1. Kokeiluun hakeva kunta/kunnat
Turun kaupunki
2. Kokeilun vastuukunta
Turun kaupunki
3. Kunnan/alueen vastuuhenkilö: (nimi, yhteystiedot, kunta, organisaatio)
Antti Kirkkola, yhteysjohtaja
050 559 0103
Turun kaupunki, konsernihallinto
4. Kunnan/alueen yhteyshenkilö:
Pasi Ahola, erityisasiantuntija
040 120 7326
Turun kaupunki, konsernihallinto / kaupunkikehitysryhmä
5. Hakeeko kunta/alue hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kokeiluun? *
5.1 Hyvinvoinnin integroidun toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu:
A. Lakisääteisten yksilöllisten palvelusuunnitelmien yhdistäminen
B. Tiedonsaanti yksilöllisten palvelusuunnitelmien tekemiseksi yhden toimintayksikön alaisessa toiminnassa
5.2 Mikä on kokeiluun osallistuvien kunnan/alueen hyvinvointipalvelujen organisaatiorakenne? (lautakunnat, virastot)
Hyvinvointitoimiala, sivistystoimiala sekä vapaa-aikatoimialan nuorisopalvelut. Sosiaali- ja terveyslautakunta, kasvatus- ja opetuslautakunta sekä nuorisolautakunta.
5.3 Mikä on kunnan/alueen toimintojen ja prosessien kehittämistilanne hyvinvoinnin integroidun toimintamallin osalta?
Sosiaali- ja terveystoimi yhdistettiin 2009. Toimialan tilaajatoiminnot organisoitiin tällöin elinkaarimallin mukaisesti, jolla tavoiteltiin kokonaisnäkemystä ikäryhmän (lapset ja nuoret, nuoret aikuiset, työikäiset, ikäihmiset) palvelutarpeesta, palveluprosesseista ja järjestämisvaihtoehdoista.
Varhaiskasvatus siirrettiin opetustoimen yhteyteen 2010. Ammatillinen koulutus siirrettiin opetustoimen yhteyteen 2011. Varhaiskasvatuksesta, yleissivistävästä koulutuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta yhdistetty kasvatus- ja opetustoimi aloitti toimintansa 2011. Sosiaali- ja terveystoimi on muuttunut hyvinvointitoimialaksi sekä kasvatus- ja opetustoimi sivistystoimialaksi vuoden 2013 alusta. Vapaa-aikatoimialaksi yhdistettiin kulttuuritoimi sekä liikunta- ja nuorisopalvelut. Sivistystoimialalla on vuodesta 2010 lähtien puututtu eri palvelumuotojen nivelkohtiin (päivähoito-peruskoulu ja peruskoulu-nuorisoaste) yhdenmukaistamalla toimintatapoja sekä siirtymällä pääosin sähköiseen toimintaympäristöön.
Turun hyvinvointitoimiala kehittää lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäiseviä palveluja sekä jalkautuvia erityspalveluja Kaste-rahoitetun Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hankkeen avulla yhteistyössä sivistystoimialan kanssa. Nuorisopalvelut ovat niin ikään mukana kehittämisessä. Työ ulottuu varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Tavoitteena on tehdä toimialarajat ylittävä yhteinen ehkäisevän työn toimintamalli sekä toimintatavat erityispalvelujen tuen viemiseen peruspalvelujen, esim. päiväkodin tai koulun toimintaympäristöön.
Sosiaalityö ja varhaiskasvatus pilotoivat lastensuojelun tukitoimena varhaiskasvatuksessa olevia lapsia koskevaa raportointiyhteistyötä. Varhaiskasvatus raportoi suoraan sosiaalityön asiakastietojärjestelmään.
5.4 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan?
Lapsen / nuoren / asiakkaan yhteistä suunnitelmaa edistäisi, mikäli nyt perusopetuksessa käytössä oleva jaottelu yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen ulotettaisiin kaikkeen kunnan järjestämisvastuulla oleviin lasten, nuorten ja perheiden palveluihin.
Neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä yhteinen suunnitelma ja tietojen helpompi jakaminen edistäisi. Mikäli lapsi tarvitsee esimerkiksi terapiapalveluja, kokonaisuus pysyisi hallittavana ja mahdollistaisi esimerkiksi varhaiskasvatuksen erityispalvelujen nykyistä tehokkaamman hyödyntämisen.
Yhteisten suunnitelmien ulottaminen lastensuojeluun tai lasten ja nuorten psykiatriaan edellyttää tietosuojaa koskevia lakimuutoksia. Yhteistä suunnitelmaa on esitetty.
Sivistystoimialalla halutaan tiivistää moniammatillista, sektorirajat ylittävää yhteistyötä uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti nuoriso-, kasvatus-, opetus- sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä. Tietojensaantioikeudet nousevat keskeisesti esille käsiteltäessä yksittäisen opiskelijan tilannetta monialaisessa työryhmässä. Työn onnistumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että oppilaan suostumuksella kootun ryhmän jäsenet saavat toisiltaan ja saavat luovuttaa toisilleen sekä opiskeluhuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Opiskeluhuollon päähuomio on yhteisöllisessä ennaltaehkäisevässä opiskeluhuollossa, johon kaikki koulun toimijat osallistuvat sekä psykologin, kuraattorin ja kouluterveydenhuollon asiantuntijoiden kahdenkeskinen työ oppilaan kanssa.
Palvelusuunnitelmien yhdistäminen yhdeksi olisi lasten ja nuorten palveluissa suuri muutos. Näkökulma on sama kuin perhekeskustoimintatavassa, jota STM esimerkiksi hanketoiminnassa vahvasti ajaa. Yhteinen suunnitelma selkiyttäisi erityisesti paljon palveluja käyttävien perheiden tilannetta. Kunnalle vaikutuksena esimerkiksi päällekkäiset lähetteet vähenisivät, mikä tuottaisi mahdollisesti resurssisäästöä tai mahdollisuutta uudelleen allokointeihin. Toteuttaminen on kankeaa, ellei toimintojen välistä tiedonsaantia helpoteta.
Turussa valmistellaan pedagogisen kokonaiskuntoutuksen osaamiskeskusta, jossa ovat mukana päätoimijoina keskitetyn palvelun koulut (erityisopetus), lastenneurologia (vastaa erityiskoulujen kouluterveydenhuollosta) sekä muut lasten ja nuorten kuntoutukseen ja terveydenhuoltoon osallistuvat tahot. Tässä lapsen tai nuoren yhteisen suunnitelman hyödyt ovat nousseet esille. Esimerkiksi monia Kelan kustannettavaksi esitettäviä kuntoutuksia voidaan sisällöllisesti hoitaa hyvin toimivan erityiskoulun arjessa ilman erillisiä terapian järjestämisiä, kuljetuksia jne.
Työikäisten palveluissa Kaste-rahoitetussa Palvelumuotoilulla parempia palveluja riskiryhmille on sama kokonaisvaltaisen palvelun ajatus.
5.5 Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä?
Toimialoilla seurataan palvelujen kustannuksia, mutta toimialat ylittävää kustannusseurantaa ei ole. Väestöosuuksia seurataan. Sivistystoimialalla on teemaan liittyviä asiakaskyselyiden tuloksia. Soveltuvia mittareita voisi löytyä myös kouluterveyskyselystä.
5.6 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta
Timo Jalonen, sivistystoimialan johtaja
Riitta Liuksa, hyvinvointitoimialan johtaja