Johtaja Jukka Laiho ja laskentapäällikkö Seija Liinoja, talouden ja rahoituksen vastuualue 28.3.2014:

Kuntalain 68 §:n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Tilikaudelta on laadittava tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja se on annettava tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan kesäkuun loppuun mennessä.

Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätökseen sisällytetään konsernituloslaskelma ja konsernitase liitteineen sekä konsernin rahoituslaskelma.

Edellä mainitut tilinpäätökseen kuuluvat asiakirjat sidotaan tasekirjaan.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kaupunginhallituksen jäsenet ja kaupunginjohtaja.

1. Turun kaupungin tuloksen muodostuminen

Turun kaupungin tilinpäätös 2013 osoittaa 16,0 milj. euron ylijäämää. Ylijäämäisen tuloksen taustalla oli ennen kaikkea satunnaiset ja kertaluonteiset erät. Tulokseen sisältyy satunnaisena tulona satamaliiketoiminnan myynnistä kertynyt 30,9 milj. euron myyntivoitto. Verotilityslain muutoksen seurauksena siirtyi tammikuulta 2014 joulukuulle 2013 luonnollisten henkilöiden jäännösveron ensimmäisen eräpäivän maksuja, mikä lisäsi kunnallisveron tilityksiä Turulle noin 6,0 milj. euroa. Yhteisöjen ennakonpalautukset perittiin veronsaajilta joulukuun 2013 tilitysten yhteydessä. Aikaisemmin ne on otettu huomioon vasta tammikuun tilityksissä. Tämän seurauksena yhteisöverojen joulukuun tilitys pieneni Turussa n. 4,8 milj. euroa. Valtionveron, kunnallisveron, kirkollisveron sekä vakuutetun sairausvakuutusmaksujen verovuoden 2012 keskinäisiä jako-osuuksia muutettiin Valtionvarainministeriön asetuksen mukaisesti elokuussa. Joulukuussa oikaistiin vielä verovuoden 2013 jako-osuuksia. Nämä oikaisut toivat budjetoimatonta verotuloa lisää yhteensä 11,5 milj. euroa. Turun verotulot kasvoivat kertaluonteisten erien ansioista 12,7 milj. euroa.

Ilman satamaliiketoiminnan luovutuksesta kertyneitä satunnaisia luovutusvoittoja sekä verotilitysjärjestelmän kertaluonteista muutosta ja verotilitysten kuntajako-osuuksien muutosta tilikauden 2013 tulos olisi jäänyt noin 30 milj. euroa alijäämäiseksi.

Seuraavassa esitetyt muutokset (nimelliset ja suhteelliset) vuoteen 2012 verrattuna on laskettu niin, että 1.1.2013 yhtiöitetyn Satamanliikelaitoksen vaikutus on huomioitu.

Toimintatuotot olivat 294,8 milj. euroa. Toimintatuotot kasvoivat 15,8 milj. euroa (5,7 %). Myyntituotot nousivat 9,0 milj. euroa. Eniten myyntituottoja kasvattivat Varsinais-Suomen Aluepelastuslaitos, Kiinteistöliikelaitos ja Vesiliikelaitos.

Kaupungin toimintakulut olivat 1 305,1 milj. euroa. Kuluista 44,9 prosenttia on henkilöstökuluja ja 39,4 prosenttia palvelujen ostoja.

Toimintakulut oikaistuna Valmistus omaan käyttöön – erällä olivat 1 301,8 milj. euroa. Toimintakulut oikaistuna Valmistus omaan käyttöön – erällä kasvoi 49,8 milj. euroa (4,0 %) vuoteen 2012 verrattuna.

Henkilöstökulut yhteensä olivat 586,6 milj. euroa. Henkilöstökulujen kasvu oli 14,9 milj. euroa (+ 2,6 %). Henkilötyövoima kasvoi vuoden aikana 121,7:llä. Luvuissa on huomioitu satamaliiketoiminnan yhtiöittämisen vaikutus. Palkankorotusten kustannusvaikutus henkilöstökuluihin oli noin 2,1 prosenttia.

Palvelujen ostot olivat yhteensä 514,2 milj. euroa. Kasvu edelliseen vuoteen oli 20,5 milj. euroa (+ 4,1 %).

Avustukset kasvoivat 11,8 milj. euroa edellisvuodesta. Kasvusta 8,6 milj. euroa aiheutuu varhaiskasvatuksen palvelusetelimenoista ja 2,1, milj. euroa työmarkkinatuen kuntaosuuksista.

Kaupungin nettokäyttömenot kasvoivat 33,9 milj. eurolla (+ 3,5 %) edellisvuoteen verrattuna.

Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä 40,2 milj. euroa (+ 4,1 %). Toimintatuotoilla katettiin 22,6 prosenttia toimintakuluista (23,8 % v. 2012). Verotuloilla ja valtionosuuksilla jää rahoitettavaksi siten 77,4 prosenttia (76,2 % v. 2012).

Rahoitustuotot olivat 25,1 milj. euroa rahoituskuluja suuremmat. Korko- ja muut rahoitustuotot olivat yhteensä 36,0 milj. euroa (34,6 milj. euroa v. 2012). Kaupungin korkotuottojen kasvuun vaikutti lisääntynyt antolainaus konserniyhtiöille. Muut rahoitustuotot kasvoivat pääosin rahoitusomaisuuden positiivisen kehityksen ansiosta. Korollisten velkojen kasvu kasvatti korkokuluja 0,8 milj. eurolla. Muut rahoituskulut kasvoivat 0,6 milj. euroa.

Vuosikatteeksi jäi 42,7 milj. euroa. Vuosikate ei kattanut suunnitelmanmukaisia poistoja, jotka olivat 54,0 milj. euroa.

Tilikauden tulos on + 19,6 milj. euroa. Tilikauden tulos ennen satunnaisia tuottoja on 11,3 milj. euroa alijäämäinen. Satunnaisiin tuottoihin on kirjattu kaupungin satamaliikelaitoksen liiketoiminnan luovutuksesta kertynyt myyntivoitto 30,9 milj. euroa.

Tuloksesta on poistoeron vähennyksenä kirjattu 4,3 milj. euroa kattamaan investointivarauksella rahoitettujen, toteutuneiden investointien suunnitelman mukaisia poistoja. Kiinteistöliikelaitoksen tuloksesta on tehty 5,0 milj. euron investointivaraus VR konepaja-alueen rakentamiseen ja 3,0 milj. euron investointivaraus Yli- Maarian koulun rakentamiseen.

Rahaston vähennyksenä on kirjattu 0,1 milj. euroa kaupungin vastuulle jäävien vahinkojen korvaamisesta aiheutuvia menoja.

Tilinpäätöksen ylijäämä oli 16,0 milj. euroa.

2. Kaupungin investoinnit ja omaisuuden luovutukset

Kaupunki investoi vuonna 2013 yhteensä 124,5 milj. eurolla. Kiinteistöliikelaitoksen investointimenot ovat 77,5 milj. euroa (ei sisällä sisäisenä siirtona kiinteistöliikelaitokselle siirrettyä, satamaliikelaitokselta kaupungille jäänyttä omaisuutta).

Uus- ja laajennusinvestoinnit olivat yhteensä 44,2 milj. euroa. Korvaus- ja perusparannusinvestoinnit olivat yhteensä 47,1 milj. euroa. Investointimenoihin sisältyy 25,0 milj. euron osakepääomasijoitus kaupungin kokonaan omistamaan Turun Satama Oy:öön.

Suurimmat yksittäiset uudisrakennuskohteet olivat Työkeskus, Kombikoulu, Hirvensalon II koulukiinteistö sekä Kellonsoittajankadun päiväkoti. Suurimpia perusparannuskohteita olivat Kerttulin lukio, Torninkadun koulu ja Runosmäen vanhainkoti.

Infrainvestoinneista merkittävimmät kohteet olivat Suikkilantie, Telakkaranta sekä Iso-Haarlan ja Vakiniitun pientaloalueet.

Omaisuuden luovutustuloja toteutui 67,6 milj. euroa. Luovutustulot sisältävät satamaliiketoiminnan luovutukseen sisältyneen omaisuuden myyntituloja 54,1 milj. euroa.

3. Toiminnan rahoitus

Tilikauden 2013 varsinaisen toiminnan tulorahoitus toteutui 58,5 milj. euroa positiivisena.

Investointeja toteutettiin yhteensä 124,5 milj. eurolla. Omaisuuden luovutustuloja toteutui 67,6 milj. euroa. Tulorahoituksella katettiin 34,8 prosenttia investoinneista. Korvaus- ja perusparannusinvestoinnit katettiin kokonaan tulorahoituksella.

Toiminnan ja investointien nettokassavirta (rahoitusjäämä) oli 3,4 milj. euroa

Pitkäaikaisia antolainoja myönnettiin vuoden aikana 87,9 milj. euroa. Antolainaukseen sisältyy Turun Satama Oy:lle satamaliiketoiminnan hankinnan rahoitusta varten myönnetty 58,9 milj. euron laina. Liiketoiminnan myynnistä saadut tulot sisältyvät satunnaisiin tuloihin ja omaisuuden luovutustuloihin, joten järjestelyllä ei ollut kassavaikutusta.

Lainakannan kasvu oli 75,3 milj. euroa. Pitkäaikaista lainaa nostettiin 90,3 milj. euroa, mikä oli 19,7 milj. euroa vähemmän kuin mitä kaupunginvaltuuston myöntämä lainannostovaltuus mahdollisti. Lainakanta oli vuoden päättyessä 499,1 milj. euroa ( 2.741 euroa/asukas).

Kau­pun­gin maksu­val­mius säilyi vuoden aikana hyvänä. Kaupungin kassavaranto oli vuoden 2013 lopussa 98 milj. euroa (85 milj. euroa vuonna 2012) (ei sisällä omien rahastojen sijoituksia) eli kassavaranto säilyi lähes ennallaan vuoden 2013 aikana. Rahavarat, jotka sisälsivät kassavarannon lisäksi omien rahastojen sijoituksia, olivat yhteensä 133,8 milj. euroa (117,2 milj. euroa vuoden 2012 lopussa).

Kaupungin pitkäaikaisten lainojen määrä vuoden 2012 lopussa oli (koron- ja valuutanvaihtosopimusten jälkeen) n. 320 milj. euroa ja vuoden 2013 lopussa 360 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja on vuoden aikana nostettu 90,3 milj. euroa ja lyhennetty 50,0 milj. euroa. Vuoden aikana laskettiin liikkeelle 50,0 milj. euron joukkovelkakirjalaina ja kaksi 20,0 milj. euron pitkäaikaista Schulschein lainaa. Lisäksi nostettiin 300.000 euroa uutta korkotukilainaa.

Kuntatodistuksia oli liikkeellä vuodenvaihteessa 55 milj. euroa, jossa nousua oli 30 milj. euroa. Yhteensä pitkäaikainen lainakanta oli näin ollen 415,2 milj. euroa. Tämä lisäksi korolliseen velkaan kuuluvat lyhytaikaisina velkoina tytäryhtiöiden talletukset 28 milj. euroa ja henkilöstökassan talletukset 56 milj. euroa eli yhteensä 84 milj. euroa.

Korollisen kokonaisvelan (lainakanta) määrä vuoden lopussa oli 499,1 milj. euroa. Kaupungin korollinen kokonaisvelka nousi 75,3 milj. euroa vuoden aikana. Korollisen kokonaisvelan keskikorko oli 1,76 %.

4. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen

Kaupunginvaltuuston toimielimille asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen esitetään tilinpäätöksen Talousarvion toteutuminen – osassa toimielimittäin. Toteutumisvertailuihin sisältyvät kaupunkikonsernin strategisille yhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutumisselvitykset.

Talousarviossa asetetut toiminnalliset tavoitteet saavutettiin pääosin.

Käyttötalouden poikkeamat

Käyttötalouden nettomenot alittuivat muutettuun talousarvioon verrattuna 5,9 milj. euroa. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna käyttötalouden nettomenot alittuivat 5,6 milj. euroa.

Suurimmat käyttötalouden määrärahaylitykset ovat sosiaali- ja terveyslautakunnalla sekä kasvatus- ja opetuslautakunnalla.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan nettomenot ylittivät alkuperäisen talousarvion 12,1 milj. eurolla. Toimintamenojen ylitys oli yhteensä noin 13,9 milj. euroa ja tulojen ylitys 1,7 milj. euroa. Tulojen ylitys oli pääosin hankkeiden tuloista. Asiakaspalveluiden ostot ylittyivät yhteensä 16,2 milj. eurolla, josta merkittävimmät olivat sairaanhoitopiirin maksuosuuksien ylitys 7,7 milj. eurolla. Turun kaupungin käyttö vastasi melko hyvin palvelusuunnitelmaa, mutta sairaanhoitopiirin kulurakennetta korotti erityisesti kiinteistömenojen, rahoituskulujen ja poistojen lisääntyminen ja toisaalta henkilöstökulujen merkittävä ylitys talousarvioon nähden. Kaupungin maksuosuus sairaanhoitopiirin kustannuksista nousi edellisestä vuodesta 11,1 prosenttia. Talousarviossa 2013 varauduttiin 4,9 prosentin kasvuun vuoden 2012 talousarvioon verrattuna. Palvelutarpeen kasvu aiheutti 3,2 milj. euron ylityksen vammaisten asumispalveluissa sekä 6,0 milj. euron ylityksen lastensuojelun ja sijaishuollon ostoissa.

Kasvatus- ja opetuslautakunta ylitti alkuperäisen talousarvion nettomenot 2,9 milj. eurolla. Toimialalla palvelujen kysyntä on kasvanut kaikkien tulosalueiden osalta. Toimialan toimintatulot ylittyivät 2,5 milj. euroa. Tulojen ylitykset johtuivat yksinomaan saatujen valtionavustusten ja hankerahoitusten toteutumisista budjetoitua suurempina. Toimintamenot ylittyivät 5,5 milj. euroa, josta palvelujen ostot 2,1 milj. euroa ja avustukset yksityisille 3,2 milj. euroa. Palveluja oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen ostettiin 1,4 milj. euroa budjetoitua enemmän. Avustuksiin varatut määrärahat ylittyivät varhaiskasvatuksen palvelusetelimenojen ylittyessä 2,5 milj. eurolla sekä yksityisen hoidon tuet ja kuntalisien ylittyessä 0,8 milj. eurolla. Talousarvion ylitystä selittää osaksi yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi järjestetty ylimääräinen koulutus.

Liikuntalautakunnan nettomenot olivat 0,5 milj. euroa talousarviota suuremmat.

Kaupunginvaltuustossa ei ole käsitelty yllä esitettyjä tilinpäätösvuoden 2013 talousarviopoikkeamia.

Investointiosan poikkeamat

Omaisuuden luovutustulot olivat 67,6 milj. euroa. Luovutustulojen alituksesta 39,5 milj. euroa selittyy satamaliikelaitoksen liiketoimintakaupan poikkeavasta käsittelystä talousarviossa ja tilinpäätöksessä. Tulorahoituksen korjauserä alittuu vastaavasti. Satamaliikelaitoksen liiketoiminnan kauppa on toteutunut päätösten mukaisena. Kiinteistöliikelaitoksen myyntitavoite alittui 8,7 milj. eurolla.

5. Konsernitilinpäätös

Konsernin alijäämä oli 29,0 milj. euroa. Tilikaudella 2013 toteutettiin konsernin sisäisiä omistusjärjestelyjä, jotka vahvistivat erityisesti Turun kaupungin tulosta. Kaupunkikonserniin yhdisteltyjen erillistilinpäätösten yhteenlasketuista tuloksista on eliminoitu em. järjestelyihin liittyvät sisäiset katteet ja siten poistettu niiden vaikutus konsernin tulokseen.

Konsernin vuosikate oli 96,6 milj. euroa (103,5 milj. euroa v. 2012), joka on käytettävissä konsernin investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate oli 6,9 milj. euroa edellisvuotta heikompi. Konsernin vuosikate asukasta kohden oli 531 euroa (574 euroa v. 2012).

Vuosikate kattoi suunnitelmanmukaisista poistoista 87,5 prosenttia.

Konsernin investointimenot olivat yhteensä 144,6 milj. euroa. Suurimmat investoijat olivat Turun kaupunki ja Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri sekä TVT Asunnot Oy, Turku Energia Oy ja Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy. Investointien omahankintamenosta 67,8 prosenttia katettiin tulorahoituksella.

Tulorahoitus ei riittänyt investointimenojen kattamiseen. Toiminnan ja investointien nettokassavirta oli 46,7 milj. euroa negatiivinen.

Konsernin korolliset velat lisääntyivät 69,0 milj. euroa. Eniten konsernivelkaa lisäsi Turun kaupunki ja Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri.

Turku-konsernin lainakanta vuoden päättyessä oli 1.253,3 milj. euroa (1.184,3 milj. euroa v. 2012). Konsernin lainat asukasta kohden olivat 6.883 euroa (6.571 euroa v. 2012). Lainakantaan sisältyy lyhytaikaisina korollisina velkoina kaupungin henkilöstökassatalletuksia yhteensä 56 milj. euroa (50 milj. euroa v. 2012).

Konsernin koko lainakannasta kohdistuu kiinteistö- ja asuntoliiketoimintaan 39,0 prosenttia (42 % v. 2012) ja muuhun elinkeino- ja liiketoimintaan 16 prosenttia (18 %). Kuntayhtymien osuus lainakannasta oli 8 prosenttia (7 %) ja emon eli Turun kaupungin osuus oli 37 prosenttia (33 %).

Konsernin leasingvastuiden määrä 31.12.2013 oli 85,2 milj. euroa (91,6 milj. euroa 2013). Leasingvastuista Turun kaupungin osuus on 29,5 milj. euroa ja tytäryhteisöiden osuus 55,7 milj. euroa. Suurin osa tytäryhteisöjen leasingvastuista on seudullisen jätevedenpuhdistamon investointihankkeen leasingrahoitusta sekä seudullisen vesiyhtiön investointihankkeista.

Konsernin omavaraisuusaste oli 38,0 prosenttia. Omavaraisuusaste heikentyi hieman edellisestä vuodesta (39,1 prosenttia v. 2012). Konsernin käyttötuloista tarvittaisiin 84,2 prosenttia konsernin vieraan pääoman takaisinmaksuun.

Strategisille yhtiöille asetetut tavoitteet saavutettiin pääosin. Valtuuston yhtiöille asettamien toimintaa ja taloutta koskevien tavoitteiden toteutumisesta on raportoitu kaupunginvaltuustolle, kaupunginhallitukselle ja tarkastuslautakunnalle kerran talousarviovuoden aikana. Asetettujen tavoitteiden toteutuminen 1.1.–31.12.2013 esitetään kaupungin tilinpäätökseen sisältyvissä yhtiöiden tuloskorteissa eli toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisvertailussa.

6. Henkilöstö

Henkilötyövuosina mitattu työvoiman käyttö (koko henkilöstö) aikajaksolla 1.1. – 31.12.2013 oli 12 117,3 eli 48,3 henkilötyövuotta enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona. Turun satamaliikelaitoksen liiketoiminta myytiin kaupungin perustamalle tytäryhtiölle 1.1.2013 alkaen ja henkilöstö siirtyi kaupungin kokonaan omistaman yhtiön palvelukseen. Satamaliikelaitoksen henkilötyövoiman käyttö v. 2012 oli 73,4 henkilötyövuotta. Kun organisaatiomuutoksen vaikutus huomioidaan, kokonaistyövoima vuonna 2013 kasvoi 121,7 henkilötyövuodella verrattuna vuoteen 2012.

Vuoden 2013 lopussa Turun kaupungin palveluksessa oli 13 601 henkilöä, kokoaikaisia 11 506 ja osa-aikaisia 2 095.

Työvoiman kasvua oli hyvinvointitoimialalla, sivistystoimialalla ja vapaa-aikatoimialalla.

Hyvinvointitoimialan kasvua selittävät muun muassa vuonna 2012 tehdyt vakanssilisäykset sosiaalityön tulosalueella (avohuollon lastensuojelutyö ja intensiivinen perhetyön yksikkö), perusterveydenhuollossa (suun terveydenhuolto), erikoissairaanhoidossa (tietyt erikoisalat), kuntoutumispalveluissa (vammaispalvelujen asumisyksikkö) ja vanhuspalveluissa (kotihoito). Sivistystoimialan kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 34,6 henkilötyövuotta, mikä aiheutuu varhaiskasvatuksen resurssien kasvusta. Vapaa-aikatoimialalla suurin kasvu on kaupunginteatterilla (+26 htv). Nousu vertailuvuodesta 2012 on produktiokohtaisissa henkilöissä (teatterin vakinaisessa henkilöstössä nousua ei ole) - nousu syntyy päänäyttämön produktion tuotantotavasta. Vuoden 2013 luvuissa musikaaliproduktio nostaa henkilöstömäärää huomattavasti. Vuonna 2012 produktio toteutettiin yhteistyössä Linnateatterin kanssa, joka vastasi esiintyjäsopimuksista.

7. Tasekirja

Tasekirja sisältää toimintakertomuksen, kaupungin tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman sekä konsernituloslaskelman, konsernitaseen ja konsernin rahoituslaskelman sekä näiden liitetiedot. Lisäksi tasekirjaan sisältyvät talousarvion toteutumisvertailut.

Tasekirjan allekirjoittaa kaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen jäsenet.

Turun kaupungin tilinpäätös 2013 (Toimintakertomus, Talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen, Tuloslaskelma, Tase, Rahoituslaskelma, Konsernituloslaskelma, Konsernitase, Konsernin rahoituslaskelma ja tilinpäätöksen liitetiedot), liitetään kokouksen asiakirjoihin.