NUORISOLAUTAKUNNAN STRATEGINEN SOPIMUS

 

1.SOPIMUKSEN JA TOIMINNAN KUVAUS

 

Sopijatahot

Tämän sopimuksen osapuolet ovat kaupunginhallitus ja nuorisolautakunta.

Sopimuksen tarkoitus

Tässä sopimuksessa sovitaan kaupunkistrategian sekä siihen kuuluvien hyvinvointiohjelman ja kilpailukykyohjelman mukaisista taloudellisista ja toiminnallisista tavoitteista ja mittareista nuorisolautakunnan nuorisopalveluissa.

Tämä (2014) sopimus on välivaihe. Kaupungin strategisten ohjelmien (hyvinvointi- ja kilpailukykyohjelmat) valmistumisen myötä sopimus tarkennetaan vuoden 2015 talousarvion hyväksymisen yhteydessä.

Lyhyt kuvaus toiminnasta ja tavoitteista

Laissa ja asetuksissa, kaupungin strategiassa ja ohjelmissa, hallintosäännössä sekä vapaa-aikatoimialan johtosäännössä säädetyllä tavalla nuorisolautakunta edistää ensisijaisesti 0 – 28 vuotiaiden asukkaiden ja asiakkaiden hyvinvointia sekä kaupungin kilpailukykyä.

 

Nuorisolautakunnan tehtäväalueena on nuorisolaissa (72/2006) säädetyllä tavalla huolehtia nuorisopalvelujen kehittämisestä ja järjestämisestä sekä edistää ja tukea kaupungissa harjoitettavaa nuorisotoimintaa. Lisäksi nuorisolautakunnan tehtäväalueena on toteuttaa lastensuojelulain (417/2007) 3 a §:ssä tarkoitettua tukea ja erityistä tukea sekä perusopetuslaissa (628/1998) ja perusopetuslain muuttamisesta annetussa laissa (1135/2003) tarkoitettua aamu- ja iltapäivätoimintaa.

 

Nuorisolautakunnan toiminta-ajatus: Nuorisopalvelut mahdollistaa tukee ja turvaa lasten ja nuorten kasvua, tasapainoista elämää sekä omaehtoista toimintaa.

 

Nuorisolautakunnan visio 2023: Lapsilla ja nuorilla on hyvä olla ja luottamus tulevaisuuteensa.

Nuorisolautakunta on asettanut seuraavat tavoitteet:

Yhdenvertaisuuden edistäminen

Osallisuuden lisääminen

Nuoruuden arvostus

Monitoimitilat

Palvelut ja elämykset

 

Keskeisiä periaatteita tavoitteiden saavuttamiseksi ovat

Vaikuttava viestintä

Yhdessä tekeminen

 

Nuorisopalvelut -palvelualue tukee nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja.

 

 

 

Toimintaympäristön muutostekijät

Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla ei ole vireillä nuorisotyöhön liittyviä lainsäädäntöhankkeita.

Väestön eriarvoistuminen ja tuloerot kasvavat. Köyhien lapsiperheiden määrä on lisääntynyt 2000 –luvulla. Vuonna 2009 pienituloisissa perheissä eli 0 – 17 –vuotiaista 13,2 %:ia (Politiikkaohjelmien loppuraportti, VN:n julkaisusarja 6/2011).

Peruskoulun jälkeisen koulutuksen ulkopuolelle jääminen on suurin syrjäytymisriski. ETLAn tutkimuksen (2012) mukaan 15 – 29 –vuotiaista syrjäytyy n. 5 %:ia. Turussa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä 17 – 24 -vuotiaista vuonna 2011 oli 10,5 % eli n. 2 400 nuorta.

Nuorisolain mukaisesti nuorisopalvelujen kohderyhmä 0 – 28 vuotiaat, joita Turussa 31.12.2012 oli 64326. (kasvua edellisvuoteen 750).

Toukokuussa 2013 työttömiä 15 – 24 vuotiaita työnhakijoita oli Turussa 1544. Määrä kasvanut edellisvuodesta 263. nuorella (TEM/työnvälitystilasto).

Yhteiskunnan teknologisoituminen ja nopeasti muuttuvat digitaaliset mediakulttuurit virittävät nuorisotyötä monenlaiseen uudistumiseen (Villikka 2013, H:gin kaupungin nuorisoasiainkeskus ja Nuorisotutkimusverkosto).

Toiminnan kehittämislinjaukset ja kehittämissuunnitelma

Valtioneuvoston nuorisolain mukaisessa Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa määritellään tavoitteet ja suuntaviivat kuntien nuorisopolitiikalle. Vuosien 2012 – 2015 ohjelman (VN 8.12.2011) painopisteitä ovat osallisuus, yhdenvertaisuus ja arjen hallinta.

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman strategiset tavoitteet:

Lapset ja nuoret kasvavat aktiivisiksi ja yhteisvastuuta kantaviksi kansalaisiksi.

Lapset ja nuoret voivat osallistua tasavertaisesti kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan toimintaan.

Nuoret työllistyvät ja nuorten työllisyysaste paranee.

Yhdenvertaisuus toteutuu.

Tytöillä ja pojilla on tasa-arvoiset oikeudet ja mahdollisuudet.

Ennaltaehkäisevillä toimilla ylläpidetään lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä.

 

Hallitusohjelman mukainen nuorisotakuu edellyttää, että työpajatoimintaa, etsivää nuorisotyötä ja muita kohdennettuja nuorisopalveluja on riittävästi tarjolla.

 

 

 

2.TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN/MUUTOKSEEN LIITTYVÄT TAVOITTEET

 

Kaupunkistrategia ja strategiset hyvinvointi- ja kilpailukykyohjelmat valmistuvat kevään 2014 aikana. Nuorisopalvelut edistävät 0 -28 -vuotiaiden asukkaiden hyvinvointia ja ovat kaupungin kilpailukykytekijöitä.

 

Kilpailukykyohjelmaan sisältyvät teemat ovat

Yrittävä ja osaava kaupunki

Vaikuttava ja uudistuva kaupunki

Rakentuva kaupunki ja ympäristö

 

Hyvinvointiohjelmaan sisältyvät teemat ovat

Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen

Osaava ja oppiva kaupunkilainen

Aktiivinen kaupunkilainen

 

Vapaa-aikatoimiala osallistuu aktiivisesti strategisten ohjelmien työstämiseen. Ohjelmien valmistuttua niistä tulee tavoitteita ja kehittämistoimenpiteitä nuorisopalveluille.

 

 

2.1Nuorisolautakunnan kaupunginvaltuustoon nähden sitovat tavoitteet

Vapaa-aikatoimiala määrittelee 2013-2014 aikana toimialan yhteiset mittarit sekä toimintaan että tuottavuuteen. Nuorisolautakunnan tavoitteet, mittarit ja toimenpiteet tarkennetaan vuoden 2015 talousarvion vahvistamisen yhteydessä.

2.1.1 Erityistä tukea tarvitsevien nuorten ohjaaminen oikeaan palveluun

Mittari

 

Lähtötaso/ vuosi

 

Toteutunut 2012

 

Enn. 2013

 

TAE 2014

TS 2015

TS2016

Nuorisopalvelujen osuus nuorisotakuun toteuttamisesta

 

1.Sosiaalisen vahvistamisen, Ohjaamon ja etsivän nuorisotyön ohjaamat nuoret/vuosi

 

2.Työpajatoiminnan palvelujen käyttävät nuoret/vuosi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

mahd. uusi mittari

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

170

 

 

 

 

170

 

170

 

 

 

2.2Nuorisolautakunnan kaupunginhallitukseen nähden sitovat tavoitteet

Nuorisolautakunnan mittarit tarkennetaan vuoden 2015 talousarvion vahvistamisen yhteydessä.

2.2.1Nuorisopalvelujen tason säilyttäminen

Mittari

 

Lähtötaso/ vuosi

 

Toteutunut 2012

 

Enn. 2013

 

TAE 2014

TS 2015

TS2016

 

Kokonaiskävijämäärä

 

 

 

 

 

400 000

 

400 000

 

400 000

 

 

2.2.2Nuorisopalvelujen uudistaminen

Mittari

 

Lähtötaso/ vuosi

 

Toteutunut 2012

 

Enn. 2013

 

TAE 2014

TS 2015

TS2016

 

Palvelualueen organisaation kehittäminen osana toimialan uudistamista

 

 

 

 

Kehittäminen

 

 

 

 

 

 

3.UUDISTAMISOHJELMAN MUKAISTEN TOIMENPITEIDEN SITOVAT KOKONAISVAIKUTUKSET

 

 

 

Toimielin

TAE 2014

TS 2015

TS 2016

TS 2017

TS 2018

TS 2019

Nuorisolautakunta

0,04 Milj

0,02 Milj

0,02 Milj

0,0 Milj

0,0 Milj

0,0 Milj

 

   

 

4.NUORISOLAUTAKUNNAN MÄÄRÄRAHAT 1 000 €

 

4.1Nuorisolautakunta

 

Sidotut määrärahat

TP 2012

TA 2013

ENN 2013

SL 2014

HKE 2014

TA 2014

TS 2015

TS 2016

TOIMINTAKATE

9 604

10 197

-107

-10490

10490

-10 149

-10 339

-10 522

Toimintatulot

1 762

1 500

1607

1500

1 500

1 500

1 505

1 505

Valmistus omaan käyttöön

0

0

0

0

0

0

0

0

Toimintamenot

11 367

11 697

11804

11990

11 990

10 149

11 844

12 522

INVESTOINNIT NETTO

 

-72

-72

-84

-84

-84

-51

-90

Invesointointimenot

 

120

72

140

140

140

85

150

Rah.osuudet investointeihin

 

48

 

56

56

56

34

60

Pys.vast.hyöd.luovutustulot

 

 

 

 

 

 

 

 

MUUT RESURSSIT

 

 

 

 

 

 

 

 

Henkilötyövuodet

 

158

 

 

158(- 8)

 

157(- 8)

155(- 8)

Tilojen käyttö (m2)

 

17015

 

 

16987

 

16987

16987

ENN = Ennuste / SL = Suunnitteluluku / HKE = Hallintokuntien ehdotus

 

Määrärahat tulos-/palvelualueittain 1 000 €

TUOTOT

KULUT

KATE

Nuorisopalvelut yhteensä

1 500

11 649

10 149