Sivistystoimialan toimialajohtaja Timo Jalonen ja ammatillisen koulutuksen tulosaluejohtaja Hannu Immonen:

Turun Ammatillisen koulutuksen hallintorakennetta muutettiin vuonna 1998 muodostamalla useammasta eri ammatillisesta oppilaitoksesta Turun ammatti-instituutti. Turun ammatti-instituuttiin syntyi hallinnon uudistuksessa opetukseen kolme tulosaluetta tekniikka, kauppa ja palvelu sekä terveys ja hyvinvointi. Näitä kolmea tulosaluetta edelleen johtavat virkasuhteiset rehtorit ja heidän alaisuudessaan opettajien lähijohtajina toimivat määräajaksi valitut (neljä vuotta) opettajan viroissa toimivat koulutusvastaavat.

Ammatillisen koulutuksen uudelleenjärjestelyissä vuoden 2011 alusta Turun ammatti-instituutti liitettiin osaksi Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimea. Vuoden 2013 alusta koko kaupungin toimintamallia uudistettiin, jonka tuloksena muodostettiin uusi sivistystoimiala. Uuden toimintamallin tavoitteita ovat parempi johtaminen, asiakaslähtöisyys sekä tuottavuuden parantaminen ja uudistuminen. Edellä oleviin lähtökohtiin perustuen on tarkoituksenmukaista uudistaa ammatillisen koulutuksen organisaatiota ja johtamismallia vastaamaan edellä mainittuja tavoitteita sekä kasvanutta opiskelija- ja henkilöstömäärää.

Ammatillisen koulutuksen tulosalueella opiskelee tällä hetkellä noin 3900 nuorta 26 eri tutkinnossa ja opetushenkilöstöä on noin 400. Nykyinen opetustoiminnan organisaatio ammatillisessa koulutuksessa on esitetty liitteessä 1. Nykyisessä organisaatiomallissa on uudistusta lähdetty rakentamaan jo siten, että yksi kolmesta rehtorin virasta on täyttämättä. Koulutuspäälliköitä nykyisessä mallissa on kahdeksan, jotka toimivat opettajan virassa sekä työajassa. Tässä työaikamallissa kyseiset koulutuspäälliköt noudattavat opettajien kesä- ja muita loma-aikoja. Tulosalueen johtamisorganisaatiota on tarkoitus uudistaa vielä siten, että 1.8.2013 lukien esitetään perustettavaksi 8 kokonaistyöajassa olevaa koulutuspäällikön virkaa (OVTES), jotka toimisivat oman koulutusyksikkönsä lähijohtajina nykyisten opettajan virassa toimivien sijaan. Koulutuspäällikön tehtäviin kuuluu olennaisena osana nuorisoasteen ammatillisessa koulutuksessa opetuksen toteuttamiseen liittyvät tehtävät, kuten vastata henkilökohtaisten opetuksen järjestämistä koskevien suunnitelmien laatimisesta ja toteutuksesta sekä päättää ammatillisen koulutuksen lain 21§:n mukaisista erityisistä opetusjärjestelyistä. Lisäksi johdettavien koulutusyksikköjen koosta riippuen on tärkeää, että tarvittaessa heille voidaan osoittaa myös opetus- ja muita tehtäviä. Nykyisten kahden rehtorin toimenkuvaa tulee myös muuttaa uutta toimintamallia paremmin vastaavaksi. Uudessa organisaatiomallissa rehtorit vastaavat matriisimaisesti mm. työelämäyhteistyöstä, laatujärjestelmästä, opiskelijahuollosta ja pedagogisesta kehittämisestä.

Liite 1                                  Ammatillisen koulutuksen tulosalueen organisaation rakenne (nykyinen ja tuleva)

Kahdeksan koulutuspäällikön viran perustaminen lisää palkkakustannuksia perustamisvuonna 11 700 euroa ja vuositasolla 25 000 euroa laskettuna virkojen ja toimien perustamisesta annettujen ohjeiden mukaisesti. Kun nettokustannuksissa huomioidaan 8 koulutuspäällikön tehtäviä, määräaikaisesti hoitaneen lehtorin viranhaltijan poistuvan palkkakustannusten lisäksi yhden lakkautettavan rehtorin vakanssi palkkakustannus nyt esitetyllä muutoksella saadaan aikaan 50 400 euron kustannussäästö. Laskelmassa ei ole huomioitu hyötyä joka saadaan, kun virkojen käyttöönoton yhteydessä siirrytään kokonaistyöaikaan ja opetusvelvollisuuteen tapauskohtaisesti. Johtavien virkamiehien määrä ei lisäänny ammatillisen koulutuksen tulosalueella tällä järjestelyllä. Koulutuspäällikön tehtäväkohtainen palkkaus määräytyy kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) osion C 4§:n hinnoittelutunnuksen 4 00 03 00 1 / 4 00 03 00 2 mukaan. Tehtäväkohtaiseksi palkaksi esitetään 4 257 euroa, jolloin koulutuspäällikön kokonaispalkka ei merkittävästi muutu verrattuna siihen mitä nyt tehtäviä hoitaville maksetaan. Koulutuspäällikön kelpoisuusvaatimukseksi esitetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/98) annetun asetuksen mukainen ammatillisen koulutuksen opettajakelpoisuus. Koulutuspäällikön opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti lukuvuosittain enintään 380 tunniksi.

Liite 2                                  Koulutuspäälliköiden virkojen perustamislomake

Lehtoreiden virkoja ei ole syytä lakkauttaa tässä yhteydessä vaan ne on perusteltua palauttaa takaisin opetuskäyttöön ja samalla vähentää tuntiopettajien määrää.