Opetus- ja kulttuuriministeriö

Kirjaamo

OKM/27/010/2014

Turun kaupungin lausunto oppivelvollisuusiän nostamista koskevasta hallituksen esityksestä

Turun kaupunki toteaa lausuntonaan, että Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaista linjausta, jossa jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin, on pidettävä erittäin tärkeänä ja kannatettavana asiana. Hallitus onkin käynnistänyt monia asiakokonaisuuteen liittyviä erilaisia toimenpiteitä, jolla tavoitetta voidaan toteuttaa. Nuorisotakuu on ollut yksi keskeisiä koulutus-, työvoima- ja sosiaalipoliittisia hankkeita, ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on kohdennettu uudestaan kasvukeskuksiin, mm. Turkuun, nuorten aikuisten osaamisohjelmaan on panostettu merkittävästi ja yhteisvalinnassa perusopetuksen päättövaiheessa olevia on laitettu etusijalle. Kaikkien toimenpiteiden vaikuttavuudesta ei ole vielä saatu kokemuksia, koska mm. yhteisvalinnan osalta uusi järjestely on vasta toimeenpanovaiheessa.

Lausunnolle lähteneessä lakiluonnoksessa lähtökohtana on, että oppivelvollisuusaikaa pidennettäisiin yhdellä vuodella. Esityksen päätarkoituksena on, että oppivelvollisuus kattaisi perusopetuksen ja nuorisoasteen välisen nivelvaiheen yli. Perusopetuksen osalta ei varsinaisia uusia velvoitteita olisi tulossa.

Perusasteen osalta suurin haaste liittyy yhteisvalinnan aikaistamiseen. Tällä hetkellä perusopetuksen päättöarviointitiedot toimitetaan yhteisvalintaa varten viimeisellä kouluviikolla. Mikäli päättöarviointitiedot toimitettaisiin yhteisvalintaa varten esimerkiksi kuukautta aikaisemmin, olisi peruskoulun päättövaiheessa olevien oppilaiden motivointi koulunkäyntiin varsin vaikeaa. Ajatus siitä, että toukokuussa järjestettäisiin retkiä tai työelämäjaksoja, on nykyisessä määrärahatilanteessa varsin vaikeaa. Lisäksi on huomioitava, että työelämään tutustumisjaksojen tulisi tukea yhteisvalintaa, joten sitä ei voida pitää keväisenä peruskoulun täyteohjelmanumerona ja se tulee toteuttaa nimenomaan ennen yhteisvalintaa.

Lukio- ja ammatillisen koulutuksen osalta esitettyjä kustannusarvioita on syytä epäillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi, että vuotuiset kustannukset olisivat noin 14 miljoonaa euroa. Turun kaupunki arvioi, että pelkästään oppimateriaaliin ja tietotekniikkaan liittyvät kustannukset olisivat sille suurena koulutuksen järjestäjänä ensimmäisenä vuotena noin 1,4 miljoonaa euroa ja myöhempinä vuosina, mikäli opetussuunnitelmia ei uudisteta, noin 0,7 – 0,9 miljoonaa euroa. Turun kaupunki yhtyy niihin epäilyihin, että oppivelvollisuuden pidentämistä ei voida rahoittaa siihen varatulla summalla. Esityksestä ei myöskään käy ilmi, millä rahoitusmekanismilla valtio voi lisärahoittaa koulutuksen järjestäjien toimintaa. Samaan aikaan on kuitenkin käynnissä merkittävä lukio- ja ammatillisen koulutuksen rahoituksen leikkaus, jonka Turun kaupunki suurena koulutuksen järjestäjänä arvioi olevan 3,2 miljoonaa euroa. Nuorisoasteen koulutuksessa tulisi jatkaa samaa rahoitusmallia, jota nykyään käytetään ja jota on tarkoitus käyttää nuorisoasteen keski- ja päättövaiheessa, jossa opiskelija ja hänen huoltajansa myös itse rahoittavat osan opinnoista. Myöskään se problematiikka, joka liittyy ylioppilaskirjoituksiin ja niihin valmistautumiseen ei ole lainkaan tullut otetuksi huomioon lakiesitystä laadittaessa, sillä se merkittävällä tavalla estää oppimateriaalin kierrättämistä. Myös tieto- ja viestintätekniikan välineistön hankintakustannuksiin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota.

Tarkoitukseen varatut 14 miljoonaa euroa tulisikin kohdentaa oppivelvollisuuden pidentämisen sijasta nuorisotakuun toteuttamiseen, jossa yhteiskunnalle tulee velvollisuus järjestää peruskoulun päättävälle koulutus-, työpaja-, kuntoutus- tai työpaikka nuorisotakuun toteuttamiseksi. Kun nyt esitetty malli on peruskoulun päättävän näkökulmasta universaali ja kohdistuu kaikkiin oppilaisiin ja kun perusopetuksen päättävistä haasteellisessa asemassa enintään 20 % ikäluokasta, kohdistuu panoksesta pääosa nuoriin, jotka eivät apua lainkaan tarvitse tai ovat nykyisin resurssein autettavissa. Samaan aikaan vaarana on, että kaikkein haastavin joukko saa edelleenkin riittämättömästi apua, jolloin lain tarkoitus ei toteudu. Käsitys siitä, että palvelut tulee tarjota yhdenvertaisena universaalina etuutena, on erikoinen, koska samaan aikaan ministeriö jakaa ns. tasa-arvorahaa positiivisen diskriminaation ylläpitoon.

Nuorisoasteelle hakeutumattomuuden ja keskeyttämisten taustalla on usein motivaation puute, terveydelliset ja sosiaaliset ongelmat. Oppivelvollisuuden pidentäminen ja sakoilla uhkaaminen tuskin ratkaisevat tämän tyyppisiä ongelmia. Perusopetuksen osalta sakoilla uhkailu on ollut olemassa jo pitkään, mutta lainkohta on tosiasiassa jäänyt toimeenpanematta, koska toimintatapa on kasvatukseen ja opetukseen panostavalle organisaatiolle varsin vieras.

Lausunnon keskeinen sisältö

Yhteenvetona on todettavissa, että Turun kaupunki

•lausuu, että Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaista linjausta, jossa jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin on pidettävä erittäin tärkeänä ja kannatettavana asiana.

•pitää nyt esitettyä rahoitusta riittämättömänä ja koulutuksen järjestäjien kustannuksia lisäävänä tilanteessa, jossa tulorahoitusta ollaan merkittävästi leikkaamassa

•esittää, että varatut 14 miljoonaa euroa kohdennetaan nuorisotakuun toteuttamiseen hallituksen tekemien linjausten mukaan, jolloin määräraha voidaan kohdistaa suurimmassa syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin.