Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

Valtiovarainministeriö on pyytänyt Turun kaupungilta lausuntoa luonnoksesta kuntarakennelain muuttamisesta. Ministeriö pyytää erityisesti lausumaan seuraavista kysymyksistä:

·  kaupunkiseutuperusteista

·  menettelystä

·  valtioneuvoston päätösvallan rajoista

·  vaikutusarvioinnista

Lausunto on toimitettava valtiovarainministeriöön viimeistään 31.3.2014.

Tausta

Kuntarakenneuudistusta ohjaava kuntarakennelaki tuli voimaan 1.7.2013. Tuolloin lakiin lisättiin säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista ja niistä poikkeamisesta sekä muutettiin kuntien yhdistymisen taloudellista tukea koskevia säännöksiä.

Hallituksen syksyllä 2013 päättämän rakennepoliittisen ohjelman mukaan aluekehityksen kannalta keskeisten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyden, alueen elinvoimaisuuden kehittämisen ja palvelujen tehokkaan järjestämisen turvaamiseksi valmistellaan kuntarakennelain täydennys. Tällä lisätään valtioneuvoston toimivaltaa kuntarakennelain 4 d §:n 3 mom:ssa tarkoitetulla yhtenäisellä työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennealueella. Toimivallan käyttö rajoitettaisiin tilanteisiin, joissa kuntarakennelain tavoitteet eivät ole toteutettavissa vapaaehtoisesti.

Turun kaupunki on aiemmin lausunut kuntarakenneuudistuksen kokonaisuudesta mm. lausuessaan Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä ja muista kuntauudistukseen liittyvistä uudistuksista (Kh 2.4.2012 § 150) sekä lausunnossaan kuntarakennelakiluonnoksesta (Kv 25.2.2013 § 47).

Lakiluonnoksen keskeinen sisältö

Luonnoksessa hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kuntarakennelain muuttamisesta esitetään laajennettavaksi valtioneuvoston toimivaltaa päättää kuntien yhdistymisestä viime kädessä vastoin kunnan valtuuston tahtoa. Esityksen tavoitteena on kuntarakenneuudistuksen toteutuminen kaupunkiseuduilla keskuskaupunkien ja niihin yhdyskuntarakenteellisesti ja toiminnallisesti kytkeytyvien kehyskuntien yhdistymisen kautta.

Valtioneuvoston toimivallan laajentaminen koskisi ainoastaan laissa säädettävät kaupunkiseutuperusteet täyttäviä kuntia. Toimivallan käyttö olisi sidottu erityisen kuntajakoselvityksen toimittamiseen kyseisellä alueella sekä kansanäänestyksen toimittamiseen selvittäjän esittämissä ja kaupunkiseutuperusteiden perusteella määräytyvissä kunnissa. Valtioneuvoston toimivallan käytön edellytyksenä olisi, että kuntajakoselvittäjän esitystä kannattaisi kansanäänestysalueen asukkaiden antamien äänten perusteella määräytyvä enemmistö. Valtioneuvosto voisi tällöin päättää kuntajaon muuttamisesta, jos muutokseen olisi alueen maankäytön, asumisen, liikenteen kehittämiseen tai taloudelliseen eriytymiskehitykseen liittyviä painavia syitä.

Ministeriö voisi asettaa erityisen kuntajakoselvityksen, jos kunta täyttää neljä seuraavista kaupunkiseutuperusteista eli työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti-, lähitaajama-, asuntomarkkina- ja alueen taloudellisen eriytymisperusteen. Lisäksi erityinen kuntajakoselvitys voitaisiin asettaa, jos työssäkäyntialueen keskuskunnan ja siihen rajoittuvan yhden tai useamman kunnan yhdistää yhtenäinen keskustaajama tai jos kuntia yhdistää kuntarajat ylittävä keskustaajama ja yhtenäinen keskustaajama vaikuttavat olennaisesti yhdyskuntarakenteen toimivuuteen.

Kaupunkiseutuperusteiden sisältö on määritelty kuntarakennelakiin lisättäväksi ehdotetussa 16 b §:ssä seuraavasti:

1.    Työpaikkaomavaraisuusperuste: kunnan työssäkäyvästä väestöstä alle 80 prosentilla on työpaikka kunnan alueella;

2.    Työssäkäyntiperuste: kunnan työssäkäyvästä väestöstä vähintään 40 prosenttia käy työssä työssäkäyntialueen keskuskunnan alueella;

3.    Lähitaajamaperuste: työssäkäyntialueen keskuskunnan tai siihen rajoittuvan kunnan keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ulottuu kunnan rajan yli tai kunnan keskustaajama ylittää kuntarajat

4.    Asuntomarkkinaperuste: työssäkäyntialueen keskuskunnan ja toisen kunnan välisessä asukkaiden muuttoliikkeessä yli 40 prosenttia tapahtuu asianomaisten kuntien välillä;

5.    Alueen taloudellinen eriytymisperuste: edellä 4 kohdassa tarkoitetussa muuttoliikkeessä tulo- ja lähtömuuttajien kaikkien tulojen välinen erotus kalenterivuoden aikana on 150 euroa asukasta kohden tai sitä suurempi.

Kaupunkiseutuperusteet koskisivat vain niitä työssäkäyntialueita, joissa on vähintään 100 000 asukasta. Säännöstä ei kuitenkaan sovellettaisi Helsingin työssäkäyntialueella. Kaupunkiseutuperusteet koskisivat tällä hetkellä 33 kuntaa eli 9 työssäkäyntialueen keskuskuntaa ja 24 kehyskuntaa. Turun kaupunkiseudulla perusteet koskisivat tällä hetkellä Turun, Kaarinan ja Raision kaupunkeja sekä Liedon, Maskun, Naantalin ja Ruskon kuntia.

Valtiovarainministeriö voisi arvioida kerran kunnallisvaalikaudessa kaupunkiseutuperusteiden täyttymistä. Ensimmäinen lain mukainen kaupunkiseutuperusteiden täyttymisen arviointi tehtäisiin kuitenkin vuonna 2015.

Turun kaupungin lausunto

Turun kaupungin näkemyksen mukaan luonnoksessa hallituksen esitykseksi on kuvattu kiitettävällä tavalla tilannetta suurilla kaupunkiseuduilla sekä tarvetta maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä elinkeinopolitiikan vahvemmalle koordinaatiolle, hallinnon selkeyttämiselle ja taloudellisen eriytymisen estämiselle. Kuntarakenneuudistus suurilla kaupunkiseuduilla toisi taloudellisen yhteisvastuun koko alueesta ja estäisi alueellisen osaoptimoinnin.

Kaupunkiseutuperusteita Turun kaupunki pitää pääosin onnistuneina. Turun kaupunkiseutu muodostaa kansallisestikin arvioituna poikkeuksellisen tiiviin, katkeamattoman, toiminnallisen ja usean kunnan alueelle ulottuvan ydinkaupunkiseudun. Tätä kuvastavat alueen kunnissa tällä hetkellä täyttyvät työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti-, lähitaajama- ja asuntomarkkinaperusteet. Alueen taloudellinen eriytymisperuste osoittaa, että asukkaiden muuttoliikkeen vaikutukset kohdistuvat kaupunkiseudun kuntiin epätasaisesti. Turun kaupungin laskennallinen taloudellinen menetys seudun sisäisen muuttoliikkeen seurauksena vuosina 2000–2010 oli 322,8 miljoonaa euroa eli noin 29,3 miljoonaa euroa vuodessa. Taloudellinen eriytymisperuste on erityisen onnistunut peruste kuvaamaan kaupunkiseudun kuntien keskinäistä riippuvuutta ja dynamiikkaa.

Turun kaupunki katsoo, että vapaaehtoisuuteen ja yhteistyöhön perustuvan kuntarakenneuudistuksen toteuttamistavan tulisi olla ensisijainen lähtökohta. Alueen elinvoimaisuuden ja kuntauudistuksen tavoitteiden turvaamiseksi voisi viime kädessä käyttää myös velvoittavaa lainsäädäntöä, mikäli kunnat eivät omaehtoisesti huomioi kuntajakoselvityksen johtopäätöksiä eivätkä ryhdy niiden mukaisiin toimenpiteisiin.

Lakiehdotusluonnoksessa esitetty alueellisen kansanäänestyksen edellytys valtioneuvoston laajennetun toimivallan käytölle on Turun kaupungin näkemyksen mukaan tarkoituksenmukainen. On perusteltua, että myös keskuskunnan asukkaiden mielipiteellä on yhtäläinen merkitys päätettäessä kuntarakenteen uudistamisesta kaupunkiseuduilla. Kaupunkiseutu muodostaa kuntarajat ylittävän toiminnallisen kokonaisuuden, ja siten alueen kuntalaisilla on oltava yhtäläiset mahdollisuudet vaikuttaa alueen kehittymiseen.

Turun kaupungin näkemyksen mukaan ehdotuksessa esitetty menettely erityisen kuntajakoselvityksen asettamiseksi ja valtioneuvoston laajennetun toimivallan käyttämiseksi kaupunkiseuduilla on perusteltu. Lakiehdotusluonnoksessa tehty vaikutusten arviointi on kattava ja kaupungin näkemyksen mukaan onnistunut.

Kokonaisuutena Turun kaupunki pitää ehdotusta kuntarakennelain täydentämiseksi esitetyllä tavalla perusteltuna ja tarpeellisena. Turun kaupunki korostaa alueen taloudellisen eriytymisperusteen tärkeyttä yhtenä kaupunkiseutuperusteena ja pitää sitä erityisen tarkoituksenmukaisena kuntarakennelain täydennyksen osana.

Oheismateriaali 1Lausuntopyyntö luonnoksesta kuntarakennelain muuttamisesta

Oheismateriaali 2Hallituksen esitys laiksi kuntarakennelain muuttamisesta

EhdotusKaupunginhallitus antaa valtiovarainministeriölle edellä olevan lausunnon.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.