Johtaja Jukka Laiho ja rahoituspäällikkö Kari Pentti 24.1.2014:

Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä uudet 15.2.2010 § 31 rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteet. Päätöksellä uudistettiin kaupungin sijoitusperiaatteet vuodelta 2002 ja päätettiin uudistaa keskeisiä rahoitusperiaatteita valtuustotasolla. Valtuuston määrittelemien periaatteiden mukaan kaupunginhallitus hyväksyy vuosittain lainannosto- ja sijoitussuunnitelman.

Vuoden 2014 sijoitussuunnitelma on tämän lainannostoesityksen liitteenä

Kaupungin rahoitusasema vuoden 2013 lopulla

Kaupungin maksuvalmius säilyi vuoden 2013 aikana hyvällä tasolla. Vuoden 2013 lainannostosuunnitelman mukaisesti kuntatodistuksia käytettiin tasaamaan kassavarannossa tapahtuvaa vaihtelua. Enimmillään kuntatodistuksia oli liikkeellä 100 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja nostettiin viime vuonna yhteensä 90,3 milj. euroa. Vuoden aikana lyhennettiin vastaavasti 50 milj. euron pitkäaikaisia lainoja. Näin ollen pitkäaikainen velka lisääntyi viime vuonna 40,3 milj. euroa. Lisäksi vuoden vaihteessa oli liikkeellä lyhytaikaista velkaa eli kuntatodistuksia yhteensä 55 milj. euroa, jolloin lainakannan lisäykseksi muodostui 70,3 milj. euroa.

Kaupunki nosti vuoden 2013 pitkäaikaiset lainat erikseen kolmessa erässä. Toukokuussa toteutettiin 50 milj. euron kotimainen joukkovelkakirjalaina, joka on vaihtuvakorkoinen ja viiden vuoden pituinen. Joulukuussa toteutettiin kaksi Saksan lain alla solmittua Schuldschein lainaa. Molemmat ovat 20 milj. euron määräisiä. Toinen laina on 30 vuoden pituinen ja toistaiseksi lainakannan pisin ja toinen 15 vuoden pituinen. Molemmat lainat ovat kiinteäkorkoisia, mutta pitempi laina muutettiin vaihtuvakorkoiseksi erillisellä koronvaihtosopimuksella.

Kaupungin kassavarannon vaihtelut vähenivät viime vuonna nostettujen kuntatodistusten seurauksena. Alimmillaan kassavaranto on ollut 62 milj. euroa ja ylimmillään 160 milj. euroa. Kuukausitasolla menot ja tulot ovat vaihdelleet n. 120 – 150 milj. euron välillä. Yhden päivän aikana tuloja tai menoja on ollut enimmillään 65 milj. euroa (esim. palkanmaksu- tai verotulopäivinä). Vuoden lopussa kassavaranto oli 98 milj. euroa (ilman vahinkorahaston rahoitusomaisuutta, joka oli 35,6 milj. euroa). Täytyy muistaa, että kaupungin kassavarat toimivat koko konsernin likviditeettipuskurina, joka täytyy huomioida arvioitaessa konsernin likviditeettiriskiä.

Rahoitusmarkkinoiden kehitys

Korkomarkkinoilla lyhyet ja pitkät korot ovat vuoden 2013 aikana laskeneet edelleen. Euroopan keskuspankki laski vuoden 2013 aikana ohjauskorkoa kahdesti 0,25 %:n tasolle. Toukokuussa korkoa laskettiin 0,50 %:iin ja marraskuussa 0,25 %:iin. Tosin euriborkorkoihin tällä ei ollut niin merkittävää vaikutusta. Pitkät korot ovat jo nousseet toukokuun ennätyksellisen alhaisista tasoistaan ja alkavat ennakoida alhaisen korkotason päättymistä.

Euroopan rahoituskriisi on selvästi ollut väistymässä vuoden 2013 aikana, vaikka talouskasvua ei vielä ole merkittävästi tapahtunut Euroopassa. Talouskasvun lasku on kuitenkin jo pysähtymässä. Erityisesti USA:ssa talouskasvu on jo voimakkaampaa. Vuoden 2014 loppupuolella ylimääräisen likviditeetin purkaminen ja korkomarkkinoiden kiristäminen arvioidaan alkavan USA:ssa. Eurooppa seurannee kehitystä viiveellä, mutta se voi siirtyä jopa vuoteen 2015.

Kuntasektorin rahoitus

Vuoden 2008 talouskriisin jälkeen tapahtui Euroopassa huomattava kasvu julkisen sektorin menoihin. Erityisesti tämä näkyi vuoden 2011 aikana, jolloin Euroalueen valtionlainoissa tapahtui huomattavaa rahoituskustannusten kasvua. Suomi on toistaisesti välttynyt rahoituskustannusten merkittävältä nousulta. Sen sijaan pankkien vakavaraisuussäädösten kiristyminen on näkynyt pohjoismaisten pankkien rahoituksen kallistumisena ja pankkien taselainauksen marginaalien nousuna myös julkiselle sektorille.

Suomen julkisen sektorin rahoituksessa Kuntarahoitus Oy:n asema on tärkeä. Kuntien takauskeskus takaa Kuntarahoitus Oy:n varainhankinnan. Turun kaupunki on Kuntien takauskeskuksen jäsenkunta ja takaa omalta osaltaan myös Kuntarahoitus Oyj:n varainhankintaa. Kuntasektorin rahoituksessa toimii näin ollen yhteisvastuullisuuden periaate, vaikka jokainen kunta voi hankkia rahoitusta myös omalla nimellään ja näin ylläpitää kilpailua kuntasektorin rahoittamisessa. Viime aikoina kilpailu on selvästi vähentynyt, kun eurooppalaiset pankit ovat vähentäneet antolainaustaan julkiselle sektorille. Myös Kuntarahoitus varautuu vakavaraisuussäädösten kiristymiseen ja on tämän takia joutunut nostamaan rahoituksen hintaa. Suurten kaupunkien osalta suora varainhankinta rahoitusmarkkinoilta on tullut tämän takia ajoittain edullisemmaksi.

Kaupungin lainakannan hajauttaminen

Kaupunginvaltuuston 15.2.2010 hyväksymien rahoitus- ja sijoitusperiaatteiden kohdan 1.3 mukaan kaupunki turvaa rahoituksen saatavuuden ylläpitämällä kaupungin hyvää nimeä markkinoilla ja käyttämällä rinnan erilaisia rahoitusmuotoja ja rahanlähteitä.

Rahoituslähteiden hajautuksen ohella periaatteena on hajauttaa lainakannan maturiteettijakaumaa sekä viitekorkoperusteita, jotta mahdolliset muutokset varainhankinnan saatavuudessa ja markkinakoroissa heijastuisivat mahdollisimman vähän kaupungin rahoituskuluihin. Lainakannan maturiteetin hajauttamisessa pyritään toteuttamaan seuraavanlaista karkeaa hajautusperiaatetta kuitenkin markkinatilanne ja rahoituksen saatavuus huomioiden:

• Ensimmäinen osa lainakannasta pidetään lyhyessä (alle vuoden) maturiteetissa (emittoidut kuntatodistukset), joka on varainhankinnan edullisin komponentti tällä hetkellä, mutta samalla likviditeettiriski eli jälleenrahoitusriski on suurin. Markkinahäiriötapauksessa lyhyt varainhankinta pyritään korvaamaan nopeasti pidemmällä rahoituksella.
• Toinen osa lainakannasta pidetään keskipitkässä maturiteetissa (n. 1- 5 vuotta), jota uusitaan eli jälleenrahoitetaan säännönmukaisesti vuosittain ja pidetään yllä kaupungin hyvää nimeä markkinoilla laskemalla liikkeelle mm. jvk-lainoja sekä säilytetään tuntuma kyseiseen varainhankintakanavaan.
• Kolmas osa lainakannasta hankitaan pitkänä rahoituksena (5 – 30 vuotta), joka on absoluuttisesti kallein osa varainhankinnasta tällä hetkellä, mutta samalla varaudutaan Suomen koko julkisen sektorin luottokelpoisuuden mahdolliseen heikkenemiseen ja edelleen rahoituksen vaikeutumiseen ja hinnan kallistumiseen.  

Lainannostosuunnitelma vuodelle 2014

Kaupunginvaltuuston 2.12.2013 vahvistamassa kaupungin vuoden 2014 talousarviossa ensi vuoden pitkäaikaisten lainojen lisäykseksi on merkitty 100 milj. euroa ja lyhytaikainen velanotto 5 milj. euroa. Kaupungin pitkäaikaisesta lainakannasta erääntyy vuoden 2014 aikana kaksi 20 milj. euron pitkäaikaista lainaa eli yhteensä 40 milj. euroa. Lainakannan lisäykseksi muodostunee näin ollen enimmillään 65 milj. euroa.

Lisäksi talousarviokirjassa todetaan, että kaupunki ylläpitää 340 – 400 milj. euron kuntatodistuslimiittejä tai muita ei-sitovia limiittejä, joita voidaan käyttää tarvittaessa täysimääräisesti lyhytaikaisen maksuvalmiuden turvaamiseksi. Kaupungilla on tällä hetkellä 340 milj. euron kuntatodistusohjelmat ja 4 milj. euroa maksuliiketililimiittejä. Nykyisten kuntatodistusohjelmien määrä on riittävä, mutta pienimpiä yksittäisiä ohjelmia voidaan päivittää ja nostaa hieman, jolla lisätään kilpailua pankkien välillä.

Lyhytaikainen velanotto on tarkoitus toteuttaa kuntatodistuksia liikkeelle laskemalla. Vuoden 2013 lopussa kuntatodistuksia oli liikkeellä 55 milj. euroa. Vuoden 2014 nettomuutos olisi vain 5 milj. euroa, jolloin vuoden 2014 lopussa kuntatodistuksia voisi olla liikkeellä yhteensä 60 milj. euroa. Vuoden 2014 aikana kuntatodistuksia voi silti olla liikkeellä ajoittain merkittävästi tätä suurempi määrä. Kuntatodistuksia on myös tarpeen käyttää tasoittamaan kassavarannon kuukauden sisällä tapahtuvaa vaihtelua erityisesti kaupungin palkkapäivien ja verotulopäivien välillä.

Pitkäaikaiset lainat nostettaneen yhdessä tai useammassa erässä, mutta kuitenkin vähintään 20 milj. euron määräisenä jolloin varainhankinta tulee edullisimmaksi. Todennäköisenä rahanlähteenä lienee varainhankinta suoraan markkinoilta eli kaupungin liikkeelle laskema kotimainen tai ulkomainen jvk-laina tai ns. private placement sekä muussa tapauksessa Kuntarahoituksen taselainat. Pitkäaikainen rahoitus kilpailutetaan aina eri vastapuolien kesken riippumatta rahoituksen hankintakanavasta sekä dokumentaatiosta.

Talousarvion ja taloussuunnitelman mukaisesti pitkäaikaiset lainat kehittyvät vuosina 2014 - 2016 seuraavasti:

Päätöksen pitkäaikaisesta ja lyhytaikaisesta lainannostosta tekee kaupunginhallituksen johtosäännön mukaisesti talous- ja strategiaryhmän johtaja.

Korollisen kokonaisvelan kehitys

Kaupungin pitkäaikainen velkamäärä vuoden 2013 lopussa oli 360,3 milj. euroa ja lyhytaikaisia lainoja eli kuntatodistuksia oli liikkeellä vuoden vaihtuessa 55 milj. euroa. Yhteensä lainakanta oli näin ollen 415,3 milj. euroa. Tämän lisäksi henkilöstökassan ja tytäryhtiöiden talletukset olivat yhteensä 83,8 milj. euroa eli korollinen kokonaisvelka 499,1 milj. euroa. Korollisen kokonaisvelan korko oli 1,78 % vuoden vaihteessa.

Kaupungin nettovelka oli n. 59 milj. euroa vuoden 2013 lopussa. Korollisesta kokonaisvelasta vähennetään kaupungin myöntämät antolainat tytäryhtiöille, kaupungin kassavarat ja vahinkorahaston rahoitusomaisuus, jolloin saadaan kaupungin nettovelka. Nettoantolainaus tytäryhtiöille on vuonna 2014 n. 41 milj. euroa eli nettovelka tulee nousemaan lainanoton vuoksi vuonna 2014 n. 26 milj. euroa, jolloin nettovelka olisi n. 85 milj. euroa.

Suurin osa kaupungin lainakannasta on suojattu koronnousua vastaan koronvaihtosopimuksilla. Tosin kolmasosa suojauksesta on 2 – 3 vuoden mittaisia. Suojausastetta on tarpeellista nostaa erityisesti ko. erääntymisajankohdista eteenpäin. Uudet pitkäaikaiset lainat nostetaan yleensä vaihtuvakorkoisena. Myöhemmin lainojen korkoperustetta voidaan muuttaa markkinatilanteen mukaan koronvaihtosopimuksella. Suojausastetta tulisikin ajallisesti jatkaa nykyistä pitemmälle.

Vuoden 2014 aikana on tarkoitus kiinnittää myös erityistä huomiota konsernivelan suojaukseen. Toisin sanoen tytäryhtiöiden lainakannan korkokustannusten vaihtelua pyritään pienentämään solmimalla uusia koronvaihtosopimuksia.

Kassavarannon ja muiden sijoitusten tuotto vuonna 2013

Kassavaranto vuoden 2013 lopussa oli n. 98 milj. euroa (ilman vahinkorahaston erityiskatteisia sijoituksia). Keskimäärin kassavaranto oli n. 110 milj. euroa. Vuoden 2013 aikana korot säilyivät alhaalla ja yritys- sekä pankkien korkoinstrumenttien marginaalit laskivat vuoden aikana. Tämän seurauksena kassavarannon sijoituksista muodostui pääomavoittoja rahoitustuloihin. Kassavarannon tuotoksi muodostui yhteensä n. 2,2 milj. euroa (eli 1,97 % keskimääräiselle kassavarannolle) jakaantuen korkotuloihin, emissiovoittoihin ja arvonpalautuksiin, vaikka noin puolet kassavarannon määrästä oli maksuliiketileillä. Lisäksi rahoitusomaisuuteen jää realisoimattomia arvonnousuja. Talousarviossa tuotoksi oli arvioitu 1,05 milj. euroa.

Omien rahastojen osalta vahinkorahaston pääoma oli vuoden vaihteessa 40,6 milj. euroa, joista erityiskatteisten (=rahoitusomaisuus, loppuosa sis. kaupungin kassavarantoon) sijoitusten osuus oli 35,5 milj. euroa. Rahaston tuotoksi muodostui 3,02 milj. euroa eli n. 8 %:n tuotto. Talousarviossa oli tuotoksi arvioitu 2,6 milj. euroa. Lahjoitusrahastojen tuotto (koonti) oli 0,89 milj. euroa eli 6,6 % vuoden alun 13,5 milj. euron pääomalle.

Sijoitussuunnitelma 2014

Kaupungin sijoitussuunnitelmassa määritellään sijoitusten painopistealueita ja kassavarannon ja rahastojen allokaatiojakaumat eri instrumenttiluokille.

Sijoitussuunnitelmassa korostetaan myös sijoitusperiaatteiden mukaisia eettisiä periaatteita ja YK:n vastuullisen sijoittamisen toimintamalleja tuloksellisuudesta tinkimättä.

Sijoitusten osalta painotetaan erityisesti kaupungin kassan likviditeettiä. Rahastojen sijoitusten tulee osaltaan tukea kaupungin maksuvalmiutta.

EhdotusEdellä olevaan viitaten esitämme, että

• kaupunginhallitus hyväksyy vuoden 2014 lainannostosuunnitelman, jossa nostetaan enintään 100 milj. euroa pitkäaikaista lainaa vuoden 2014 aikana,
• kaupunki käyttää tarvittaessa maksuvalmiuden niin vaatiessa tai kassavarannon heilahteluita tasaamaan tai korvaamaan edellä mainittua pitkäaikaista rahoitusta jo solmittuja 340 milj. euron kuntatodistusohjelmia täysimääräisesti,
• kaupungin liikkeellä olevien kuntatodistusten määrän nettomuutos vuoden 2014 lopussa on enintään 5 milj. euroa ja kokonaismäärä on enintään 60 milj. euroa,
• kaupunki hajauttaa pitkäaikaisten lainojen korkojakaumaa solmimalla vähintään 20 milj. euron koronvaihtosopimuksia tai nostaa vastaavan suuruisen määrän lainaa kiinteäkorkoisena,
• kassavarannon minimitavoitteena pidetään kaupungin riittävän likviditeetin ylläpitämiseksi 20 milj. euroa.
• kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevan sijoitussuunnitelman vuodelle 2014.

Liite 1Sijoitussuunnitelma vuodelle 2014

Liite 2Kassaraportti 31.12.2013

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää, että

• kaupunginhallitus hyväksyy vuoden 2014 lainannostosuunnitelman, jossa nostetaan enintään 100 milj. euroa pitkäaikaista lainaa vuoden 2014 aikana,
• kaupunki käyttää tarvittaessa maksuvalmiuden niin vaatiessa tai kassavarannon heilahteluita tasaamaan tai korvaamaan edellä mainittua pitkäaikaista rahoitusta jo solmittuja 340 milj. euron kuntatodistusohjelmia täysimääräisesti,
• kaupungin liikkeellä olevien kuntatodistusten määrän nettomuutos vuoden 2014 lopussa on enintään 5 milj. euroa ja kokonaismäärä on enintään 60 milj. euroa,
• kaupunki hajauttaa pitkäaikaisten lainojen korkojakaumaa solmimalla vähintään 20 milj. euron koronvaihtosopimuksia tai nostaa vastaavan suuruisen määrän lainaa kiinteäkorkoisena,
• kassavarannon minimitavoitteena pidetään kaupungin riittävän likviditeetin ylläpitämiseksi 20 milj. euroa.
• kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevan sijoitussuunnitelman vuodelle 2014.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Kokouksessa asiaa oli selvittämässä johtaja Jukka Laiho.

Asian esitteli apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen.