Kuntoutumispalvelut, työelämäkuntoutus, vastaava urasuunnittelija Arto Alakoski, toimistopäällikkö Jaana Malén, tulosaluejohtaja Jukka Juvonen 5.3.2014:

Kaupunginhallitus on varannut vuosittain kaupungin talousarvioon työllisyysmäärärahan käytettäväksi kaupungin työllisyydenhoidon toimintoihin. Työllisyysmäärärahan hallinnointi tapahtuu hyvinvointitoimialan kuntoutumispalvelujen tulosalueella työelämäkuntoutuksen tulosyksikössä. Työelämäkuntoutuksen tulosyksikköön kuuluvat kaupungin työllistymispalveluyksikkö ja kaupungin työkeskus.

Kaupunginhallituksen hyväksymässä työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa vuodelle 2013 työllisyysmäärärahan kaupungin omarahoitusosuus oli 3.750.000 euroa. Arvioitu valtionosuus oli 1.650.000 euroa. Työllisyysmäärärahan bruttosumma oli 5.400.000 euroa. (Kaupunginhallitus 26.3.2013 § 166.)

Vuonna 2013 työllisyysmäärärahan toteutuneet nettomenot (kaupungin omarahoitusosuus) olivat kaikkiaan 3.684.930 euroa. Näin varattu työllisyysmääräraha tuli vuonna 2013 käytetyksi lähes kokonaisuudessaan (98 %).

Liite 1Seurantataulukko

Tukityöllistäminen

Vuonna 2013 tukityöllistäminen kohdistui ensisijaisesti yli 500 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perustella saaneisiin työttömiin, joiden työmarkkinatuesta kaupunki kustantaa puolet. Lisäksi elokuussa 2013 alettiin työllistää myös niitä työmarkkinatukea saavia työttömiä, joiden työmarkkinatuesta kaupunki tulee työttömyyden jatkuessa lähiaikoina kustantamaan puolet (ns. valuman ehkäisy).

Uusien asiakkaiden hankkimiseksi ja edellä mainittuihin kohderyhmiin kuuluvien asiakkaiden tavoittamiseksi työllistymispalveluyksikkö järjesti TE-toimistossa kesä–syyskuussa 2013 viitenä eri päivänä kaikkiaan viisitoista infotilaisuutta, joissa työnhakijoille tiedotettiin työllistymispalveluyksikön palveluista. Infotilaisuuksiin kutsuttiin yhteensä 978 työnhakijaa, joista noin 500 ilmoittautui vapaaehtoisesti työllistymispalveluyksikön palveluihin.

Tukityöllistettäville tehtiin vuonna 2013 alkaneita työsopimuksia yhteensä 704 kappaletta. Kaikkiaan kalenterivuoden 2013 aikana tukityöllistettäville oli voimassa 795 työsopimusta. Tukityöllistämisen nettokustannukset vuonna 2013 olivat yhteensä 2.807.302 euroa ja samalla tukityöllistämiseen vuodelle 2013 varattu määräraha 2.800.000 euroa tuli käytetyksi kokonaisuudessaan. Tukityöllistettävien työpaikat olivat ensisijaisesti kaupungin eri toimialojen yksiköissä. Suurimpia työllistäjiä olivat kaupungin työkeskus, eriasteiset vanhustenhuollon yksiköt sekä kaupungin museot. Yksittäisen työsopimuksen kesto oli yleensä 2–6 kk.

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttamiseksi työllistymispalveluyksikkö teki vuonna 2013 yhteistyötä TE-toimiston kanssa, josta lähetettiin työllistymispalveluyksikköön työllistettäväksi erityisesti nuorisotakuun piirissä olevia nuoria työnhakijoita. Lisäksi työllistettiin työllistymispalveluyksikön omia nuorisotakuun piiriin kuuluvia asiakkaita.

Vuonna 2013 alkaneita työsopimuksia tehtiin nuorisotakuun piiriin kuuluville tukityöllistettäville noin 230 kappaletta ja kalenterivuoden 2013 aikana oli voimassa noin 240 nuorisotakuun piiriin kuuluvaa työsopimusta.

Tukityöllistämisen lisäksi nuorisotakuuta toteutettiin ohjaamalla nuorisotakuun piiriin kuuluvia nuoria koulutukseen ja muihin työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin (mm. kuntouttava työtoiminta). Monille nuorille juuri ammatilliseen koulutukseen ohjaaminen oli tukityöllistämiseen nähden ensisijainen työllistymistä edistävä toimenpide.

Edelleensijoittaminen

Toukokuussa 2013 tukityöllistettäviä alettiin työllistää edelleensijoituksena yrityksiin. Edelleensijoituksen tarkoituksena oli asiakkaan työllistymisen edistäminen valittuun yritykseen.

Vuonna 2013 alkaneita työsopimuksia edelleensijoituksena yrityksiin tehtiin 58 kappaletta. Edelleensijoituksen kesto oli yleensä 1–3 kk.

Kuntouttava työtoiminta

Ostopalveluna toteutettavaa kuntouttavaa työtoimintaa hankittiin vuonna 2013 kahdeksalta eri palvelutuottajalta. Lisäksi kuntouttavaa työtoimintaa järjestettiin kaupungin omana toimintana kaupungin työkeskuksessa, kaupungin nuorten työpaja Fendarissa sekä kaupungin eri toimialojen yksiköissä.

Vuonna 2013 alkaneita ostopalveluna hankittavan kuntouttavan työtoiminnan sopimuksia tehtiin yhteensä 300 kappaletta. Ostopalveluna hankittavan kuntouttavan työtoiminnan nettokustannukset vuonna 2013 olivat yhteensä 401.772 euroa ja samalla ostopalveluna hankittavaan kuntouttavaan työtoimintaan vuodelle 2013 varattu määräraha 400.000 euroa tuli käytetyksi kokonaisuudessaan. Yksittäisen sopimuksen kesto oli yleensä 1–3 kk.

Terveydenhuollon erityistason tutkimukset

Työllistymispalveluyksikön asiakkaille voidaan yksittäistapauksissa hankkia ostopalveluna terveydenhuollon erityistason tutkimuksia asiakkaan työ- ja toimintakyvyn selvittämiseksi. Asiakkaat lähetään tutkimuksiin perusterveydenhuollon lääkäreiden lähetteillä ja palvelutuottajat ovat perusterveydenhuollon kilpailuttamia palvelutuottajia.

Näiden ostopalveluna hankittavien terveydenhuollon erityistason tutkimusten toteutuneet kustannukset vuonna 2013 olivat vain 6.081 euroa. Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa näihin tutkimuksiin vuodelle 2013 varattu määräraha oli 30.000 euroa.

Työnetsijäpalvelu

Vuoden 2013 syksyllä työllistymispalveluyksikkö alkoi yhdessä Turun työllisyyden kuntakokeilun kanssa hankkia ostopalveluna työnetsijäpalvelua kahdelta eri palvelutuottajalta. Työnetsijäpalveluun ohjattiin yhteensä noin 150 työllistymispalveluyksikön ja kuntakokeilun asiakasta.

Ostopalveluna hankittava työnetsijäpalvelu rahoitettiin puoliksi työllisyysmäärärahalla ja puoliksi Turun työllisyyden kuntakokeilun hankerahoituksella. Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa työnetsijäpalvelun hankintaan oli vuodelle 2013 varattu 75.000 euron määräraha, josta jäi vuonna 2013 käyttämättä noin 30.000 euroa.

Kolmannen sektorin työllisyyshankkeet

Vuonna 2013 maksettiin avustuksia kolmannen sektorin työllisyyshankkeille yhteensä 249.999 euroa ja samalla tarkoitukseen vuodelle 2013 varattu 250.000 euron määräraha tuli käytetyksi kokonaisuudessaan.

Työllisyyshankkeiden rahoituksessa kaupunki toimii osarahoittajana ja kaupungin hankerahoituksen lähtökohtana on yhteistyö muiden rahoittajien kanssa. Useimmiten hankkeen päärahoittajana on Varsinais-Suomen ELY-keskus ja kaupunki toimii osarahoittajana rahoittaen hankkeelle ELY-keskuksen avustuksen jälkeen jäävää omavastuuosuutta.

Tsemppi-Talo

Tsemppi-Talon toimintaan myönnettiin vuonna 2013 aikaisempien vuosien tapaan 100.000 euron avustus ja samalla tarkoitukseen vuodelle 2013 varattu 100.000 euron määräraha tuli käytetyksi kokonaisuudessaan.

Turun kaupungin avustus 100.000 euroa oli hieman vajaa puolet hankkeen kokonaisrahoituksesta vuonna 2013. Hankkeen toinen vuosittainen rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys, jonka avustus vuonna 2013 puolestaan oli hieman yli puolet hankkeen kokonaisrahoituksesta.

Esitämme, että sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy työllisyysmäärärahan käytön raportin ajalta 1.1.–31.12.2013 ja päättää lähettää sen hyväksyttäväksi kaupunginhallitukselle.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 6.3.2014:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää merkitä työllisyysmäärärahan käytön raportin ajalta 1.1.–31.12.2013 tiedoksi ja päättää lähettää sen tiedoksi kaupunginhallitukselle.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Asian esitteli vs. toimialajohtaja Antti Perälä.

Kaupunginsihteeri Outi Kari-Granfors 26.3.2014:

Toimialajohtaja Riitta Liuksa on kutsuttu paikalle vastaamaan mahdollisiin kysymyksiin.

Liite 1Seurantataulukko

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus merkitsee työllisyysmäärärahan käytön raportoinnin ajalta 1.1.–31.12.2013 tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Kaupunginhallituksen kokouksessa asiaa oli selvittämässä toimialajohtaja Riitta Liuksa.