Kaupunginlakimies Jukka Jyrkinen 13.2.2014:

Kiinteistö Oy Kimokatu 2 ja Varsinais-Suomen Ilmastointipalvelu Oy (jälj. myös yhtiöt) ovat 13.12.2013 päivätyllä kirjelmällään uudistaneet jo aikaisemmin käsitellyn vahingonkorvausasian, josta on päätetty kaupunginhallituksen päätöksellä 10.6.2013 § 314, jolla yhtiöiden vaatimukset on hylätty. Vahingonkorvausvaatimus on sama kuin aikaisemmin 43.678,18 euroa (alv 0), mutta asianajokulujen osalta vaatimus on noussut 4.400 euroon (alv 0) aikaisemmasta 2.400 eurosta (alv 0). Lisäksi yhtiöt ovat vaatineet vahingonkorvaukselle korkolain mukaista viivästyskorkoa 14.12.2012 lukien. Korvausvaatimuksen uudistamisen syynä on, että aikaisemman käsittelyn jälkeen on ilmennyt, että vesiliikelaitos oli kausivaihtona vaihtanut vesimittarin 14.9.2010, jolloin vesivahingon aiheuttanut tonttivesijohdon liitoskohta oli avattu ja uudelleen kiinnitetty. Aikaisemmin asiaa on käsitelty siltä pohjalta, että ko. vesijohtoliitos tehtiin noin 20 vuotta sitten, mikä perustuu silloin vesiliikelaitokselta saamaani tietoon.

Kysymyksessä oleva vesivahinko on aiheutunut siitä, että tonttivesijohdon ennen vesimittaria oleva liitos on pettänyt. Tämän liitoksen kaupungin vesilaitos on asentanut sekä silloin kun Varsinais-Suomen Ilmastointipalvelu Oy ja kaupunki ovat 14.2.1992 tehneet Kimokatu 2:n kiinteistön osalta liittymissopimuksen, jolla ko. kiinteistö on liittynyt kaupungin vesi- ja viemärilaitokseen että 14.9.2010, jolloin vesimittari on vaihdettu ns. kausivaihtona.

Jo aikaisemmin on asiaa ja kaupungin vastuuta pohdittu ko. liitoksen ensimmäisen asennustyön (noin 20 vuotta sitten) pohjalta. Viimeksi mainitun osalta viittaan siihen, mitä olen esittänyt 29.5.2013 päivätyssä lausunnossani, joka on otettu kaupunginhallituksen päätökseen 10.6.2013 § 314 (Liite).  Nyt arvioitavaksi tulee, aiheuttaako vesimittarin vaihtotyö 14.9.2010 vahingonkorvausvastuun kaupungille.

Kysymyksessä oleva vesijohtoliitos on pettänyt reilun vuoden kuluttua vesimittarin kausivaihdosta. Olen tiedustellut mittariasentajilta ko. vaihtotyön yksityiskohtia ja saanut vastauksen, että tämän vaihtotyön ovat tehneet pitkään palvelleet asentajat eikä työssä ole ollut mitään normaalista poikkeavaa ja että vaihtotyössä on noudatettu huolellisuutta. Vesiliikelaitokselta saamani tiedon mukaan, jos vesimittari olisi asennettu virheellisesti, vahinko olisi ilmennyt aiemmin kuin vuoden kuluttua asennuksesta. Vesiliikelaitoksen mukaan liitoksen irtoamisen todennäköisenä syynä on rakennuksen/maan painuminen, joka on aiheuttanut tonttivesijohdon irtoamisen. Vesihuoltolain (13 §), liittymäsopimuksen (14.2.1992) sopimusehdon (13 §) ja vesiliikelaitoksen yleisten toimitusehtojen (8 kohta) mukaan tonttivesijohto kuuluu kiinteistön vesihuoltolaitteisiin, joiden kunnossapidosta vastaa kiinteistön omistaja. Tonttivesijohdon tai rakennuksen mahdollinen painuminen on siten kiinteistön omistajan seurattavana ja vastuulla oleva asia.   

Vesimittarin kausivaihto on vesihuoltoon liittyvä toimenpide, josta vastuu tulkintani mukaan määräytyy lähtökohtaisesti vesihuoltolain perusteella. Määräajoin vesimittari vaihdetaan, jotta veden käyttö tulee oikein mitatuksi (mittarin kalibrointikysymys). Mittarin kausivaihto perustuu mittauslaitelakiin. Mittarin kausivaihdosta ei vesiliikelaitoksen liittyjäasiakkaan kanssa tehdä mitään erillissopimusta eikä se siis ole asiakkaan tilaama työ.

Vesihuoltolaki on vesihuoltoa koskeva erityislaki. Vesihuoltolain mukainen vahingonkorvausvastuu (vesihuoltolaki 28 §) on pääsääntöisesti ns. ankaraa vastuuta, mutta tietynlaiset vahingot on rajattu vahingonkorvausvastuun ulkopuolelle. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa vahingot ovat sellaisia, etteivät ne tule korvattavaksi vesihuoltolain perusteella.  

Vesihuoltolain 28 §:n 1 momentti säätelee vesihuollosta henkilöille sekä  yksityiseen käyttöön tai kulutukseen tarkoitetuille ja vahinkoa kärsineen pääasiassa sellaiseen tarkoitukseen käyttämälle omaisuudelle aiheutuneet vahingot. Tällaisesta omaisuudesta ei ole kysymys ko. vahinkoasiassa.

Kaikki ko. vahinkotapahtumassa syntynyt vahinko on esinevahinkoa eikä kysymys ole vesihuoltolain 28 §:n 2 momentin tarkoittamasta liittyjäasiakkaalle aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta tai ko. momentin tarkoittamasta asiakkaalle huolimattomuudella aiheutetusta välillisestä taloudellisesta vahingosta. Liittymäasiakkaana tässä tapauksessa on pidettävä Varsinais-Suomen Ilmastointipalvelu Oy:tä, joka on tehnyt aikanaan liittymäsopimuksen ja jonka nimissä liittymäsopimus edelleenkin on. Liittymäsopimuksen siirrosta ei ole tehty ilmoitusta vesiliikelaitokselle. Vesihuoltolain esitöissä (HE 85/2000 s. 42) asiakkaalla ymmärretään vesihuoltolaitoksen kanssa sopimuksen tehnyttä tahoa. Karkeasti ottaen noin puolet vaadituista vahingoista on aiheutunut kiinteistön rakenteille ja luonnollisena vahingonkärsijänä on Kiinteistö Oy Kimokatu 2. Tässä tapauksessa sillä ei kuitenkaan ole merkitystä, kumpi näistä yhtiöistä on liittyjäasiakas, koska vahingot laadultaan eivät ole vesihuoltolain perusteella korvattavia.

Sitä, voidaanko vahingonkorvausasian ratkaisemiseen vesihuoltolain rinnalla soveltaa vahingonkorvauslakia on vähintäänkin tulkinnanvarainen asia. Yhtiöt katsovat, että tällainen soveltaminen olisi mahdollista. Toisaalta yleisenä juridisena sääntönä on, että erityislaki syrjäyttää yleislain (esim. vahingonkorvauslaki) soveltamisen. Joka tapauksessa vahingonkorvauslain mukainen vastuu edellyttää, että vahinko on aiheutettu huolimattomuudella tai tahallaan. Yhtiöiden tulisi pystyä osoittamaan, että kaupunki on jollakin vahinkotapahtumaan syy-yhteydessä olevalla huolimattomalla toiminnallaan aiheuttanut vahingon, jotta kaupunki voisi olla vahingonkorvauslain mukaisessa vastuussa vahingoista. Viimeksi mainittua yhtiöt eivät käsitykseni mukaan ole osoittaneet.

Kysymyksessä olevasta vesimittarin kausivaihdosta ei ole tehty erillistä sopimusta. Tämän lisäksi ko. vesimittarin vaihtotyö on mittariasentajien ilmoituksen mukaan hoidettu asianmukaisesti ja huolellisuutta noudattaen. Lisäksi vesiliikelaitos katsoo todennäköiseksi syyksi vahinkoon Kiinteistö Oy Kimokatu 2:n tontin epävakaata maata ja siitä johtuvaa rakennuksen/maan painumista. Tämä ei tue kaupungin sopimusperusteista vastuuta asiassa. Lisäksi määrän osalta sopimusperusteinen vastuu voisi olla enintään noin puolet yhtiöiden vaatimasta vahingonkorvauksen kokonaismäärästä, koska vesiliikelaitoksen sopijapuolena voi olla vain toinen näistä yhtiöistä.     

Aikaisemmin asiaa käsiteltäessä yhtiöt ovat ilmoittaneet ensisijaisesti hakevansa vahingonkorvausta vahingoistaan omilta vakuutusyhtiöiltään. Olen sen johdosta tiedustellut yhtiöiltä, onko vakuutuskäsittely jo päättynyt ja miten siinä on käynyt. En ole kuitenkaan saanut vastausta tähän tiedusteluun. Yleensähän vakuutuksista korvataan äkillisesti ja yllättäen syntyneet vahingot, kun taas pitkän ajan kuluessa vähitellen syntyneet vahingot mahdollisesti jäävät korvaamatta.

Yhtiöt ovat esittäneet vahingon määrän osalta selvitystä. Nyt asiaa uudelleen käsiteltäessä on toimitettu myös Varsinais-Suomen Kiinteistökuivaus Oy:n 26.1.2012 päivätty lasku (määrä 22.976,48 euroa) koskien Kimokatu 2:n kiinteistön rakenteisiin aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta aiheutuneita kustannuksia.  

Yhtiöt ovat ilmoittaneet saattavansa asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi, jos kaupunki ei vapaaehtoisesti korvaa yhtiöiden vahinkoja. Mahdollisessa oikeudenkäynnissä kaupungilta tullaan käräjäoikeuden toimesta tiedustelemaan kanta sekä vaatimuksen perusteeseen että määrään. Kaupunginhallituksen toimivaltaan kuuluu vahingon myöntäminen.

Kaupunginhallitus hylännee perusteettomana Kiinteistö Oy Kimokatu 2:n ja Varsinais-Suomen Ilmastointipalvelu Oy:n 13.12.2013 päivätyn vahingonkorvausvaatimuksen kokonaisuudessaan. Samalla kaupunginhallitus oikeudenkäynnin asianmukaiseksi hoitamiseksi oikeuttanee kaupungin asiamiehen mahdollisessa oikeudenkäynnissä myöntämään vahingon määräksi ko. asiassa enintään 43.678,18 euroa (alv 0).

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää perusteettomana kokonaisuudessaan hylätä Kiinteistö Oy Kimokatu 2:n ja Varsinais-Suomen Ilmastointipalvelu Oy:n kirjelmillään 13.12.2013 kaupungille esittämän vahingonkorvausvaatimuksen ja siihen liittyvän viivästyskorkovaatimuksen sekä asianajokulujen korvaamista koskevan vaatimuksen liittyen Kimokatu 2:n kiinteistöllä 2.10.2011 tapahtuneeseen vesivahinkoon. Samalla kaupunginhallitus päättää, että kaupungin oikeudenkäyntiasiamies saa myöntää vahingon määräksi kysymyksessä olevan asian mahdollisessa oikeudenkäynnissä enintään 43.678,18 euroa.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.