa on viitattu vuorovaikutusraporttiin. Vuorovaikutusraportissa on selostettu mielipiteet, muistutukset ja niihin annetut vastineet. Kaavakartta, kaavaselostus, tilastolomake ja vuorovaikutusraportti ovat hyväksymispäätöksen liitteitä ja siten osa päätöstä.

Hyvän hallintotavan mukaisuus

Valituskirjelmän mukaan valmistelussa on menetelty hyvän hallintotavan vastaisesti mm, koska vuorovaikutusraporttiin on tehty muutos ja maanalaisen pysäköinnin osoittavan pistekatkoviivan paksuutta on korjattu.

Vuorovaikutusraporttia, kuten kaavaselostustakin, voidaan muuttaa ja tarkentaa tarpeen mukaan prosessin kuluessa. Nähtävillä olleen kaavakartan pistekatkoviivojen leveysvaihtelu on tulosteen tekninen virhe. Merkintöjen selityksissä ei ole kuitenkaan kuin yhden paksuista pistekatkoviivaa.

Yhteenveto

Edellä ja kaava-asiakirjoissa esitetyn perusteella kaupunginhallitus toteaa kantanaan, että asemakaavanmuutos on maankäyttö- ja rakennuslain asemakaavoitusta koskevien säännösten mukainen.

Kaupunginhallitus katsoo, että valituksissa ei ole esitetty perusteita päätöksen kumoamiseksi. Valitukset tulee hylätä perusteettomina.

Lisätietoja antaa tarvittaessa kaupunginsihteeri Satu Lehto, puh. 044 9074 064, sähköposti satu.j.lehto@turku.fi, PL 355, 20101 Turku.