SIVISTYSTOIMIALAN STRATEGINEN SOPIMUS

 

1.SOPIMUKSEN JA TOIMINNAN KUVAUS

 

Sopijatahot

Tämän sopimuksen osapuolia ovat Turun kaupunginhallitus ja Turun kaupungin sivistystoimialan kasvatus- ja opetuslautakunta.

Sopimuksen tarkoitus

Tällä strategisella palvelusopimuksella kaupunginhallitus ja kasvatus- ja opetuslautakunta sopivat kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisen toiminnan lähtökohdista, kehittämistavoitteista ja resursseista.

Sivistystoimialan visio ja arvot

Sivistystoimialan visio

Turussa kasvatus- ja opetuspalvelut mahdollistavat kaiken ikäisille oppijoille edellytykset kehittyä yksilöinä omien vahvuuksiensa ja tavoitteidensa pohjalta.

 

Sivistystoimiala on haluttu työpaikka, jossa työskentelee innostunutta, arvostettua ja osaavaa henkilökuntaa.

 

Turun kasvatus- ja opetuspalvelut ovat maan parhaimmistoa ja toimivat esimerkkinä muille.

 

Sivistystoimialan toiminta-ajatus

Turun sivistystoimialan henkilöstö järjestää laadukkaita ja monipuolisia kasvatus- ja opetuspalveluita yhteiskuntavastuullisesti asiakkaan tarpeista lähtien.

 

Sivistystoimiala edistää Turun seudun vetovoimaisuutta sekä asukkaiden hyvinvointia, elämänhallintaa ja aktiivisuutta.

 

Sivistystoimialan arvot

Sivistystoimialan arvot noudattavat kaupungin yhteisiä arvoja. Näiden arvojen pohjalta on luotu sivistystoimialan ohjaavat periaatteet, jotka ovat

Asiakaslähtöisyys

palvelutarpeiden ennakointi ja joustava reagointi muuttuviin tarpeisiin

palvelut ovat monipuolisia, sisältävät riittävästi valinnan mahdollisuuksia ja ovat joustavasti ja tasa-arvoisesti asiakkaiden käytettävissä

asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen

Osaaminen ja luovuus

monialaisen henkilöstön osaamispääomasta huolehtiminen

muiden osaamisen arvostaminen

ennakkoluuloton uusien keinojen ja menetelmien käyttäminen toiminnassa

rohkea vaihtoehtojen etsintä käytäntöjen toimivuuden lisäämiseksi sekä lähi- että verkko- ja etäpalveluiden avulla

Vastuullisuus

sosiaalinen kestävyys (terveet elämäntavat, oikeudenmukaisuus, hyvät ihmissuhteet)

kulttuurinen kestävyys (suomalaisen ja turkulaisen kulttuurin ja perinteen välittäminen ja arvostaminen sekä monikulttuurinen oppimisympäristö)

ekologinen kestävyys (luonnon monimuotoisuuden ja puhtaan luonnon säilyttäminen tuleville sukupolville, säästeliäs raaka-aineiden ja energian käyttö)

taloudellinen kestävyys (kokonaisvaltainen taloudellisuus, jossa huomioidaan päätöksen vaikutukset tulevaisuudessa myös suhteessa muihin toimijoihin)

Tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus

tasapuolisesti ja oikein kohdennettu tuki kasvulle ja kehittymiselle

tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen toisten ihmisten huomioonottaminen

yhteistoiminta sidosryhmien kanssa (koti, muut hallintokunnat, luottamusmiehet, muut vertaistoimijat, työelämä) paikallisesti, alueellisesti ja kansainvälisesti

toimivat työyhteisötaidot

hyvä johtaminen

Kansainvälisyys

valmius toimia kulttuurikontekstista riippumatta eri tilanteissa, eri kulttuurien ymmärtäminen, omien arvojen ja kulttuuripohjan tiedostaminen

kansainväliseen opiskeluun ja työelämään valmentaminen

liikkuvuuden lisääminen

 

Lyhyt kuvaus toiminnasta ja tavoitteista

Sivistystoimialan tavoitteena on järjestää korkeatasoisia ja laadukkaita kasvatus- ja opetuspalveluja, jotka johtavat aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Henkilöstö on laadukkaan kasvatuksen lähtökohta, joten henkilöstön osaamiseen kohdennetaan resursseja.

Varhaiskasvatusta järjestetään kaupungin omissa päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja avoimena varhaiskasvatustoimintana. Kaupungin ohjaamaa ja valvomaa yksityistä varhaiskasvatusta hankitaan pääsääntöisesti palvelusetelillä. Yksityiset palveluntuottajat tuottavat päiväkotihoitoa, ryhmäperhepäivähoitoa, perhepäivähoitoa sekä leikkitoimintaa. Esiopetusta järjestetään päiväkodeissa ja kouluissa. Esiopetusta ostetaan myös yksityisiltä palveluntuottajilta.

Perusopetusta järjestetään perusopetuslain ja opetussuunnitelman mukaisesti oppivelvollisille. Turun kaupungissa on erikoisluokkatoimintaa mm. kielissä, matematiikassa, liikunnassa, musiikissa ja kuvataiteessa. Kaupungin koulujen lisäksi Turussa perusopetusta tarjoavat myös Turun normaalikoulu sekä Turun Steiner-koulu

Lukiokoulutusta järjestetään lukiolain ja opetussuunnitelman mukaisesti. Lukiokoulutusta annetaan suomenkielisenä Turun kaupungin kuudessa päivälukiossa sekä Turun iltalukiossa, ruotsinkielisenä Katedralskolan i Åbossa ja englanninkielisenä Turun kansainvälisessä koulussa. Kaupungin lukioiden lisäksi Turussa lukiokoulutusta tarjoavat myös Turun normaalikoulun lukio sekä Turun Steiner-koulun lukio. Erityinen koulutustehtävä Turun lukioilla on Kerttulin lukiossa (urheilu- ja ICT-linjat), Puolalanmäen lukiossa (musiikki), Turun klassillisessa lukiossa (ilmaisulinja) ja Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa (meri- ja luonnontiedelinjat) sekä lisäksi Turun Normaalikoulussa IB-linja.

Nuorten ammatillista koulutusta tarjotaan suomeksi ja ruotsiksi ammatillisen koulutuksen lain ja ammatillisten perustutkintojen perusteiden mukaisena tutkintoon johtavana koulutuksena Turun ammatti-instituutissa.. Ammatillisten perustutkintojen lisäksi tarjotaan valmistavaa ja valmentavaa koulutusta.

Oppisopimuskoulutusta tarjotaan Turun oppisopimustoimistossa. Oppisopimuskoulutus toteutetaan henkilökohtaisen opetussuunnitelman perustalta, joka perustuu koulutuskohtaisiin opetussuunnitelmiin.

Ammatillista aikuiskoulutusta tarjotaan ammatillisen aikuiskoulutuslain mukaisena Turun ammatti-instituutissa näyttötutkintoperusteisesti sekä ammatillisesti täydentävää että ammatillisiin perustutkintoihin valmistava koulutusta. Koulutusta toteutetaan valtionosuusperusteisen lisäksi työvoimapoliittisena, oppisopimuskoulutuksena sekä muuna maksullisena koulutuksena.

Turun työväenopistoissa tarjotaan vapaan sivistystyön lain mukaisesti opetusta Turun suomenkielisessä työväenopistossa sekä suomen että muilla kielillä ja Åbo svenska arbetarinstitutissa ruotsinkielellä.

 

Tulosalueiden tarkemmat palvelukuvaukset

 

Varhaiskasvatuksen tulosalue

Päiväkotiyksiköitä on 50 (luvussa ei ole mukana 9 perhepäivähoitoyksikköä ja 3 ruotsinkielistä päivähoitoyksikköä). Vuorohoitoa tuottavia yksiköitä on 7. Hoitajia on työssä (31.7.) 93 kotona työskentelevää, 29 kolmiperhehoitajaa tai varahoitajaa eli yhteensä 122. Avointa varhaiskasvatusta toteutetaan avoimena päiväkotitoimintana 3 yksikössä, 26 leikkipuistossa, 7 leikkikoulussa sekä muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä 7 eri yksikössä. Yksityisiä päiväkotihoidon palveluntuottajia on 16 (30 päiväkotia), ryhmäperhepäiväkoteja on 8 ja perhepäivähoitajia 92 sekä perheen kanssa työsopimuksen tehneitä hoitajia on noin 50.

 

Perusopetuksen tulosalue

Perusopetuksen kouluja on yhteensä 38, joista neljä on ruotsinkielisiä kouluja ja kuuluvat siten ruotsinkielisen kasvatuksen ja koulutuksen tulosalue. Kansainvälinen koulu antaa opetusta englanniksi, kaupunki ostaa ko. opetuksen Turun normaalikoulusta.

 

Lukiokoulutuksen tulosalue

Lukiokoulutusta on keskitetty Turun keskustaan monipuolisen kurssitarjonnan turvaamiseksi yhdistämällä lukioita. Turun lukiot ovat valtakunnallisissa vertailuissa yo-tulosten perusteella maan kärkitasoa.

 

Ammatillisen koulutuksen tulosalue

Ammatillista koulutusta annetaan aloilla, joissa nuorilla realistiset mahdollisuudet työllistyä. Opetusta annetaan kahdessa tutkinnossa suomeksi ja ruotsiksi. Opetuksessa painottuu tekeminen ja työssäoppiminen. Ammatillisen koulutuksen tulosalueella on myös Turun oppisopimustoimisto, jonka sopimuksissa painottuvat rekrytoivat nuorten ja pk-yritysten kanssa tehtävät oppisopimukset.

 

 

Aikuiskoulutuksen tulosalue

Aikuiskoulutuksen tulosalueella sekä tarjotaan aikuisille ammatillista koulutusta Turun ammatti-instituutissa että annetaan suomenkielisessä työväenopistossa yleissivistävää koulutusta muun koulutustarjonnan ulkopuolella oleville. Ammatillisen aikuiskoulutuksen osalta tavoitteena on työllisyyden parantaminen ja ammatillisen osaamisen vahvistaminen. Sen ensisijaisena kohderyhmänä ovat työttömät ja nuorisotakuun mukaiset nuoret. Työväenopiston koulutustarjonnassa otetaan erikseen huomioon maahanmuuttajien ja erityisryhmien koulutustarpeet.

 

Ruotsinkielisen kasvatuksen ja koulutuksen tulosalue

Ruotsinkielisellä kasvatuksen ja koulutuksen tulosalueella turvataan ruotsinkieliset kasvatus- ja koulutuspalvelut. Tulosalueeseen kuuluu ruotsinkielinen varhaiskasvatus (kolme päiväkotia), perus- ja lukio-opetus (neljä peruskoulua ja yksi lukio) sekä ruotsinkielinen työväenopisto.

 

Toimintaympäristön muutostekijät

Haasteina sivistystoimialan palveluja järjestettäessä ovat kaupunginosien eriarvoistuminen, väestörakenteen muutos sekä taloudellisten resurssien riittävyys ja kohdentaminen.

Merkittävimmät uudisrakennushankkeet ovat sopimuskaudella ruotsinkielinen Braheskolan, Syvälahden koulu ja päiväkoti.

Tärkeimmät muutokset Lasten kasvatuksen ja opetuksen pääprosessin näkökulmasta

Varhaiskasvatuksen palveluiden kysynnän odotetaan kasvavan ja siihen vaikuttaa lasten määrän lisääntymisen lisäksi myös palveluun osallistumisaste, jonka on todettu olevan nousussa myös valtakunnallisella tasolla.

Varhaiskasvatuksen järjestämistä ohjaavat lainsäädäntö ja valtakunnallinen ohjeistus sekä kuntien omat ohjausasiakirjat. Päivähoitolain uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi on käynnissä. Lainsäädäntöön on lisäksi valmisteilla muutoksia, jotka saattava vaikuttaa merkittävästi päivähoidon kysyntään. Subjektiivista päivähoito-oikeutta ollaan rajaamassa. Päivähoidon maksuperusteita muutettaneen tuntiperusteiseksi perustuen ennalta varattuihin tunteihin. Lisäksi kotihoidon tukeen on tulossa muutoksia siten, että kotihoidon tukeen on tulossa ns. joustava hoitoraha ja kotihoidon tukea ollaan kohdentamassa molemmille vanhemmille. Lainsäädäntö, kaupungin omat tavoitteet ja palvelujen kysynnän kasvu antavat reunaehdot varhaiskasvatuksen palvelujen järjestämiselle ja kehittämiselle. Turun kaupungin päivitetty varhaiskasvatussuunnitelma on otettu käyttöön syksyllä 2013.

Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma uudistetaan siten, että uusien opetussuunnitelmien on oltava kunnissa käytössä elokuussa 2016.

Perusopetuksessa oppilasmäärien väheneminen on pysähtynyt, oppilasmäärät ovat kääntymässä kasvuun erityisesti alakouluissa. Kehittämisen pinopisteenä oppilaan tuen uudistus ja laadunhallintajärjestelmän kehittäminen.

Perusopetuksen lainsäädäntöön on esitetty muutosta koskien opetusta ja oppilashuoltoa. Muutoksilla edistettäisiin koulujen työrauhaa ja lisättäisiin oppilaiden hyvinvointia ja osallistumismahdollisuuksia. Oppilas- ja opiskelijahuollossa siirrettäisiin painopiste ennaltaehkäisyyn.

Nuorisotakuu edellyttää, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

Tärkeimmät muutokset Nuorten ja aikuisten koulutuksen pääprosessin näkökulmasta

Yhteisvalinnassa perusasteen päättäneet ja lisäopetuksen, valmistavan koulutuksen tai kansanopiston opinnot suorittaneet sekä ilman toisen asteen tutkintoa olevat saavat lisäpisteitä toisen asteen opiskelijavalinnoissa ensi vuoden yhteisvalinnassa ja toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneet ohjataan aikuiskoulutukseen.

Uusi opiskelijahuoltolaki toteutuessaan edellyttää sekä lukioon että ammatilliseen koulutukseen uusien kuraattorien ja psykologien palkkaamista. Näihin on pyritty varautumaan talousarviossa ja henkilöstösuunnitelmassa siten, että sekä ammatilliseen että lukiokoulutukseen lisätään yksi kuraattori ja yksi psykologi.

Jos oppivelvollisuus pidennetään vuodella, kuntien pitäisi kustantaa esimerkiksi koulukirjat ja muut varusteet lukion ja ammattikoulun ensimmäisellä vuosikurssilla sekä maksaa oppilaiden opetuskäynti ym. kustannukset. Tämä lisäisi Turun sivistystoimialan kustannuksia arviolta 1-2 miljoonaa euroa. Tätä ei ole otettu huomioon talousarviossa.

Lukiokoulutuksessa siirrytään vuodesta 2016 alkaen vaiheittain sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Oppilashuoltolaki toteutuessaan edellyttää lisäpanostuksia kuraattori- ja psykologipalveluihin niin lukioissa kuin nuorten ammatillisessa koulutuksessa. Lukioiden tuntijaon ja opetussuunnitelman uudistustyö on käynnissä.

Ammatillisessa koulutuksessa koulutuksenjärjestäjien on otettava käyttöön laadun varmennusjärjestelmä vuoteen 2015 mennessä.

Turulle on myönnetty yhdessä muiden varsinaissuomalaisten koulutuksen järjestäjien kanssa Taitaja 2015 kilpailujen järjestämisoikeudet.

Aikuiskoulutuksen osalta merkittävä muutos tulee olemaan kilpailuneutraliteettiin liittyvä muutos, joka siirtymäajan jälkeen 2016 kieltää kuntia tai kuntayhtymiä osallistumista maksullisista koulutuksista käytäviin kilpailutuksiin muun muassa työvoimapoliittisten koulutusten osalta.Toiminnan kehittämislinjaukset ja kehittämissuunnitelma

Kehittämistyön keskiössä on nuorisotakuun toteuttaminen, osallisuus ja koulutuksellinen tasa-arvo, vieraskielisen väestön kielitaidon kehittäminen, hyvinvoinnin lisääminen sekä käyttöenergiansäästö. Kehittämistyössä tehdään tiivistä yhteistyötä kaupunkitasolla, seudullisesti, maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisema Koulutus ja tutkimus vuosina 2011-2016 Kehittämissuunnitelma linjaa toimialan järjestämien palvelujen kehittämistä valtakunnallisesti. Sopimuksen voimassaoloaikana laaditaan paikallinen kehittämissuunnitelma.

Lasten kasvatus ja opetus

Tarkastuslautakunnan vuonna 2013 tekemässä arvioinnissa varhaiskasvatuksesta todetaan: ”Kaupungin eri alueiden välillä on eroa päivähoitopaikan saatavuudessa lähipalveluna. Kaikilta osin subjektiivinen oikeus neljän kuukauden kuluessa saatavaan päivähoitopaikkaan ei Turun kaupungissa toteudu. Tämä aiheuttaa paineita palveluohjaukselle.” Palveluiden riittävyyden ja monipuolisuuden takaaminen tulee nostaa keskeiseksi kehittämisalueeksi varhaiskasvatuksessa.

Perusopetuksessa jatketaan yleisen, tehostetun ja erityisen tuen toimintamallin toteuttamista lain mukaisesti lähikouluperiaatteella.

Turku sai vuosiksi 2013 – 2014 perusopetusryhmien pienentämiseen valtionavustusta 2 491 100 euroa, mikä on 748 580 euroa edellisvuotista enemmän. Lisäksi Turku sai Opetus- ja kulttuuriministeriöltä erityisavustusta tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin 2 237 182 euroa. Kaksikieliset kunnat saavat valtionosuutta 12 % suomenkielisiä kuntia enemmän ruotsinkielisten koulujen ylläpitoon suomenkielisten rinnalla. Em. syistä ruotsinkielisten koulujen resursointi on jonkin verran suomenkielisten koulujen resursointia korkeampi.

Nuorten ja aikuisten koulutus

Toisen asteen koulutuksen vetovoimaa ja laatua kehitetään sekä läpäisyastetta pyritään edelleen vahvistamaan puuttumalla keskeyttämisen syihin ja tukemalla valmistumista sekä kehittämällä pedagogiikka.

Opettajien pedagogista osaamista, TVT-valmiuksia, työelämäyhteyksiä ja yrittäjyyskasvatuksellisia valmiuksia vahvistetaan.

Opiskelijoiden osallisuutta ja tasa-arvoisuutta vahvistetaan.

Valtionosuuteen oikeuttavat paikat pidetään käytössä talousarvion sallimissa rajoissa.

Kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarvioesityksessä ei ole voitu varautua toimintoihin, joiden osalta puuttuvat valtion päätökset ja joiden rahoittamiseen on saatavissa valtionosuuksia. Tällä sopimuksella kaupunginvaltuuston on sitouduttava seuraaviin talousarviovarauksiin , joiden toteutuminen edellyttää lisätalousarviota, jos valtio tekee näiden rahoittamiseksi positiiviset päätökset:

Taitaja2015 kisojen harkinanvaraisen avustuksen hakeminen ja käyttäminen kisojen rahoitukseen.

Turulle myönettyjen 30 ammatillisen peruskoulutuksen lisäpaikan vastaanottaminen ja niiden rahoittaminen näiden paikkojen tuottamalla valtionosuudella.

Oppisopimuksen talousarvion pohjana olevien paikkojen yli menevien paikkojen osalta sopimusten tekeminen ja niiden rahoittaminen näiden paikkojen tuottamalla valtionosuudella. Oppisopimuksen osalta talousarvion pohjana on 390 perustutkintopaikkaa ja 1020 lisäkoulutuspaikkaa. Perustutkintopaikkoja ei ole kiintiöity ja lisäkoulutukseen tulee mahdollisesti hakuun lisäpaikkoja esimerkiksi nuorten aikuisten osaamisohjelmaan liittyen.

Nuorisotakuuseen liittyvän nuorten aikuisten osaamisohjelman mukaisten paikkojen hakeminen ja näiden toteuttamisen rahoittaminen näiden paikkojen tuottamalla valtionosuudella.

 

 

2.TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN/MUUTOKSEEN LIITTYVÄT TAVOITTEET

 

Toimialan kehittämistoimenpiteet ja tulokset strategisiin ohjelmiin ja toimialan kehittämiseen pohjautuen

 

 

 

2.1Kasvatus- ja opetuslautakunnan kaupunginvaltuustoon nähden sitovat tavoitteet

2.1.1Tarjotaan korkeatasoista kasvatusta ja opetusta, joka johtaa aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi

Mittari ja toimenpide

 

Lähtötaso/ vuosi

 

Toteutunut 2012

 

Enn. 2013

 

TAE 2014

TS 2015

TS2016

 

Mittari:

Yhteisvalinnassa perusasteen jälkeisiin opintoihin siirtyvien osuus

 

 

%

 

%

 

89,5%*

 

95

 

96%

 

97%

 

 

 

Toimenpide:

Tuetaan toiseen asteen koulutukseen siirtymistä riittävällä yksilöllisellä ohjauksella

* tilanne kevään 2013 yhteisvalinnan jälkeen

 

Mittari:

Tulosaluekohtaiset toimenpiteet on kirjattu operatiiviseen sopimukseen jokaisella tulosalueella ja toimenpiteet ovat toteutuneet

 

 

 

tavoitteet asetettu

tavoitteet ja toimenpiteet toteutuneet 100 %

tavoitteet ja toimenpiteet toteutuneet 100 %

tavoitteet ja toimenpiteet toteutuneet 100 %

 

 

 

Toimenpide:

Valmistelussa ja päätöksenteossa lisätään vaikuttamisen mahdollisuuksia luomalla toimivat rakenteet osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi

 

 

Mittari:

Kunnallisen ja hankitun palvelun osuudet peruspäivähoidossa (päiväkoti- ja perhepäivähoidossa)

%

 

%

77/23*

 

%

76/24

%

75/25

%

74/26

%

74/26

 

 

 

Toimenpide:

Varhaiskasvatuspalveluja lisätään monipuolisesti, yksityisen palvelutuotannon osuutta kasvatetaan erityisesti peruspäivähoidossa

* tilanne ko. vuoden joulukuussa

 

Mittari:

Osa-aikaisen erityisopetuksen määrä

 

 

0,08

 

0,08

 

0,08

 

0,08

 

0,08

 

 

 

Toimenpide:

Perusopetuksessa suunnataan resursseja lähikouluperiaatteen mukaisesti ennaltaehkäisevään työhön ja oppilaan oikea-aikaiseen kasvun- ja oppimisen tukeen

 

 

Mittari:

Keskeyttämisprosentti toisen asteen nuorisokoulutuksessa

lukio

ammatillinen koulutus

 

 

 

 

 

 

 

2,0 %

8,8 %

 

 

 

 

2,0 %

8,5 %

 

 

 

 

2,0 %

8,0 %

 

 

 

 

2,0 %

7,5 %

 

 

 

Toimenpide:

Toisen asteen koulutuksen läpäisyä parannetaan/keskeyttämistä vähennetään

 

Mittari:

Tulosalueittain määritellään tulosaluekohtaiset mittarit operatiivisissa sopimuksissa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

määritelty

 

 

 

 

mitataan

 

 

 

 

mitataan

 

 

 

Toimenpide:

Pedagogiikan kehittäminen työelämälähtöisemmäksi muun muassa toteuttamalla oppimisprojekteja työelämän kanssa peruskouluissa (luokka-aste 7-9), päivälukioissa ja ammatillisissa koulutuksissa.

 

2.1.2Uudistamisohjelma toteutuu päätösten mukaisesti

Mittari ja toimenpide

 

Lähtötaso/ vuosi

 

Toteutunut 2012

 

Enn. 2013

 

TAE 2014

TS 2015

TS2016

 

Mittari:

Varhaiskasvatuksen kaupunkitasoinen keskitetty palveluohjausprosessi on kuvattu ja prosessin mukainen toiminta käynnissä

 

 

 

hajautettu palveluohjaus/

2011

 

kehittämisestä kh:n päätös

 

prosessi kuvattu

 

toiminta on käynnissä

 

toiminta on arvioitu

 

toiminta on vakiintunut

 

 

 

Toimenpide:

Varhaiskasvatuksen palveluohjauksen kehittäminen ja kysynnän ohjaaminen kevyempien palvelujen piiriin asiakkaan tarpeen mukaisesti ja samalla pyritään lisäämään perhepäivähoidon osuutta

 

 

Mittari:

Oppilaskohtainen tuntikehys yleisopetuksessa

 

alakoulu 1,25

yläkoulu 1,78

 

sk alakoulu 1,23

sk yläkoulu 1,77

rk alakoulu 1,31

rk yläkoulu 1,90

sk alakoulu 1,20

sk yläkoulu 1,70

rk alakoulu 1,33

rk yläkoulu 1,89

sk alakoulu 1,20

sk yläkoulu 1,70

rk alakoulu 1,33

rk yläkoulu 1,89

sk alakoulu 1,20

skyläkoulu 1,70

rk alakoulu 1,33

rk yläkoulu 1,89

 

 

 

Toimenpide:

Perusopetuksen luokkakokojen kasvattaminen keskimäärin 1,5 oppilaalla

 

 

Mittari:

Tilaratkaisut ovat toteutuneet uudistamisohjelman mukaisesti

 

 

 

 

Tommilankadun tiloista luopuminen

Lyseo Luostarivuoreen ja Nunnavuoren koulukiinteistö luopuminen

Syvälahden uudet tilat

 

 

 

Toimenpide:

Uudistamisohjelman mukaisten tilaratkaisujen toteuttaminen (Lyseon lukion yhdistäminen Luostarivuoren lukioon, Nunnavuoren koulukiinteistöstä luopuminen, Tommilankadun tiloista luopuminen)


2.2Kasvatus- ja opetuslautakunnan kaupunginhallitukseen nähden sitovat tavoitteet

Kilpailukykyohjelma

2.2.1Kasvatus ja opetuspalvelut ovat korkeatasoisia, vetovoimaisia ja kilpailukykyisiä

Mittari ja toimenpide

 

Lähtötaso/ vuosi

 

Toteutunut 2012

 

Enn. 2013

 

TAE 2014

TS 2015

TS2016

 

Mittari:

Palvelua odottavien määrä ei kasva

lasta jonotta

174

31.12.2011

lasta jonotta

145*

31.12.2012

 

130

 

50

 

0

 

0

 

 

 

Toimenpide:

 

Varhaiskasvatuspalvelun järjestäminen lakisääteisessä ajassa

* joulukuun tilanne; seuraavan 4 kuukauden aikana käsiteltävät hakemukset, ns. lakisääteinen hakuaika

 

Mittari:

Yksikkökohtaiset oppimisympäristön kehittämissuunnitelmat tehty

 

 

 

50 %

75 %

100 %

 

 

 

Toimenpide:

 

Oppimista tukevat laadukkaat ja monipuoliset oppimisympäristöt

 

 

Mittari:

Vuosittaiset tulosaluekohtaiset asiakastyytyväisyyskyselyt ovat käytössä ja tavoitetasot on määritelty operatiivisissa sopimuksissa

 

 

 

40 %

100 %

100 %

100 %

 

 

 

Toimenpide:

 

Arvioidaan ja uudistetaan palveluja asiakaslähtöisesti

 

 

Mittari: Ammatillinen koulutus vastaa työelämän tarpeisiin (Tilastokeskuksen sijoittumistilastoissa työssä tai jatko-opinnoissa)

nuorten ammatillinen

aikuisten ammatillinen

 

 

 

 

 

 

 

 

75,8 %

90,5 %

 

 

 

 

 

75 %

90 %

 

 

 

 

 

75 %

90 %

 

 

 

 

 

75 %

90 %

 

 

 

Toimenpide: Työelämän tarpeista lähtevä sekä jatko-opintoihin valmentava koulutus

 

 

 

2.2.2Palveluverkko mahdollistaa tehokkaan palvelutuotannon

Mittari ja toimenpide

 

Lähtötaso/ vuosi

 

Toteutunut 2012

 

Enn. 2013

 

TAE 2014

TS 2015

TS2016

 

Mittari:

Vuosittainen arviointi palveluverkon vastaavuudesta palvelutarpeeseen

 

 

tehty

tehty

tehty

tehty

 

 

 

Toimenpide:

 

Palveluverkon jatkuva arviointi suhteessa kysyntään ja tarpeeseen sekä tarvittavien muutosten toteuttaminen

 

 

Mittari:

Käytössä olevat tilat

 

 

329 477 m2

 

333 172 m2

 

331 614 m2

 

333 634 m2

 

344 280 m2

 

 

 

Toimenpide:

 

Tilankäytön tehostaminen

 

 

Mittari:

Käyttöenergian säästö

 

 

 

0,5 %

2 %

2 %

2 %

 

 

 

Toimenpide: Säästetään käyttöenergiaa

 

 

Hyvinvointiohjelma

2.2.3Lasten ja oppijoiden hyvinvointia lisätään kestävällä tavalla

Mittari ja toimenpide

 

Lähtötaso/ vuosi

 

Toteutunut 2012

 

Enn. 2013

 

TAE 2014

TS 2015

TS2016

 

Mittari:

Ennaltaehkäisevän mallin kehittäminen KASTE II-hankkeessa hyvinvointitoimialan kanssa yhteistyössä

 

 

 

Toimintamallia kehitetään

Toimintamallia kehitetään

Malli käytössä

 

 

 

Toimenpide:

 

Ennaltaehkäisevää toimintaa kehitetään osana perustoimintaa yhteistyössä muiden tahojen kanssa

 

 

Mittari:

Tulosalueilla on määritelty tasa-arvotavoitteiden mukaiset toimenpiteet ja ne toteutuvat

 

 

Tavoitteet määritelty

Tavoitteita tarkistetaan tarpeen mukaan ja ne toteutuvat

Tavoitteita tarkistetaan tarpeen mukaan ja ne toteutuvat

Tavoitteita tarkistetaan tarpeen mukaan ja ne toteutuvat

 

 

 

Toimenpide:

 

Lisätään koulutuksellista tasa-arvoa, sivistystoimiala toimii tasa-arvo ja yhdenvertaisuuden pilottikohteena

 

 

Mittari:

Alle 30-vuotiaiden osuus aikuiskoulutuksessa

ammatillinen

yleissivistävä

 

 

 

 

 

 

39 %

12 %

 

 

 

 

45 %

15 %

 

 

 

 

45 %

17 %

 

 

 

 

45 %

17 %

 

 

 

Toimenpide: Kohdennetaan koulutuspalveluja etenkin nuorisotakuun parissa oleville.

 

 

Mittari:

Ohjeistuksen laatiminen

 

 

 

laadittu

tiedotettu

tiedotettu

 

 

 

Toimenpide: Koulu- ja opiskelumatkoihin sekä saattoliikenteeseen liittyvän liikkumisohjeistuksen laatiminen

 

2.2.4Henkilöstön osaamista kehitetään

Mittari ja toimenpide

 

Lähtötaso/ 2010

 

Toteutunut 2012

 

Enn. 2013

 

TAE 2014

TS 2015

TS2016

 

Mittari:

Kunta 10 Työntekijöiden kokemat huonot vaikutusmahdollisuudet muutoksiin

34 %

34.8 %

 

alle 30 %

 

alle 25

 

 

 

Toimenpide:

 

Osallistetaan henkilöstö palvelun ja organisaation kehittämiseen

 

 

Mittari:

Talousarviossa varatut määrärahat ergonomiakalusteisiin

 

0

100 000

200 000

200 000

200 000

 

 

 

Toimenpide:

 

Henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen arjessa

 

 

Mittari:

Tulosaluekohtaiset toimintaprosessit tarkastettu

 

 

 

toteutettu

toteutettu

toteutettu

 

 

 

Toimenpide:

 

Henkilöstöresurssit kohdennetaan ydinprosesseihin

 

 

 


3.UUDISTAMISOHJELMAN MUKAISTEN TOIMENPITEIDEN SITOVAT KOKONAISVAIKUTUKSET

 

 

Toimielin

TAE 2014

TS 2015

TS 2016

TS 2017

TS 2018

TS 2019

Kasvatus- ja opetuslautakunta

2,9 Milj €

5,8 Milj €

6,0 Milj €

6,0 Milj €

6,0 Milj €

6,0 Milj €

 

   

4.TOIMIELINKOHTAISET TIEDOKSI ANNETTAVAT TUNNUSLUVUT

 

4.1 Kasvatus- ja opetuslautakunta

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

Palvelunpiirissä olevat

 

 

 

 

 

 

 

Lapsia kunnan järjestämässä ja tukemassa päivähoidossa sekä kotihoidon tuella yhteensä osuus väestössä ja lkm (Kuusikon mukaan)

92,1 %

9 105

92,7 %

9 273

92,6 %

9 383

93 %

9 522

93,1 %

9 663

93,1 %

9 800

93,2 %

9 900

Oppilasmäärät perusopetuksessa esiopetus ja 1-9 -vuosiluokat

12 862

12 793

12 642

12 726

12 800

12 850

12 900

Toisen asteen ensisijaiset hakijat/aloituspaikat

 

 

 

 

 

 

 

Varsinaisessa yhteisvalinnassa

Turun ammatti-instituutti

* Turun lukiot

1,54

1,15

1,66

1,13

1,61

1,21

1,68

1,17

1,5

1,1

1,5

1,1

1,5

1,1

 

 

5.TOIMIELIMEN MÄÄRÄRAHAT 1 000 €

 

5.1Kasvatus- ja opetuslautakunta

 

Sidotut määrärahat

TP 2012

TA 2013

TP/E 2013

KV 2014

HKE 2014

TA 2014

TS 2015

TS 2016

TOIMINTAKATE

269533

272621

276666

280863

280863

280 439

286286

295617

Toimintatuotot

27356

26089

28122

26567

26225

26 225

27186

 

Valmistus omaan käyttöön

0

0

0

0

0

0

0

 

Toimintakulut

296890

298709

304788

307430

307088

306 663

313472

 

INVESTOINNIT NETTO

696

2000

2000

1000

1000

1 000

1100

2480

Investointointimenot

696

2000

2000

1000

1000

1 000

1100

22480

Rah.osuudet investointeihin

 

 

 

 

 

 

 

 

Pys.vast.hyöd.luovutustulot

 

 

 

 

 

 

 

 

MUUT RESURSSIT

 

 

 

 

 

 

 

 

Henkilötyövuodet

3685

3729

3737,8

 

2697

2 697

3664

3676

Tilojen käyttö (m2)

329477

 

333172

 

331614

331 614

333634

344280

 


 

Määrärahat tulosalueittain 1 000 €

TUOTOT

KULUT

KATE

Tulosalueet yhteensä

26 225

306 663

-280 438

Yhteiset toiminnot

0

7 031

-7 031

Kasvatus- ja opetusvirasto

1 661

8 512

-6 851

Varhaiskasvatus

7 553

89 084

-81 531

Perusopetus

10 089

112 313

-102 224

Ruotsinkielinen kasvatus ja opetus

972

14 519

-13 547

Lukiokoulutus

435

22 364

-21 929

Ammatillinen koulutus

2 473

43 121

-40 649

Aikuiskoulutus

3 043

9 719

-6 676

 

 

 

6.MUITA SOPIMUKSEEN SISÄLLYTETTÄVIÄ ASIOITA

Sopimuksen seuranta

Sopimuksen toteutumista seurataan toiminnan ja talouden seurannan yhteydessä kaksi kertaa vuodessa heinäkuun ja joulukuun lopun tilanteen mukaisesti.