Kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen ja asemakaava-arkkitehti Iina Paasikivi 22.2.2014:

Palloiluhallin sijainti, hankesuunnitelman tarkistus ja asemakaavanmuutoksen käynnistäminen palloiluhallin tonttia varten

Tarjousvaihe on osoittanut, että hankinnan jatkossa on kaupungin omistaman maan osalta syytä keskittyä vain yhteen ennalta valittuun sijaintipaikkaan.

On myös osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi, että sijaintiin liittyvä asemakaavanmuutos saatetaan valmiiksi ennen hankinnan käynnistämistä.

Aiempien suunnitteluvaiheiden ja edellisen kilpailutusvaiheen kokemukset osoittavat, että valitulta Kupittaan alueelta on osoitettavissa lähinnä kaksi varteenotettavaa sijoitusvaihtoehtoa: Blombergin aukio-niminen pysäköintialue jalkapallostadionin vieressä sekä osoitteessa Lemminkäisenkatu 32 a kaupungin omistukseen siirtynyt tontti, joka on pohjoisin Trivium-kokonaisuuden kolmesta tontista.

Myös itse hankkeen sisältöä on syytä hieman tarkentaa. Vaikka hankesuunnitelmaan kirjattu 2500 katsomopaikan halli olisikin ihanteellinen, ovat käytössä olevien tonttien rajalliset koot osoittautuneet kiusallisella tavalla hieman pieniksi juuri tuon kokoiselle hallille. Katsomopaikkavaatimuksen alentaminen noin 2000:een antaisi merkittävästi joustoa rakennusten ja tonttien käytön suunnittelulle. Näin vältyttäisiin myös kalliilta erikoisratkaisuilta, vaikka kenttäkokovaatimuksia ei olekaan syytä alentaa sen enempää kilpakentän kuin harjoituskäyttöön tarkoitettujen kenttien osalta. Paikkamäärien vähennys ei olennaisesti heikennä hallin käytettävyyttä kilpailutoimintaan.

Aiemmassa hankesuunnitelmassa kansainvälisten otteluiden vaatimukseksi esitetty 2500 ei ole relevantti peruste hallin koolle. Tärkeimpien maajoukkueiden ja eurooppalaisiin liigoihin osallistuvien joukkueiden tarpeisiin 2500 ei ole lähellekään riittävä – tämäkin talvi on osoittanut, että kyseiseen tarkoitukseen tarvitaan 6000 - 7000 paikkaa (Loimaan Bisonsin ottelut siirrettiin Helsingin jäähalliin ja Tampereen jäähallissa pelattiin lentopallon maailmanliigan ottelut). Kansainvälisiä otteluita, kuten maajoukkueiden turnauksia, pelataan Suomessa kaikkialla jäähalleissa. Missään Suomessa ei ole riittävän kapasiteetin palloiluhallia. Nykytilanne on tässä suhteessa Turussa kohtuullinen ja linjassa valtakunnan tilanteen kanssa.

Katsomokapasiteetin ja todellisen yleisömäärän suhteen näkökulmasta kotimaan sarjapelien osalta suomalaisten sisäpalloilulajien miesten liigojen yleisömäärät (naisten otteluissa alhaisemmat) viime kaudella olivat miesten koripalloliigan keskiarvon mukaan 776 katsojaa/ottelu (ennätyskaudellakin alle 1000), lentopallon mestaruusliigan keskiarvo tällä kaudella 580 katsojaa/ottelu (suosituimmalla joukkueella Loimaan Hurrikaaneilla noin 750), salibandyliigan ottelukeskiarvo toissa kaudelta noin 550/ottelu (Tampereella ja Seinäjoella hieman yli 1000, jotka ovat suurimpia keskiarvoja kaikki sisäpalloilulajit huomioiden) sekä miesten käsipalloilun pääsarjan keskiarvo alle 200 katsojaa/ottelu (naisilla alle 100).

Suomessa on ollut tapana rakentaa urheilussa ylisuuria katsomoita ääritilanteisiin varautuen, vaikka kustannushyöty on ollut hyvin marginaalinen. Katsomokapasiteetit kaupunkien suurimmista palloiluhalleista toteutuvat tällä hetkellä seuraavasti; Helsinki Kisahalli 1300 (joka on samalla Helsingin koripallon päähallin kapasiteetti), Pasilan palloiluhalli pallopelikäytössä 2000 ja Urheilutalo 900. Espoo Tapiolan Urheiluhalli 1600 ja 1500 seisomapaikkaa, Leppävaara 500 ja Espoonlahti 400. Vantaa Energia Areena 2600 ja 900 seisomapaikkaa, Tampere Areena 2500 ja Pyynikki 1400 sekä Turku Caribia 700. Turussa noin 2000 katsojan palloiluhalli täyttäisi toiminnallisesti hyvin keskimääräisen käyttötarpeen.

Pysäköinti on ollut myös toteutuksen haaste. Pesäpalloilun kivituhkapintainen harjoituskenttä Lemminkäisenkadun varressa on Kupittaan alueen varapysäköintialue, jota ei kuitenkaan ole tarvinnut viime vuosina avata käyttöön edes yleisömäärältään suurimmissa jalkapallotapahtumissa.

Jos päädytään kaavoittaman toteutusmahdollisuus Lemminkäisenkadun tontilla, pitää kaavaan jättää jousto myös nykyisen kaavan mukaiselle toteutukselle sitä tilannetta varten, ettei tontille palloiluhalli toteudu. Mikäli päädytään Blombergin aukion vaihtoehtoon, on syytä sallia kaavassa ainoastaan palloiluhallin toteutus.

Lemminkäisenkatu 32 a -tontin myönteisiä ominaisuuksia

- Tontti on riittävän suuri hallimaista rakentamista varten.

- Toteutus ei vähennä puistoksi miellettyä Kupittaan puiston aluetta.

- Toteutus ei kasvata pysäköintipaineita puistoalueelle.

- Pitkään rakentumattomana ollut kaavoitettu tontti saataisiin rakentumaan.

- Tontilla on jo valmiina toimistotiloihin verrattavaa työpaikka- ja tutkimustilojen rakentamisen rakennusoikeutta 8700 k-m².

- Sijoitus ei kilpaile muiden urheilun suorituspaikkojen käytettävyydestä eikä ilmeisesti loukkaa yleistä etua eli on ympäristöpoliittisesti helpommin hyväksyttävissä kuin tontin muodostaminen puistoon.

- Halli täydentää naapurissa sijaitsevan Koneteknologiakeskuksen rakentamistapaa ja voi tuoda ympäristöön uutta näkökulmaa.

- Tontille on katuliittymä sekä Lemminkäisenkadulle kahteen suuntaan että Joukahaisenkadulle. Tälle on erityistä merkitystä ruuhkatilanteesta, jos suunnitellaan suuria katsomotiloja. Liikenteen ruuhkahuiput osuvat eri aikaan kuin työmatkaliikenteen ruuhkat.

- Sijainti suhteessa Urheiluakatemiaan ja opiskelijakäyttöön on keskeinen.

- Ammattikorkeakoulun koneteknologiakeskukselle tarvittava 200 m² tila konelaboratoriota varten voidaan mahdollisesti löytää palloiluhallin yhteydestä.

- Mahdollisen AMK-kampuksen liikuntatilat voidaan toteuttaa palloiluhallin yhteyteen, keventää vastaavasti kampuksen hankesuunnitelma ja tuoda hallille ulkoista kassavirtaa päiväkäyttöön.

- Palloiluhallin yhteyteen mahdollistuva toimistorakentaminen todennäköisesti alentaa hallin toteutukseen kohdentuvaa investointikustannusta.

- Tontti on mahdollisten kaavavalitusten herkkyyden kannalta todennäköisesti toteuttamiskelpoisempi.

Lemminkäisenkatu 32 a -tontin kielteisiä ominaisuuksia

- Erillisyys liikuntapaikkakeskittymästä, liikuntapalvelukeskuksen hoito- ja huoltotoiminnan tehokkuus ei ole etäisyyden takia optimaalinen.

- Tontti on Kiinteistöliikelaitoksen omistuksessa ja sille on laskettu teoreettinen myyntitavoite 8700 k-m² toimitiloista.

- Ei käytetä koko rakennusoikeutta, mikäli torniosa ei toteudu.

- Halli syö toimistorakentamisen rakennusoikeutta tiedepuiston alueelta.

- Pysäköintipaikkojen vähäisyys koko Kupittaan kolmion alueella.

Blombergin aukion tontin myönteisiä ominaisuuksia

- Sijainti osana jalkapallostadionin ja jäähallin muodostumaa liikuntapaikkakokonaisuutta.

- Rakentaminen ei pienennä puistoaluetta vaikka sijoittuu rakentamattomalle paikalle.

- Tontti soveltuu mitoitukseltaan hyvin hieman tähän asti tutkittua pienemmälle hallille.

- Sijainti on toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti luonteva.

- Sijainti on hyvä liikuntapalvelukeskuksen toiminnan näkökulmasta.

- Yhteiskäyttöisiä pysäköintialueita ottelutapahtumiin jalkapallostadionin, jäähallin ja hypermarketin kanssa.

- Pysäköintipaikat ovat nykyisellään riittävät arkista harrastuskäyttöä varten.

- Rakennus muodostaa tuulensuojan ja taustan mahdolliselle päätykatsomolle jalkapallostadionin suuntaan.

- Kupittaan alueella tarvittavat yleisö-wc:t sijoitettavissa hallin yhteyteen.

Blombergin aukion tontin kielteisiä ominaisuuksia

- Pysäköinnin kapasiteetin vähentyminen tai ainakin pysäköinnin jakautuminen moniin osiin.

- Ottelutapahtumat eivät voi olla pysäköintikapasiteetin riittämättömyyden takia samaan aikaan jalkapallo- ja jääkiekko-otteluiden kanssa.

- Nykyisellään alueella ei ole maanpäällistä rakennusoikeutta. Rakennusoikeuden osoittaminen on merkittävä muutos ja siten mahdollisesti herkempi asia osallisten ja näkökulmasta.

- Juuri perusparannettu pysäköintialue jää rakennuksen alle.

- Tukee huonommin AMK-kampuksen käyttötarvetta.

- Vaatii sopimusmenettelyä alueen muiden toimijoiden kanssa.

- Mahdollisen kaavavalitusherkkyyden osalta todennäköisesti riskialttiimpi tontti.

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen 27.2.2014:

Palloiluhallin hankintamenettelyn yhteydessä on havaittu, että etenkin hallin sijoittaminen Kupittaan urheilupuiston läheisyydessä sijaitsevalle alueelle on ollut ongelmallista asemakaavallisten valmiuksien puuttuessa. Mikäli nykyinen hankintamenettely päättyy tarjouspyynnön mukaisten tarjousten puuttuessa, tulee ennen uuden hankintamenettelyn käynnistämistä ratkaista aiemmassa menettelyssä ilmenneet keskeisimmät ongelmat.

Palloiluhallin valmistelun ajallisesti nopeaa jatkamista puoltavat kuitenkin turkulaisten harrastajien isojen (yli 700 m2) hallien harjoitusolosuhdetarpeet; omien seurojen, harrastajaryhmien ja koulujen tarpeet; Urheiluakatemian erityistarpeet sekä mahdollisuus kansainvälisten ja kansallisten junioriturnausten fasiliteetteihin (kolme kenttää) samassa kompleksissa.

Lisäksi asiaa puoltavat turkulaisten palloilulajien salibandyn, koripallon, lentopallon ja käsipallon pääsarjaseurojen kotiareenatarpeet, valtakunnalliset cup-finaalitapahtumat (Final Four ym.) sekä mahdollisuuden kansainvälisten otteluiden järjestämiseen (ystävyysottelut ja alemman tason euroliigat - maaotteluihin ja eurooppalaisiin pääliigoihin kapasiteetti ei kaikissa lajeissa riitä).

Asemakaavallisesti valmiin tontin puuttuminen on osoittautunut suurimmaksi ongelmaksi. Ensisijaisesti juuri sijaintiongelman vuoksi neuvottelumenettelyssä mukana olleista tahoista osa jättäytyi ulos varsinaisesta tarjouskilpailusta ja tarjouskilpailuun osallistuneista osan tarjoukset jouduttiin hylkäämään tarjouspyynnön vastaisena. Ainoastaan yhden tarjouksen osalta sijainti ei muodostanut ongelmaa. Voi lisäksi olettaa, että asemakaavallisesti valmiin tontin osoittaminen hankkeelle olisi saattanut lisätä kiinnostusta myös sellaisten uusien potentiaalisten toimijoiden osalta, jotka eivät nyt osallistuneet menettelyyn.

Kaupunkisuunnittelun laatimassa vertailussa esitetyistä kahdesta tontista Lemminkäisenkatu 32 a –tonttia voi pitää toteuttamiskelpoisempana otettaessa huomioon etenkin palloiluhallin mitoitus, kustannusten tasaaminen mahdollisen toimistorakentamisen kanssa, mahdollisen AMK-kampuksen liikuntatilojen päällekkäisten investointikustannusten välttäminen ja matalampi riski aikataulun pitkittymiselle mahdollisten asemakaavaan kohdistuvien valitusten johdosta. Tontti on kooltaan sellainen, että myös kaikki edellisessä hankintakierroksella esitetyt hallivaihtoehdot mahtuisivat sille rakennuksina. Käynnistettävän asemakaavoituksen tulisikin mahdollistaa tontille noin 2000 katsojapaikan palloiluhallin toteuttaminen. Lopullinen sitova kanta katsomopaikkamäärään ratkaistaan hankesuunnitelman tarkistuksen yhteydessä kilpailutuksen käynnistyessä.

Koska pysäköintipaikkojen vähäisyys koko Kupittaan kolmion alueella muodostaa ongelman, niin palloiluhallin normaalin harrastustoiminnan päivä- ja iltakäytön edellyttämät pysäköintipaikat tulee pystyä sijoittamaan asemakaavallisesti omalle tontille. Myös yleisötapahtumissa ensisijainen tavoite tulee olla pysäköinti rakenteellisena omalla tontilla. Tapahtumien osalta tulee kuitenkin sallia myös se, että osa kaavaan määritellystä pysäköinnistä voidaan osoittaa enintään 300 metrin etäisyydellä sijaitsevaan pysäköintilaitokseen. Lisäksi pesäpalloilun kivituhkapäällysteistä harjoituskenttää tulisi edelleen voida käyttää tarvittaessa myös palloiluhallin varapysäköintialueena.

Lemminkäisenkadun tontin asemakaavoituksen yhteydessä tulee kaavaan jättää jousto myös nykyisen kaavan mukaiselle toteutukselle, mikäli palloiluhalli ei toteudu kyseiselle tontille. Asemaakaavassa tulee mahdollisuuksien mukaan muodostaa toimistokäyttöön osoitettavaa rakennusoikeutta siten, että investointi- ja käyttökustannuksia voidaan tarvittaessa jakaa koko rakennusmassalle.

Palloiluhallin hankesuunnitelmaa tulee lisäksi tarkistaa asemakaavoituksen yhteydessä siten, että investointihanke on kustannustehokkaasti toteutettavissa kyseiselle tontille. Katsojapaikkamäärän mitoitusta ja aiemmassa tarjouspyynnössä esitettyjä kriteereitä tarkistamalla tulisi kaupungin talouden tasapainottamiseksi keventää hankesuunnitelmaa ohjeellisesti noin kahdella miljoonalla eurolla.

Palloiluhallin toteutuksen aikataulu olisi tavoitteellisesti asetettuna sellainen, että asemakaavoitus, hankesuunnitelman päivitys ja tarjouskilpailun valmistelu saatetaan päätökseen vuoden 2014 loppuun mennessä. Hankkeen kilpailutus tulisi vastaavasti toteuttaa vuoden 2015 kuluessa siten, että rakentaminen voisi käynnistyä viimeistään vuonna 2016.

Oheismateriaali 1Karttakuvat vertailluista vaihtoehdoista

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää käynnistää asemakaavanmuutoksen palloiluhallin toteuttamiseksi Triviumin Grammatiikka tontille 853-21-2-31 osoitteessa Lemminkäisenkatu 32 a. Kaavoituksen yhteydessä tutkitaan ja ratkaistaan palloiluhallin kokoon, tontin käytettävyyteen ja pysäköintiin liittyvät kysymykset esittelyssä kuvatulla tavalla.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että palloiluhallin hankesuunnitelman tarkistaminen ja kilpailuttaminen valmistellaan siten, että tarjouspyynnöt voidaan lähettää heti hankkeen mahdollistavan asemakaavan saatua lainvoiman ja,

että kilpailutuksen käynnistäminen tuodaan erikseen kaupunginhallituksen päätettäväksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.