Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

Turun seudun erityisen kuntajakoselvityksen kuntajakoselvittäjät esittivät 24.4.2014 seuraavien kuntarakennevaihtoehtojen selvittämistä Turun selvitysalueella:

1.    Turun kaupunkiseudun ydinkunnat - Kaarina, Raisio, Rusko ja Turku (asukasluku 244 451)

2.    Naantali ja Masku (asukasluku 28 592)

3.    Kustavi, Mynämäki, Nousiainen, Taivassalo ja Vehmaa (asukasluku 17 695)

4.    Aura ja Pöytyä (asukasluku 12 548)

5.    Paimio ja Sauvo (asukasluku 13 629)

Liedon ja Tarvasjoen kunnilta pyydetään erikseen kannanotot Liedon/Tarvasjoen (asukasluku yhteensä 19 109) sijoittumisesta joko Turun kaupunkiseudun ytimeen tai Auran ja Pöytyän yhdistymisvaihtoehtoon.

Kuntajakoselvittäjät pyytävät, että Kaarinan, Raision ja Turun kaupungit sekä Liedon, Ruskon ja Tarvasjoen kunnat esittävät oman kantansa edellä esitetyn yhdistymisselvityksen tekemisestä. Viralliset kannanotot pyydetään 10.6.2014 mennessä.

Kannanotot koskevat selvityksen jatkovalmistelun toteuttamista. Kannanotot eivät sido valtuuston tulevaa päätöksentekoa kuntajaon muutosesityksestä ja yhdistymissopimuksen hyväksymisestä. Kannanottojen perusteella kuntajakoselvittäjät päättävät vaihtoehdoista, joista yhdistämisselvitykset valmistellaan syyskuun 2014 loppuun mennessä.

Turun kaupungin kannanotto

Turun kaupunki on aikaisemmin ottanut kantaa Turun seudun kuntarakenteeseen mm. lausunnoissaan kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä (Kh 2.4.2012 § 150), kuntarakennelakiluonnoksesta (Kv 25.2.2013 § 47), erityisen kuntajakoselvityksen asettamisesta (Kh 11.11.2013 § 469) sekä luonnoksesta kuntarakennelain muuttamisesta (Kh 3.3.2014 § 92).  

Turun kaupungin näkemyksen mukaan kuntarakennelain yhdyskuntarakenne- ja työssäkäyntiperusteen samanaikainen täyttyminen muodostaa kaupunkirakenteellisesti ja toiminnallisesti luonnollisen selvitysalueen. Tämän mukaisesti muodostettavassa selvitysalueessa olisivat luontevasti mukana ainakin Turku, Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Raisio ja Rusko.

Turun kaupunki katsoo aiemman näkemyksensä mukaisesti, että kuntajakoselvitys on tehtävä ainakin Turun välittömällä kaupunkiseudulla. Mikäli erityisen kuntajakoselvityksen yhteydessä poiketaan kuntarakennelain määräämistä selvitysperusteista, tulee arvioida mm. sitä, parantaako poikkeaminen edellytyksiä yhdistymisesityksen hyväksymiselle. Kuntarakennelain ja sen taustalla esitettyjen perustelujen mukaisesti Turun kaupunkiseudulla ei kuitenkaan ole missään olosuhteissa mahdollista tehdä kuntarakenneselvitystä ilman Turun kaupunkia.

Kokonaisuutena Turun kaupunki katsoo, että kuntajakoselvittäjien ehdotus kuntajakoselvityksen tekemisestä Kaarinan, Raision, Ruskon ja Turun kesken vastaa riittävässä määrin Turun kaupungin näkemystä kuntarakenteen kehittämistarpeesta Turun ydinkaupunkiseudulla. Koko uudistuksen kannalta on ratkaisevaa, mitä toiminnallisesti ja rakenteellisesti yhtenäisellä ydinkaupunkiseudulla tapahtuu.

Aiemman näkemyksensä mukaisesti Turun kaupunki pitää perusteltuna Liedon osallistumista ydinkaupunkiseudun kuntajakoselvitykseen. Liedon/Tarvasjoen osallistuminen ei Turun kaupungin näkemyksen mukaan kuitenkaan ole välttämätöntä, mikäli rakenteelliset ratkaisut muutoin etenevät välittömällä ydinkaupunkiseudulla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislinjaus 23.3.2014 vaikuttaa Turun seudun kuntajakoselvityksen painopisteisiin. Järjestämisvastuun poistaminen kunnilta korostaa elinvoiman ja kilpailukyvyn, maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä laajan kunnallisen hyvinvointinäkemyksen ja poikkisektoraalisen hyvinvoinnin edistämistyön merkitystä selvitettävissä kokonaisuuksissa.

Vuoden 2014 alun tilanteen mukaan selvitysalue kuuluisi kuntayhtymämuotoiseen sote-alueeseen, joka koostuu 62 kunnasta ja lähes 870000 asukkaasta. Uusi malli edellyttää vahvoja kuntia, joilla on tosiasialliset ohjaus- ja vaikutusmahdollisuudet kuntayhtymän toimintaan.

Turun kaupungin näkemyksen mukaan kuntajakoselvityksen yhteydessä on tutkittava kaupunkiseudun valmiuksia toimia tulevassa sote-rakenteessa siten, että kiinteä yhteys kunnan muiden toimialojen ja sote-palvelujen välillä säilyy. Kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamisen ja kustannusten kasvun hillinnän kannalta tämä on erittäin tärkeää, koska näin pyritään minimoimaan kalliiden korjaavien palveluiden käyttö.

Sote-linjauksen mukaan kunnat tulevat osallistumaan sote-palveluiden tuottamiseen. Väestörakenteen ja palvelutarpeen muutokset sekä tarve hyvinvointipalveluiden horisontaaliselle integraatiolle edellyttävät tasapainoisia ja toimintakykyisiä tuotantorakenteita sekä järjestämisen ja tuottamisen rajapinnan tarkoituksenmukaista määrittämistä. Turun kaupunki katsoo, että kuntajakoselvityksen jatkotyössä on selvitettävä, miten turvataan palvelukokonaisuuksien hyvä hallinta laajan hyvinvointijohtamisen näkökulmasta uudessa järjestelmässä.

Liite 1Kannanottopyyntö 9.5.2014

EhdotusKaupunginhallitus päättää antaa kuntajakoselvittäjille edellä olevan kannanoton.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.