Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen 26.2.2014:

Aiemmat päätökset ja sopimukset

Kaupunginvaltuusto teki 14.12.2009 § 278 pikaraitiotien toteuttamista koskevan periaatepäätöksen, jonka mukaan raskaimmin kuormitetuille linjoille toteutetaan pikaraitiotie, kun sille on rahoitukselliset ja kaavalliset edellytykset sekä valtion rahoitus ja muiden seudun kuntien osuus toteutuksesta on sovittu ja että pikaraitiotien toteuttaminen ja siihen liittyvä maankäytön kehittäminen ratkaistaan kaupunkiseudun rakennemallissa.

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksessa 2012-2015 todetaan, että ”Turun kaupunki ja valtio laativat tällä sopimuskaudella pikaraitiotien yleissuunnitelman, jonka perusteella voidaan tehdä päätös vaiheittaisesta toteuttamisesta. Valtio avustaa pikaraitiotien suunnittelua ja toteutusta 30 %:n rahoitusosuudella. Pikaraitiotien edellytyksenä on rakennemallin mukaisen maankäytön kehittäminen pikaraitiotiehen tukeutuen.”

Seudullisen rakennemallin hyväksymisen jälkeen kaupunginhallitus päätti 5.12.2011 § 585, että pikaraitiotien yleissuunnittelu käynnistetään Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksessa kuvatulla tavalla vuonna 2012 ja apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen oikeutetaan määräämään pikaraitiotien valmistelulle vastuutaho. Apulaiskaupunginjohtaja päätti 23.2.2012 § 3 määrätä pikaraitiotien valmistelun vastuutahoksi ympäristö- ja kaavoitusviraston ja että kiinteistöliikelaitos kytketään mukaan työhön. Nykyisessä organisaatiossa hankkeen vastuutahona toimii kaupunkikehitysryhmä.

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päätti 12.6.2012 § 284, että Turun kaupunki suorittaa yleissuunnitelman hankinnan yhteistyössä Tampereen kanssa. Tampereen kaupungin tilaajapäällikkö teki kaupunkien yhteisen valmistelun pohjalta hankintapäätöksen 5.12.2012 § 186 Tampereen ja Turun raitioteiden ensimmäisen vaiheen yleissuunnitelmasta. Yleissuunnitelman laatii Ramboll Finland Oy ja WSP Finland Oy yritysryhmä.

Turun kaupunginhallitus päätti 5.11.2012 § 510, että yleissuunnittelun lähtökohtana on integroituna kaupunkikehityshankkeena toteutettava raitiotieratkaisu. Raitiotien suunnittelu yhdistetään voimakkaasti muuhun kaupunkisuunnitteluun ja -kehittämiseen. Suunniteltavan raitiotieratkaisun tulee laajasti edistää kestävää kaupunkikehitystä, kasvua ja kilpailukykyä. Raitiotien yleissuunnitelma laaditaan viidelle haaralle Kauppatorilta Hirvensaloon, Linnakaupunkiin, Runosmäkeen, Varissuolle ja Skanssiin. Ensimmäisessä vaiheessa näille viidelle reittilinjaukselle vertaillaan karkeasti raidelinjausvaihtoehtoja, minkä jälkeen valitut raidelinjaukset suunnitellaan ja arvioidaan tarkemmin. Lopullinen valinta tuodaan kaupunginhallituksen päätettäväksi.

Kaupunginhallitus päätti lisäksi, että ”yleissuunnittelun yhteydessä selvitetään tarkemmin raitiotien kustannukset ja mahdolliset rahoitusmallit. Tätä varten valmistellaan erillinen osahanke, jonka tulokset on esiteltävä kaupunginhallitukselle vuoden 2013 aikana”.  Kyseisen selvityksen laadinta on edelleen kesken ja sitä tehdään yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa siten, että toteutusmalliesitys valmistuu huhtikuuhun 2014 mennessä. Raitiotien kustannukset vastaavasti tarkentuvat, kun yleissuunnitelman valmistelu etenee valittavien raitiotielinjausten osalta. Tarkempi tieto kustannuksista saadaan vasta yleissuunnitelman valmistelun viimeisessä vaiheessa vuoden 2014 lopulla.

Ensimmäisen vaiheen yleissuunnitelman suunnitteluprosessi ja tavoiteaikataulu

Turun raitiotien yleissuunnittelu alkoi tammikuussa 2013. Turun kaupunginhallitus hyväksyi 29.4.2013 § 206 raitiotien yleissuunnitelman tavoitteet otsikkotasolla seuraavasti; 1) Kaupungin kilpailukyky, kasvu ja keskustan vetovoima nousevat, 2) kestävä kaupunkirakenne, 3) sujuva liikennejärjestelmä ja houkutteleva joukkoliikenne, 4) kaupungin asukkaiden viihtyvyys ja hyvinvointi lisääntyvät sekä 5) taloudellisesti kestävä investointi.

Raitiotien linjausvaihtoehdoista laadittiin vertailevat vaikutusarviot asetettujen tavoitteiden suhteen. Reittivaihtoehdoista järjestettiin sidosryhmille kutsutilaisuutena työpaja 5.6.2013, kaikille avoin kysely 13.6.-18.8.2013 ja kaikille avoin yleisötilaisuus 22.8.2013. Vuorovaikutustilaisuuksien jälkeen saadun palautteen perusteella otettiin tutkittavaksi uusia raitiotiereittejä Hirvensaloon ja Linnakaupunkiin. Linjausvaihtoehtojen vertailulla on pyritty löytämään paras raitiotiereitti jokaiseen viiteen reittihaaraan; Hirvensaloon, Linnakaupunkiin, Runosmäkeen, Skanssiin ja Varissuolle.

Raitiotien linjausten valinnan jälkeen voidaan aloittaa ratalinjausten tarkempi suunnittelu (yleissuunnittelu), jossa esitetään mm. raitiotien sijoittaminen katutilaan, pysäkkien sijainti ja muiden liikennejärjestelyjen periaatteet esim. kaistajärjestelyjen osalta ja. Tarkempien suunnitelmien avulla kyetään valituille linjauksille laskemaan kustannusarviot ja laatimaan tarkennetut vaikutusarviot. Yleissuunnitelman perusteella on tavoitteena tehdä kaupunginvaltuuston päätös raitiotien toteuttamisesta alkuvuonna 2015.

Ensimmäisen vaiheen raitiotiereitit

Raitiotien ensimmäisen vaiheen tulisi olla kustannuksiltaan riittävän alhainen, jotta raitiotie olisi kustannustehokas ja toteuttamiskelpoinen sekä Turun kaupungin että valtion näkökulmasta. Tästä johtuen esitetään, että tässä yleissuunnitelmavaiheessa tarkemmat suunnitelmat ja vaikutusarviot laaditaan kolmihaaraiselle ensimmäisen vaiheen raitiotielle.

Laadittujen vertailujen perusteella viidestä tutkitusta reittihaarasta Runosmäen, Skanssin ja Varissuon raitiotielinjoilla saadaan katettua Turun suurimmat aluekeskukset, suurimmat lähiöt, suurimmat työpaikkakeskittymät sekä rautatie- ja linja-autoasemat.

Runosmäen reittihaaralla on paljon olemassa olevaa joukkoliikenteen käyttöä ja Aninkaistensillan läheisyyteen on suunniteltu matkakeskusta, mistä johtuen raitiotiellä on lipputulojen osalta pienet riskit. Runosmäen linjalla on lisäksi runsaasti maankäytön kehittämismahdollisuuksia mm. Matkakeskuksen kohdalla. Runosmäen reittihaaralla on potentiaalinen sijainti varikolle ja raitiotien laajentamismahdollisuus Raisioon.

Skanssin reittihaaralla on vastaavasti merkittävästi maankäytön kehittämismahdollisuuksia sekä raitiotien laajentamismahdollisuudet Kaarinaan.

Varissuon reittihaaran etuina ovat erityisesti runsas olemassa oleva joukkoliikenteen kysyntä tehokkaan maankäytön, Kupittaan työpaikkakeskittymän sekä Kupittaan aseman vuoksi. Tästä johtuen raitiotiellä on pienemmät riskit lipputulojen osalta. Varissuon linjalla on runsaasti maankäytön kehittämismahdollisuuksia erityisesti Itäharjulla ja Kupittaalla.

Hirvensalon ja Linnakaupungin raitioteitä ei nähdä yhtä potentiaalisia kuin Runosmäen, Skanssin ja Varissuon linjoja.  ästä johtuen Hirvensalon ja Linnakaupungin raitiotielinjauksia ei esitetä suunniteltavaksi pidemmälle tässä yleissuunnitelmassa. Heikompaan potentiaaliin nähdään kaksi syytä: 1) Linnakaupungin ja Hirvensalon linjauksen mantereen puolen tehokas maankäyttö sijaitsee lähellä Kauppatoria (alle 3 km linnuntietä), jolloin joukkoliikenteen käyttöä vähentää mm. kävelyn ja pyöräilyn suuri käyttö. Hirvensalossa raitiotien käyttö lisäksi perustuisi lähes täysin vaihdollisiin yhteyksiin busseista, mikä saattaa vähentää joukkoliikenteen houkuttelevuutta. 2) Hirvensalosta ja Linnakaupungista ei ole yhtä hyviä raitiotien laajentamismahdollisuuksia kuin Runosmäen ja Skanssin linjoilta. Linnakaupungin ja Hirvensalon reiteillä raitiovaunujen käyttöasteen arvioidaan jäävän siten alhaisemmaksi kuin Runosmäen, Skanssin ja Varissuon reiteillä.

Raitiotien toteuttamispäätöksen yhteydessä alkuvuonna 2015 tulee kuitenkin linjata tarkoituksenmukaisimmat väylävaraukset mahdollisilla toisen vaiheen reiteillä Hirvensaloon ja Linnakaupunkiin, jotta maankäytön suunnittelussa kyetään varautumaan liikennejärjestelmän ja joukkoliikenteen pitkän aikavälin kehittämiseen.

Ensimmäisen vaiheen reitit Runosmäkeen, Skanssiin ja Varissuolle

Reittivertailun perusteella paras raitiotiereitti kohti Runosmäkeä Kauppatorilta Satakunnantien tai Tampereen valtatien suuntaan kulkee Kauppatorilta reittiä Kauppiaskatu-Maariankatu-Brahenkatu-Matkakeskussilta. Kauppiaskadun reitti mahdollistaa raitiotien jatkamisen Kauppatorilta Tuomiokirkkosillalle, mikä nähdään tarpeelliseksi raitiotieverkon mahdollisesti laajentuessa. Uusi Matkakeskussilta Aninkaistensillan vieressä parantaisi matkaketjun sujuvuutta minkä lisäksi raitiotien haittavaikutukset muulle liikenteelle vähenevät. Uusi Matkakeskussilta on kuitenkin kalliimpi vaihtoehto kuin Aninkaistensillan käyttäminen raitiotiereittinä. Brahenkadun ja Matkakeskussillan linjausta pidettiin kyselyssä parempana reittinä kuin Aninkaistenkadun raitiotielinjausta.

Parhaan raitiotiereitin Matkakeskussillalta Runosmäkeen nähdään kulkevan Nättinummen,  Liinahaankadun ja Munterinkadun kautta. Reitin varrella on tutkituista vaihtoehdoista eniten asukkaita, eniten maankäytön ja yritysten kehitysmahdollisuuksia, edullisin investointikustannus sekä parhaat laajentamismahdollisuudet Länsikeskuksen ja Raision suuntaan. Reitti sai myös eniten kannatusta työpajassa ja kyselyssä. Reitin negatiivisina puolina on hitaampi ja pidempi reitti kuin Tampereen valtatien kautta sekä se, että reitti kulkee virkistysalueen läpi. Haittoja virkistysalueelle pyritään kuitenkin jatkosuunnittelussa minimoimaan leveällä vihersillalla.

Skanssiin parhaaksi raitiotiereitiksi nähdään Uudenmaantien linjaus, koska reittivertailussa rakennus- ja operointikustannukset ovat sillä huomattavasti edullisempia, linjaus on nopeampi ja luotettavampi, laajentamiselle Kaarinan suuntaan on paremmat mahdollisuudet ja reittikyselyssä Uudenmaantietä kannatti 2/3 vastaajista. Reitin negatiivisina puolina ovat Kupittaan työpaikkakeskittymien ohittaminen ja pysäkin jääminen hieman etäälle Skanssin kauppakeskuksen pääovista. Skanssin ja Varissuon raitiotiereitit vaikuttavat toisiinsa ja Skanssin reitti vaikuttaa edelleen mahdolliseen laajennukseen Kaarinaan.

Varissuolle paras raitiotiereitti kulkee reittivertailun perusteella Hämeenkadulta Kiinamyllynkatua Joukahaisenkadulle, josta rakennettaisiin uusi silta Kupittaan aseman eteläpuolelta rautatien ja Helsingin valtatien yli Itäharjulle. Itäharjun läpi kuljetaan Voimakadun ja Kalervonkadun kohdilla, mikä mahdollistaa maankäytön kehittämisen raitiotien varteen. Reitin positiivisena puolena on uusi reitti joukkoliikenteelle ohi Tykistökadun ruuhkaisen sillan. Uusi silta kytkee lisäksi Itäharjun ja Kupittaan alueet nykyistä paremmin toisiinsa. Raitiotiereitti palvelee lisäksi koko Itäharjun aluetta paremmin kuin Hippoksensillan reitti.

Hirvensalo ja Linnakaupunki

Hirvensalon ja Linnakaupungin parhaat raitiotiereitit voidaan jatkossa ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa, mutta reittejä ei suunnitella enää tässä raitiotien yleissuunnitelmassa.

Hirvensalon osalta parhaaksi raitiotiereitiksi osoittautui siltapari Martinsilta-Myllysilta. Tällöin Kauppatorilta kuljettaisiin Martinsiltaa Stålarminkadun kautta Hirvensaloon ja Kauppatorille kuljettaisiin vastaavasti Hirvensalosta Stålarminkadun ja Myllysillan kautta. Reitin nähdään muuttavan Aurajoen kulttuuriympäristöä vähemmän kuin uuden sillan. Lisäksi liikenteelliset haitat ja ruuhkat ovat pienempiä kuin käytettäessä Martinsiltaa molempiin suuntiin. Reitti edellyttää autokaistojen siirtämistä joukkoliikenteelle mm. Martinkadulla ja Hirvensalon sillalla.

Linnakaupunkiin parhaaksi raitiotiereitiksi arvioidaan reittivertailun perusteella Humalistonkatua ja radan viertä kulkeva linjaus. Tämä reitti nähdään luotettavimmaksi ja nopeimmaksi. Sen arvioidaan edistävän Linnakaupungin toteutumista paremmin kuin Puutarhakadun reitin, taloudellisesti vaihtoehto arvioidaan kestävimmäksi ja yhteys mahdolliselle Kiertotähdentien varikolle olisi parhaiten järjestettävissä. Reitti sai myös eniten kannatusta työpajassa.

Suunnittelun laajentaminen Raision ja Kaarinan osalta

Runosmäen ja Skanssin linjoilta raitiotietä kyetään mahdollisessa hankkeen toisessa vaiheessa tarvittaessa jatkamaan Raision ja Kaarinan keskustoihin. Tämä auttaisi vahvistetussa Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa esitettyä kaupunkikehittämisen kohdealueen toteutumista. Maakuntakaavassa suunnittelumääräyksenä kaupunkikehittämisen kohdealueen osalta on todettu, että yhdyskuntarakennetta tulee tiivistää ja rakentamistehokkuutta lisätä alueella sekä rakenteen tiivistämisen tulee olla ympäristön laatua kehittävää. Laajentamalla Runosmäen, Skanssin ja Varissuon raitiotielinjoja myöhemmin Raisioon ja Kaarinaan katettaisiin näillä raitiotielinjauksilla jo suurin osa keskuksista, työpaikkakeskittymistä ja liikenneterminaaleista.

Raitiotien mahdollinen jatkoyhteys Raisioon ja Kaarinaan investointihankkeen toisessa vaiheessa tulisi tässä vaiheessa ottaa mukaan suunnitteluun, jotta kaupunkien maankäytön suunnittelussa osattaisiin varautua pitkäjänteiseen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiseen ja kaupunkirakenteen strategiseen suunnitteluun.

Raision ja Kaarinan puolelle esitetäänkin laadittavaksi reittivertailu tässä vaiheessa vain karkeasti vaikutuksia arvioiden. Suunnittelu- ja arviointitarkkuus vastaisi Turussa jo tehtyä liitteenä 1. olevaa linjausvaihtoehtojen vertailua. Raision ja Kaarinan linjausten varrella ei suunniteltaisi tässä vaiheessa laajemmin maankäyttöä vaan oletukset maankäytöstä perustuvat Turun kaupunkiseudun rakennemalliin 2035.  Raision ja Kaarinan mukaan ottaminen työohjelmaan aiheuttaa suunnittelukonsultin tarjouksen perusteella enintään 30.000 euron kustannuksen, joka olisi perusteltua jakaa tasan Turun, Raision ja Kaarinan kaupunkien kesken. Lisäksi Varsinais-Suomen liitto on ilmoittanut varautuneensa kyseisen kuntarajat ylittävän selvityksen kustannuksiin osana nykyisen maakuntakaavan toteutuksen suunnittelua.

Varikon sijainti ja pysäkkipituus

Turun raitiotien ensimmäisen vaiheen reittihaaroista Varissuon ja Skanssin reiteillä ei ole tunnistettu hyviä varikon sijaintipaikkoja. Tästä johtuen varikkoa esitetään Runosmäen reitin varrelle, mikä edellyttäisi Runosmäen raitiotiehaaran toteuttamista hankkeen ensimmäisessä vaiheessa.

Runosmäen reitillä tunnistettiin kaksikin potentiaalista raitiotievarikon paikkaa. Toinen sijaitsee Rieskalähteentiellä reitin varrella ja toinen Varusmestarintiellä reitin päässä. Rieskalähteentien varikkosijainti on osoittautunut vertailussa paremmaksi, koska kyseisellä sijainnilla siirtymät varikolta raitiotiejärjestelmän eri kohteisiin ovat lyhyempiä, kunnallistekniikka on välittömästi saatavilla, pohjaolosuhteet ovat hyvät, tarvitaan lyhyt yhdysraide ja sijainnilla on synergiaetuja linja-autovarikon kanssa.

Varissuon reitillä Itäharju voisi nykytilanteessa olla mahdollinen raitiotievarikon paikka, mutta Itäharjua on pidettävä tulevaisuudessa sijaintinsa puolesta osana E18 kehityskäytävää valtion ja Turun kaupunkiseudun kasvisopimuksen tavoitteiden kannalta soveltumattomana varikkotoimintaan. Skanssin reitillä Turun kuntarajojen sisältä ei löydy potentiaalista raitiotievarikon paikkaa.

Raitiotien pysäkkikorokkeen pituus vaikuttaa pysäkkien sijoittamismahdollisuuksiin sekä raitiovaunun enimmäispituuden kautta raitiotiejärjestelmän laajentamismahdollisuuksiin. Varautumalla enintään 47 metrin pysäkkikorokkeisiin voidaan varautua noin 300 matkustajan raitiovaunujen käyttöön, minkä arvioidaan riittävän Turussa pitkällä aikavälillä. Ensimmäisessä vaiheessa raitiotien pysäkkikorokkeet voivat olla lyhyempiä, esimerkiksi 33 metriä. Pysäkkikorokkeen lisäksi luiskat ja suojatiet lisäävät kuitenkin pysäkin pituutta noin 20 metrillä.

Vertailu nykyisen kaltaiseen bussijärjestelmään ja raitiotien kaltaisiin superbusseihin

Raitiotien yleissuunnitelman vaikutukset arvioidaan ensimmäisen vaiheen reiteille Runosmäkeen, Skanssiin ja Varissuolle. Raitiotien vaikutuksiin mm. matkustajamäärän osalta vaikuttaa merkittävästi maankäyttö sekä joukkoliikenteen osalta bussilinjasto, liikenteen infrastruktuuri ja joukkoliikenneväline.

Turun raitiotien toteuttamispäätöksen pohjaksi esitetään arvioitavaksi neljä vaihtoehtoa vuoden 2035 tilanteessa.

Kaikissa tutkittavissa vaihtoehdoissa Turun kaupungin kokonaisasukasmäärä on sama ja ainoastaan sen sijoittuminen vaihtelee.

-   VE0+ on nykyisen kaltainen bussijärjestelmä ilman raitiotietä ja nykytilannetta vastaava liikenteen infrastruktuuri ilman voimakkaita joukkoliikenne-etuuksia. VE0+:ssa uusi maankäyttö on toteutunut hajaantuneemmin kuin muissa vaihtoehdoissa. Tämän vaihtoehdon avulla voidaan vertailla raitiotien ja nykyisenkaltaisen bussijärjestelmän eroja.
-  VE1A on kolmihaarainen raitiotie, jossa on vähän liityntäliikennettä eli vaihtoja busseista raitiovaunuihin. Raitiotielinjat kulkevat Kauppatorilta Runosmäkeen, Skanssiin ja Varissuolle. Raitiotielinjoilla on voimakkaat joukkoliikenne-etuudet kuten joukkoliikennekaistat. Uutta maankäyttöä on sijoitettu voimakkaasti raitiotien läheisyyteen.

-  VE1B on kolmihaarainen raitiotie, jossa on paljon liityntäliikennettä eli vaihtoja busseista raitiovaunuihin. Raitiotielinjat kulkevat Kauppatorilta Runosmäkeen, Skanssiin ja Varissuolle. Raitiotielinjoilla on voimakkaat joukkoliikenne-etuudet kuten joukkoliikennekaistat. Uutta maankäyttöä on sijoitettu voimakkaasti raitiotien läheisyyteen. Tämän vaihtoehdon avulla voidaan vertailla bussilinjaston vaikutusta raitiotiepohjaiseen joukkoliikennejärjestelmään mm. joukkoliikenteen houkuttelevuuden ja operointikustannusten osalta.

-  VE2A on kolmihaarainen superbussiverkosto, jossa on vähän liityntäliikennettä eli vaihtoja tavallisista busseista superbusseihin. Superbussilinjat kulkevat Kauppatorilta Runosmäkeen, Skanssiin ja Varissuolle samoja reittejä kuin raitiotie VE1A:ssa ja VE1B:ssä. Superbussilinjoilla on raitiotietä vastaavat voimakkaat joukkoliikenne-etuudet kuten joukkoliikennekaistat. Liikennöinti voidaan järjestää esimerkiksi tuplanivelbusseilla. Uutta maankäyttöä on sijoitettu superbussireitin läheisyyteen, mutta myös muualle hajaantuneemmin kuin raitiotievaihtoehdoissa. Tämän vaihtoehdon avulla voidaan vertailla raitiotien ja superbussien eroja.

Superbusseilla tarkoitetaan tässä raitiotien yleissuunnitelmassa BRT:n (bus rapid transit) tapaista busseihin perustuvaa raitiotiemäistä liikennöintiä. Superbussien liikennejärjestelyt kuvataan yleissuunnitelman vertailussa samanlaisina kuin raitiotiellä. Matkanopeuden varmistamiseksi valtaosa reitistä kulkee omilla kaistoilla keskellä katua voimakkailla joukkoliikenne-etuuksilla varustettuna riittävän pitkällä pysäkkivälillä. Pysäkit ovat järjestelyiltään korkeatasoisia mm. esteettömyyden ja varustelun osalta. Superbusseihin kuljetaan raitiovaunujen tapaan kaikista ovista käyttäen avorahastusta. Liikennöinti voidaan järjestää esimerkiksi 25-metrisillä tuplanivelbusseilla. Tavoitteena on pyrkiä kilpailemaan houkuttelevuudessa autoliikenteen kanssa.

Raitiotien varren maankäyttö

Turun raitiotien yleissuunnittelua varten on laadittu maankäyttökuvaus. Se on asiantuntija-arvio siitä, miten Turun kaupungin maankäyttö kehittyy vuoteen 2035 mennessä ns. raitiotiekäytävillä. Maankäyttökuvausta käytetään raitiotien yleissuunnitelmassa mm. liikenne-ennusteen laadinnassa. Maankäyttökuvaus on laadittu kolmelle skenaariolle: Nykyisen kaltaiselle linja-autoihin perustuvalle joukkoliikenteelle (VE0+), kolmihaaraiselle raitiotielle (VE1A ja VE1B) sekä kolmihaaraiselle superbussiverkostolle (VE2A). Eri skenaarioissa kokonaisrakentamisen määrä on oletettu olevan sama. Joukkoliikenteen on arvioitu vaikuttavan uusien maankäyttöalueiden sijoittumiseen ja toteutumisjärjestykseen, mutta ei rakentamisen kokonaisvolyymiin, jonka oletetaan toteutuvan Turun kaupunkiseudun rakennemallin 2035 mukaisesti.

Raitiotievaihtoehdoissa ns. raitiotiekäytävillä (noin 500 metrin etäisyys raitiotielinjasta) arvioidaan olevan vuonna 2035 enemmän maankäyttöä kuin nykyisen kaltaisessa bussijärjestelmässä (VE0+) tai superbussivaihtoehdossa (VE2A). Raitiotievaihtoehdoissa (VE1A ja VE1B) kolmella raitiotiehaaran vyöhykkeellä arvioidaan vuonna 2035 olevan noin 8750 asukasta enemmän kuin VE0+:ssa ja noin 2820 asukasta enemmän kuin superbussivaihtoehdossa (VE2A). Käytetyillä oletuksilla raitiotievaihtoehdoissa (VE1A ja VE1B) arvioidaan vuonna 2035 olevan kolmella raitiotiehaaran vyöhykkeellä noin 2930 työpaikkaa enemmän kuin VE0+:ssa ja noin 1000 työpaikkaa enemmän kuin superbussivaihtoehdossa (VE2A).

Kiinteistötaloudelliset vaikutukset

Turun raitiotien linjausten kiinteistötaloudellisista vaikutuksista on laadittu selvitys. Tarkastelu on tehty viisihaaraiselle raitiotieverkolle. Selvityksessä arvioitiin raitiotien muodostamia kokonaistuloja Turun kaupungille. Kokonaistuloissa on huomioitu kaupungin maanomistuksen osalta tonttien luovutuksesta saatavat tulot, yksityisen maanomistuksen osalta maankäyttösopimuskorvauksina saatavat tulot, tulojen arvioitu toteutumisaikataulu ja hintojen ajallinen kehitys. Kiinteistöverotulojen kasvua ei ole huomioitu tarkastelussa. Myöskään yksityisille maanomistajille kohdistuvaa lisätuloa tai olemassa olevien rakennettujen kiinteistöjen arvonnousua ei ole huomioitu, koska näitä vaikutuksia ei todennäköisesti saada ohjattua raitiotiestä aiheutuvan investoinnin kattamiseen. Vuonna 2012 laaditussa selvityksessä kiinteistöjen arvonnousuksi arvioidaan nelihaaraisella raitiotieverkolla vuonna 2025 noin 335-595 miljoonaa euroa, josta 20-36 miljoonaa euroa kohdistuisi Turun kaupungille ja loput lähinnä kiinteistöjen omistajille.

Merkittävimmät raitiotien aiheuttamat lisätulot Turun kaupungille syntyisivät selvityksen mukaan Skanssin raitiotiehaarasta ja ne ovat noin 28 miljoonaa euroa enemmän kuin bussivaihtoehdossa. Seuraavaksi suurimmat raitiotien aiheuttamat lisätulot syntyisivät Runosmäen (+12 MEUR), Linnakaupungin (+9 MEUR), Hirvensalon (+7 MEUR) ja Varissuon (+4 MEUR) linjoista. Kaikilta viideltä haaralta yhteensä raitiotien arvioidaan tuottavan lisätuloja noin 57 miljoonaa euroa bussivaihtoehtoon verrattuna. Lisätuloissa ei ole huomioitu raitiotien rakentamiskustannuksia, operointikustannuksia, ylläpitokustannuksia ym. Ne vaikuttavat kuitenkin lopputulokseen kokonaistaloudellisuutta tarkasteltaessa. Laskentaan liittyy lisäksi useita epävarmuuksia ja oletuksia.

Toteutusmallit  ja suunnitteluperiaatteet

Raitiotien suunnitteluperiaatteita määritellään yhdessä Tampereen kaupungin kanssa, minkä otaksutaan edistävän hyväksi todettujen suunnitteluratkaisujen toteutumista ja mahdollistavan tulevaisuudessa esimerkiksi yhteiset kalustohankinnat.

Raitiotien toteutusmalleista laaditaan selvitysraportti yhdessä Tampereen kaupungin kanssa. Vertailtavia vaihtoehtoja ovat ”avaimet käteen” –malli, allianssimalli ja elinkaarimalli.

Liite 1Turun raitiotien ensimmäisen vaiheen yleissuunnitelma, linjausvaihtoehtojen vertailu 16.1.2014

Liite 2Maankäytön kuvaus Turun raitiotien yleissuunnitelman vaihtoehtovertailussa 10.1.2014

Liite 3Turun kaupunkiraitiotien linjausvaihtoehtojen kiinteistötaloudellinen analyysi 9.1.2014

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää, että

-   Turun raitiotien yleissuunnitelma laaditaan kolmelle haaralle Kauppatorilta Runosmäkeen, Skanssiin ja Varissuolle. Raitiotiereitit näihin kohteisiin kulkevat 16.1.2014 päivätyn liitteen 1 mukaisesti.

- Hirvensalon ja Linnakaupungin raitioteiden suunnittelua ei jatketa tässä yleissuunnitelmassa pidemmälle. Raitiotiereitit näihin kohteisiin kulkevat 16.1.2014 päivätyn liitteen 1 mukaisesti.

-   Raitiotien varikko suunnitellaan Rieskalähteentielle.

-   Raitiotien toteuttamispäätöksen pohjaksi vertaillaan neljää vaihtoehtoa: VE0+ nykyisen kaltainen bussijärjestelmä, VE1A kolmihaarainen raitiotieverkko vähäisellä liityntäliikenteellä busseista, VE1B kolmihaarainen raitiotieverkko runsaalla liityntäliikenteellä busseista sekä VE2A kolmihaarainen superbussiverkko vähäisellä liityntäliikenteellä busseista. Superbussien liikennejärjestelyt kuvataan vertailussa samanlaisina kuin raitiotiellä.

-   Yleissuunnitelman vertailussa noudatetaan ohjeellisesti 10.1.2014 päivätyn liitteen 2 mukaisia oletuksia maankäytön kehittymisestä eri vaihtoehdoilla.

-   Raitiotien pysäkkien suunnittelussa käytetään pysäkkikorokkeen enimmäispituutena 47 metriä.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää esittää Raision ja Kaarinan kaupungeille, että raitiotielinjojen jatkamisesta Raision ja Kaarinan keskustoihin laaditaan yhteistyössä reittivertailu liitteen 1 vertailua vastaavasti, jotta maankäytön suunnittelussa osataan varautua pitkän aikavälin liikennejärjestelmän kehittymiseen.

PäätösAsia pantiin pöydälle Arven Sarlundin kannattamana tekemästä ehdotuksesta.