Valtiovarainministeriö: Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia
Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia ”Yhteistyössä palvelu pelaa” määrittelee julkisen hallinnon asiakaspalvelujen vision ja tavoitetilan vuoteen 2020.
Asiakkuusstrategia muodostaa yhtenäisen näkemyksen siitä, minkä periaatteiden varaan asiakaspalvelua jatkossa kehitetään. Strategia myös tarjoaa näitä periaatteita tukevia kehittämisen työkaluja. Se kattaa koko julkisen sektorin palvelut ja kaikki sen palvelukanavat.
Asiakaspalvelun vision mukaan asiakkaalla on käytettävissään tarvitsemansa palvelut, joiden sisältöön ja toteuttamiseen hänellä on mahdollisuus vaikuttaa. Palvelujen tuotanto ja kehittäminen perustuvat asiakkaiden toiminnan ja tarpeiden ymmärtämiseen ja kunnioittamiseen.
Strategia sisältää valikoiman keinoista, joilla vision mukaiseen tavoitetilaan on mahdollista päästä. Keinot on ryhmitelty seuraavien periaatteiden mukaisesti:
•Asiakas saa tilanteeseensa sopivat palvelut sujuvasti
•Asiakas saa helppokäyttöiset ja esteettömät palvelut
•Asiakas voi osallistua palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen
•Julkisia palveluja johdetaan asiakaslähtöisesti
•Julkiset palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti
Asiakkuusstrategia muodostaa yhtenäisen näkemyksen siitä, minkä periaatteiden varaan asiakaspalvelua jatkossa kehitetään. Strategia myös tarjoaa näitä periaatteita tukevia kehittämisen työkaluja. Se kattaa koko julkisen sektorin palvelut ja kaikki sen palvelukanavat.
Strategiassa linjataan, että viranomaisten tulee jatkossa huolehtia siitä, että sähköinen palvelukanava on asiakkaalle houkuttelevin vaihtoehto sekä tukea asiakkaiden kykyä siirtyä sähköisten palvelujen käyttöön niissä palveluissa ja tapauksissa, joissa se on mahdollista. Asiakkaalle tulee tarvittaessa järjestää myös mahdollisuus käyntiasiointiin. Sähköisen palvelun kehittäminen vapauttaa voimavaroja niihin palveluihin, joissa henkilökohtainen, kasvokkain tapahtuva palvelu on välttämätöntä ja tärkeää.
Asiakkuusstrategia laadittiin yhteistyössä palvelujen käyttäjien, palveluiden tarjoajien ja palvelutehtävissä toimivien kanssa. Strategian laadintaan osallistui laaja joukko kiinnostuneita erilaisissa keskustelutilaisuuksissa ja seminaareissa. Strategiasta järjestettiin myös keskusteluja otakantaa.fi-palvelussa. Strategian laadintaa koordinoineessa hankeryhmässä oli edustajia valtiovarainministeriöstä, Suomen Kuntaliitosta ja kuluttajatutkimuskeskuksesta.
Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat vuoteen 2020 -katsaus. Strategiahankkeella oli kiinteä yhteys ja sitä laadittiin vuorovaikutuksessa muiden meneillään olevien hankkeiden kuten Asiakaspalvelu 2014 -hankkeen, JulkICT-strategian, keskushallinnon uudistushankkeen sekä vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman kanssa.
Asiakas saa tilanteeseensa sopivat palvelut sujuvasti
•Luodaan palvelupolkuja, joissa palvelut on järjestetty eri asiakasryhmien tarpeiden mukaan.
•Jaetaan palvelut asiakkaalle näkyvään osaan (front office) ja taustalla oleviin tukitoimiin (back office). Asiakkaalle näkyvän osan kehittäminen asiakkaan tilannetta vastaavaksi vaatii usein taustaprosessien kehittämistä yli organisaatiorajojen.
•Lisätään asiakkaan mahdollisuutta itseään koskevan tiedon ja päätöksenteon seurantaan hallinnossa.
Asiakas saa helppokäyttöiset ja esteettömät palvelut
Asiakkaan asiointitarpeen vähentäminen
•Palvelut tuotetaan asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaisia kanavia käyttäen.
•Määritellään ne palvelut, jotka hoidetaan automaattisesti tai itsepalveluna ja ne, joissa asiointi kasvokkain on välttämätön tai toivottava.
•Tarjotaan ennaltaehkäiseviä palveluita, joilla vähennetään asiakkaan palvelutarpeen kasvua.
•Hyödynnetään mahdollisimman paljon eri viranomaisten hallussa olevia tietoja asiointipalvelujen automatisoinnissa ja itsepalvelun kehittämisessä.
•Automaatiota, itsepalvelua ja etäpalvelua hyödynnetään osana palvelua myös niissä palveluissa, joissa asiointi kasvokkain on suotava tai välttämätön.
•Vähennetään asiakkaan tarvetta kiertää viranomaiselta toiselle hyödyntämällä mm. yhteisiä asiakaspalvelupisteitä.
Asiakkaiden tukeminen
•Asiakkaille annetaan neuvontaa ja opastusta riittävästi ja selkeästi. Varmistetaan, että ohjeet löytyvät helposti. Tietoa ja ohjeita tarjottavista ja myös tulevista palveluista jaetaan asiakkaille kunkin tarvitsemalla tavalla, myös esim. paperitulosteina. Asiakkaiden tukemisessa hyödynnetään mm. kirjastoja ja kolmannen sektorin toimijoita.
•Asiakasta tuetaan ja opastetaan palveluiden käytössä esim. tietojen syöttöä tukevilla ja helpottavilla valintalistoilla ja lomakkeiden täyttöohjeilla. Mahdollisimman paljon tietoja hankitaan hyödyntämällä tietojen yhteiskäyttöä eri järjestelmistä.
•Palveluja tarjotaan keskeisellä paikalla, jonne on hyvät kulku- ja liikenneyhteydet, mahdollisuuksien mukaan myös etäpalveluna.
•Asiakaspalvelutilat suunnitellaan esteettömiksi ja helppokulkuisiksi. Varmistetaan, että asiakaspalvelutiloissa ja -tiloihin on selkeät opasteet.
Sähköinen asiointi
•Verkkopalveluja tarjotaan mahdollisimman kattavasti ajasta ja paikasta riippumatta.
•Koska verkkopalveluja käytetään erilaisilla selaimilla ja päätelaitteilla, kiinteiden ja langattomien yhteyksien päästä, ne on suunniteltava päätelaiteriippumattomiksi voimassaolevien standardien mukaisesti
Asiakas voi osallistua palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen
•Lisätään tietoisuutta osallistumismahdollisuuksista seminaarien, konferenssien, kohtaamisien, työpajojen ja tapahtumien avulla.
•Järjestetään koulutusta osallisuuden, käyttäjädemokratian ja palvelumuotoilun menetelmistä.
•Käytetään asiakkaan tarvekartoitusta tulevaisuuden ennakointivälineenä.
•Uudistetaan palvelutuotantoa ja palveluprosesseja käyttäjälähtöisesti.
Julkisia palveluja johdetaan asiakaslähtöisesti
•Asiakaslähtöisyys sisältyy tehtävien vaativuusarviointiin ja toimenkuvaan.
•Rekrytoitaessa monipuolisen osaamisen ohella valintaperusteina ovat valmiudet ja asenteet asiakastyöskentelyssä.
•Perehdytyksessä ja koulutuksessa opitaan, mitä on organisaation asiakaslähtöinen toimintapa ja mitä kultakin henkilöltä vaaditaan sen toteuttamisessa.
•Henkilöstöllä on valmius kohdata asiakkaat hyvällä asiantuntemuksella ja asiakasmyönteisellä asennoitumisella. He hallitsevat käytössä olevat työvälineet ja hyödyntävät niitä sujuvasti. Hyvän asiakaspalveluprosessin edellytyksiä ovat huolenpito asiakkaasta, asetetun laatutason noudattaminen, selkeä viestintä, luotettavuus, reagointinopeus ja toimet mahdollisten virheiden korjaamiseksi.
Julkiset palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti
•Asiakkaan kustannuksia arvioidaan hallinnollisen taakan mittaamisen avulla. Mittaamisen tavoitteena on hallinnollisen taakan vähentäminen niin, että seuraavana mittausajankohtana taakka on pienempi kuin edellisen mittauksen aikana
•Taakkaa voidaan pienentää usealla tavalla, esim.:
oVähennetään palvelun saamiseen menevää aikaa ja rahaa (esimerkiksi sähköistämällä hakuprosessi, tuomalla fyysinen palvelupiste lähemmäksi asiakasta tai tuomalla palvelu tarjottavaksi yhdessä muiden sellaisten palvelujen kanssa, joita sama asiakasryhmä käyttää jne.).
oVähennetään palvelutapahtumien määrää (esimerkiksi keventämällä sääntelyä niin, että luvan hakemisen tarve vähenee).
•Hallinnon kustannuksia arvioidaan palvelutuotannon kustannusvaikuttavuuden ja tuottavuuden näkökulmasta
oKustannusvaikuttavuutta arvioitaessa verrataan hallinnon saamaa hyötyä hallinnolle aiheutuneisiin kustannuksiin eli mm. henkilötyöstä, pääomasta, kiinteistöjen ja laitteistojen käytöstä ja ostopalveluista aiheutuneisiin kustannuksiin.
oAsiakaspalvelun tuottavuutta arvioidaan tuotosten eli palvelusuoritteiden tai palvelukokonaisuuksien suhteena panoksiin eli kustannuksiin.
oMolemmissa tarkastelutavoissa kustannukset/panokset ja tuotokset/hyödyt muunnetaan keskenään vertailukelpoisiksi suureiksi, eli yleensä euroiksi.
Lisätietoja: http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/0235_asiakkuustrategia/index.jsp