Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen, kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen, erityisasiantuntija Pasi Ahola, insinööri Janne Mustonen ja liikenneinsinööri Jaana Mäkinen 13.6.2014:

Lausuntopyynnöt

Varsinais-Suomen liitto on 9.4.2014 pyytänyt Turun kaupungilta lausuntoa luonnoksesta Varsinais-Suomen liikennestrategiaksi 2035+ sekä 22.4.2014 lausuntoa luonnoksesta Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaksi. Lausunnot on pyydetty toimittamaan 15.6. ja 23.6.2014 mennessä.

Turun kaupunki on keskeisessä roolissa molemmissa kokonaisuuksissa ja kahden eri suunnittelutason asiakokonaisuudet yhdistyvät sisällön osalta merkittävällä tavalla toisiinsa. Tämän vuoksi asiakirjoista on laadittu yksi yhteinen lausuntoehdotus.

Ehdotus annettavaksi lausunnoksi

Turun kaupunki toteaa lausuntonaan luonnoksesta Varsinais-Suomen liikennestrategiaksi 2035+ sekä luonnoksesta Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaksi seuraavaa:

Luonnosten keskinäisestä hierarkiasta ja kytkeytymisestä muihin keskeisiin suunnittelukokonaisuuksiin

Lausunnoilla olevat luonnokset liittyvät maakunnallisella tasolla maakuntastrategiaan ja vaihemaakuntakaavatyöhön. Seudullisen tason kokonaisuus muodostuu rakennemallista sekä sitä toteuttavasta maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksesta.

Turun kaupungin oman strategiatyön osalta luonnokset kytkeytyvät kaupungin strategiaan ja sen alaiseen ohjelmarakenteeseen sekä käynnissä olevaan yleiskaavan päivitystyöhön. Turun kaupungin strategia tulee pitämään sisällään kaksi ohjelmakokonaisuutta alateemoineen, joita ovat 22.5.2014 päivätyn Turun kaupungin strategiset ohjelmat -luonnoksen mukaisesti

 1.    Hyvinvointi ja aktiivisuus

 a.    Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen

 b.    Osaava ja oppiva kaupunkilainen

 c.    Aktiivinen kaupunkilainen

 2.    Kilpailukyky ja kestävä kasvu

 a.    Yrittävä ja osaava kaupunkilainen

 b.    Vaikuttava ja uudistuva kaupunki

 c.    Rakentuva kaupunki ja ympäristö.

Seutu- ja kaupunkikohtaisten strategioiden samanaikaiset päivitykset sekä töiden oikea ajoitus mahdollistavat hyvin kokonaistarkastelun sekä kokonaisuuden läpinäkyvyyden. Lisäksi tätä kautta toteutuu hyvin lausunnolla olevan liikennestrategian valmistelun merkittävä perusperiaate kytkeytymisestä muuhun maankäytön suunnitteluun.

Varsinais-Suomen liikennestrategialuonnos 2035+

Liikennestrategian laatimisessa keskeisiä näkökulmia ovat olleet elinkeinoelämän ja kestävän aluekehityksen edellytykset, kestävä liikkuminen ja yhdyskuntarakenne sekä saariston ja maaseudun liikenneyhteydet. Em. näkökulmat painottuvat ja näkyvät myös Turun kaupungin omassa strategialuonnoksessa.

Liikennestrategialuonnoksessa on kokonaisuutta tarkasteltu uuden liikennepolitiikan näkökulmasta, jossa liikenne ymmärretään palveluna. Palvelua on tarkasteltu palvelutasoajattelun kautta, mistä on johdettu kehittämistavoitteita ja linjauksia. Uudenlainen näkökulma mahdollistaa kaikkien suunnittelu- ja toteutustasojen keskinäisen yhdistämisen sekä luo edellytykset suunnitella, toteuttaa ja kehittää strategisesti maakunnalle merkittäviä kasvuun ja elinvoimaan liitettäviä näkökulmia. Edellä mainittuun perustuen palveluajattelu mahdollistaa hyvin Turun kaupungin valmisteilla olevan strategian ja sen alaisen ohjelmarakenteen tavoitteiden kytkemisen osaksi maakunnallista, valtakunnallista ja globaalia liikenteen muodostamaa palvelukokonaisuutta.

Palvelutasot ja niiden kehittämistarpeet on nimetty ja esitetty liikennestrategialuonnoksessa. Suunnitelman tavoitevuosi on 2035 ja suunnitelma-asiakirjat valmistuvat elokuussa 2014. Tässä yhteydessä tulee tarkentaa kehittämistarpeiden vaatimia toimenpiteitä, jotta kuntatasolla on mahdollista priorisoida kehittämiseen liittyviä resursseja. Nyt lausunnolla olevassa luonnoksessa ei tämä vaatimus kaikilta osin toteudu.

Kärkiteemat ja niitä palvelevat toimenpidekorit on esitetty liikennestrategialuonnoksessa. Luonnoksen teemat huomioivat tarvittavilta osin Turun kaupungin kannalta merkittävimmät kehittämissuunnat ja linjaukset. Tärkeimmäksi teemaksi kasvun ja elinvoiman näkökulmasta nousee Varsinais-Suomi osana Eurooppaa ja porttina länteen; satamat ja lentoasema osana TEN-T -ydinverkkokäytävää ja pohjoista kasvuvyöhykettä. Kotimaassa keskeinen tavoite on työssäkäyntialueiden yhdistäminen niin maakunnan sisällä kuin naapurimaakuntien kanssa. Teema pitää sisällään Helsingin suunnan henkilö- ja tavaraliikenteen kehittämisen sekä paikallisella tasolla Turun kehätien kehittämisen ja kytkennän osaksi E18-runkoväylää.

Toimenpidekoreissa on sisällön kannalta tunnistettu kokonaisuuksia, jotka eivät kaikilta osin ole yhteismitallisia vaikuttavuuden ja resurssitarpeen näkökulmasta. Tärkeimpiä strategisia painopisteitä tulisi nostaa voimakkaammin esiin sinänsä perusteellisessa ja laaja-alaisessa strategialuonnoksessa. Näin vahvistettaisiin ja nostettaisiin koko seutukunnan ja Turun kaupungin kannalta strategisesti merkittäviä kasvun ja elinvoiman mahdollistavia ja turvaavia kokonaisuuksia.

Strategiassa tulisi nostaa esiin matkaketjujen saumattomat kokonaisuudet sekä satama- ja lentoliikenteen, kotimaan kaukoliikenteen ja toimivien alueellisten ja paikallisten yhteyksien rajapintojen kehittäminen. Alueen ulkoisten ja sisäisten liikenteellisten pullonkaulojen poistaminen on keskeistä sekä Turun asemalle Lounais-Suomen matkailun sillanpäänä että koko seudun elinvoimalle ja kilpailukyvylle.

Liikennestrategialuonnoksessa oikorata Salo–Lohja–Espoo on mainittu pitkän aikavälin tavoitteena ja toimenpidekorissa radan rakentaminen on kirjattu aloitettavaksi vuoteen 2035 mennessä. Niin Varsinais-Suomen liitto kuin Turun kaupunki ovat nostaneet oikoradan osana Tunnin juna -kokonaisuutta keskeiseksi kehittämishankkeeksi TEN-T -ydinverkkokäytävän toteuttamisen yhteydessä. Eurooppalaiseen ydinverkkokäytävään kuuluvan pullonkaulan purkamista ei tulisi alueen omin strategialinjauksin asettaa pidemmälle tulevaisuuteen kuin on välttämätöntä.

Strategisen tason valintana olisi syytä mainita myös painotukset sähköautoiluun ja muun muassa latausverkoston kattavuuteen. Liikenteen ympäristöhaittojen käsittelyn yhteydessä on olennaista huomioida, että sähköautoilu on parhaillaan ottamassa myönteisiä askeleita eteenpäin.

Älyliikenne, kun sillä tarkoitetaan liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamista tieto- ja viestintätekniikan avulla, on asiakirjoissa varsin pienessä roolissa ja terminäkin jätetty mainitsematta. Vaikka älyliikenteen tulevaisuudessa mahdollistamia asioita voi olla vaikea vielä ennakoida, on ajattelutapana tieto- ja viestintätekniikka nostettava keinovalikoimien kärkeen.

Toteutus- ja seurantaosio kytkeytyy suoraan lausunnolla olevaan Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Toteutus ja seuranta on organisoitu liikennestrategiaan kirjatuin periaattein. Toteutettu organisoituminen edistää ja turvaa yhteistyöverkoston toiminnan ja sen kehittämisen. Turun kaupunki toteuttaa laadittua Varsinais-Suomen liikennestrategiaa laaditun rakennemallin, sitä toteuttavan MAL-aiesopimuksen sekä päivitettävän Turun yleiskaavan 2029 ja Kaupunkistrategian alaisen ohjelmarakenteen kautta. Turun kaupunki on ottanut käyttöön uuden koko kaupunkitason toimintamallin vuoden 2013 alusta. Uuden toimintamallin kautta on mahdollista toteuttaa ja resursoida palveluajatteluun perustuva liikenteen kehittäminen osana valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. 

Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos

Luonnos Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaksi on laadittu yhteisessä prosessissa Varsinais-Suomen liikennestrategian kanssa.  Suunnittelutyön tavoitteena on ollut tunnistaa vuonna 2012 kuntien hyväksymässä rakennemallityössä kuvatun maankäyttöratkaisun liikenteelliset vaikutukset ja konkretisoida tarvittavat kehittämistoimenpiteet nykyisten liikkumistarpeiden, suunnitellun maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämistavoitteiden pohjalta.

Liikennejärjestelmäsuunnitelma luo valmiudet MAL-aiesopimuksen sisällön päivittämiselle liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden osalta. Ns. ydinkaupunkivyöhykkeellä (Turku, Kaarina, Raisio, Naantali, Lieto) korostuvat kestävää liikkumista sekä liikennejärjestelmän toimivuutta edistävien toimenpiteiden tunnistaminen ja kuvaaminen.

Ydinkaupunkialueen ulkopuolisilla alueilla painottuvat seudullisen liikkumisen tarpeet, liikenneturvallisuus sekä kestävää liikkumista kunta- ja palvelukeskuksissa edistävien toimintamallien ja toimenpiteiden kuvaaminen.

Laadittu liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos nivoo yhteen maakuntatason strategian ja Turun kaupungin strategisen liikenteen ja maankäytön suunnittelun tasot. Liikenteen uuden tarkastelunäkökulman ”liikenne on palvelu”, joka toteutuu em. strategisissa asiakirjoissa, tulisi toteutua voimakkaammin liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja näkökulmaa tulisi tuoda myös voimakkaammin esille jatkotyöskentelyssä.

Luonnoksen pohjalla oleva 14 kunnan yhteinen rakennemallityö tuo työlle tarvittavan ja erittäin hyvän kytkeytymisen maankäytön suunnitteluun koko seutukunnan ja myös Turun kaupungin näkökulmasta tarkasteltuna. Alueellinen kasvupotentiaali ja kehityssuunnat on esitetty rakennemallin yhteydessä ja liikennejärjestelmäluonnos totuttaa näitä tavoitteita hyvin.

Liikennejärjestelmäsuunnitelma on Turun kaupungin strategialuonnosta mukaileva. Kaupunkistrategialuonnoksessa sisältö jakautuu useaan eri kokonaisuuteen. Hyvinvointi ja aktiivisuus pitävät sisällään ympäristöön, sujuvaan arkeen ja turvallisuuteen liittyviä kokonaisuuksia. Kilpailukyky ja kestävä kaupunki pitää sisällään eri liikennemuotojen ja joukkoliikenteen kehittämisen liittyviä kokonaisuuksia. Kaupungin strategialuonnoksen teema rakentuva kaupunki pitää sisällään ajatuksen ”Turussa on sujuvaa liikkua kaikilla liikennemuodoilla”. Strategiassa painotetaan ajatusta kaikkien liikennemuotojen kehittämisestä ja toimintaedellytysten turvaamisesta.

Kaupunkiseudun liikennejärjestelmäluonnoksessa on varsin vähän puututtu Turun keskustan ja kaupungin sisäisen katuverkon kehittämiseen, vaikka sillä on myös seudullista vaikutusta. Ns. välikehän kehittämistarve ja mahdolliset kehittämiskeinot ovat erityisesti asia, josta seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on syytä muodostaa käsitys. Suunnitelmaa on tätä osin tarvetta täydentää.

Kaupunkistrategian mukaisesti Turulle on tärkeää pitää henkilöautoliikenteenkin saavutettavuus hyvänä kaikilla kaupunkirakennevyöhykkeillä – myös jalankulku- ja joukkoliikennekaupungiksi luokiteltavilla alueilla. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa olisi ensinnäkin tarpeen vielä selkeämmin määritellä ja esittää eri kaupunkirakennetyyppien rajat, jotta maankäytön ja liikenteen kehittämisperiaatteista käytävässä keskustelussa päästään konkreettiselle tasolle. Toiseksi suunnitelman olisi hyvä yksilöidä tarkemmin sitä, millä keinoin henkilöautoliikenteen saavutettavuus eri kaupunkirakennevyöhykkeillä turvataan. Nyt suunnitelmaluonnoksesta voi saada sen kuvan, että henkilöautoliikenteeseen kohdistuu kaupungissa vain rajoittavia toimenpiteitä.

Oheismateriaali 1Varsinais-Suomen liikennestrategialuonnos 2035+

Oheismateriaali 2Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää antaa Varsinais-Suomen liitolle edellä olevan ehdotuksen mukaisen lausunnon.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.