Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

Kasvusopimus

Kasvusopimusten laatiminen perustuu pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan ja sen tavoitepäätökseen. Hallitusohjelmassa painotetaan kaupunkivetoista kehittämistä ja sopimusperusteista kaupunkipolitiikkaa, jossa kaupunkiseudut toimivat alueidensa vetureina, monipuolisina ja kansainvälisesti kilpailukykyisinä elinkeino-, innovaatio- ja osaamis­ympäristöinä sekä työssäkäyntialueina.

Hallitusohjelman aluekehittämisen linjauksia on tarkennettu valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisista alueiden kehittämistavoitteista vuosille 2011–2015 (tavoitepäätös 15.12.2011). Tavoitepäätöksessä nostetaan aluekehittämisen erityiskysymyksinä esille mm. metropolialueen ja suurten kaupunkiseutujen kehittäminen. Lainsäädännöllinen perusta kasvusopimisten laatimiseen perustuu lakiin alueiden kehittämisestä, 28 § (yhteistyösopimus).

Edellisten linjausten perusteella työ- ja elinkeinoministeriön 26.6.2012 hyväksymässä kaupunkipolitiikan toimenpideohjelmassa vuosille 2012–2015 määritellään kaupunkipolitiikan keskeiset tehtävät ja toimenpiteet hallitus-kaudeksi. Toimenpideohjelmassa on täsmennetty hallitusohjelmassa linjattua sopimusperusteista kaupunkipolitiikkaa.

Toimenpideohjelman mukaan sopimuksia valtion ja kaupunkien kesken tehdään kolmesta kehittämisteemasta: 1) kasvu, 2) maankäyttö, asuminen ja liikenne (MAL) sekä 3) sosiaalinen eheys.

Kasvusopimusten valmisteluvastuu on työ- ja elinkeinoministeriöllä. Lisäksi valtion puolelta ovat mukana opetus- ja kulttuuriministeriö, Tekes ja paikallinen ELY-keskus sekä sopimusten teemoista riippuen liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö.

Kasvusopimusmenettelyn piirissä ovat kaupunkipolitiikan toimenpideohjelman mukaisesti Helsingin seudun metropolialue ja muut yli 100 000 asukkaan kaupunkiseudut. Lisäksi kansallisesti merkittävien teemojen kehittämisessä voidaan ottaa käyttöön alueellisia kasvusopimuksia useamman kaupungin ja valtion kesken.

Kasvusopimuksilla vahvistetaan suurten kaupunkiseutujen kansainvälistä kilpailukykyä ja roolia alueidensa ja Suomen talouden vetureina. Lisäksi edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä siten, että tavoitteina ovat merkittävät kasvuhyppäykset, uudistuminen ja kansainvälistyminen kestävällä tavalla. Tavoitteena on ennen kaikkea strategisten painopistevalintojen ja teemojen määrittely - strategisesti isojen kokonaisuuksien synnyttäminen kaupunkiseutujen ja valtion kumppanuudella.

Turun kaupunkiseudun kasvusopimus

Kaupunginhallitus päätti 12.3.2012 §120 Turun kaupungin osalta innovaatiopolitiikan alueellisen valmistelun käynnistämisestä. Valmistelu käynnistettiin maaliskuussa 2012. Turun kaupunkiseudun kasvusopimuksen ja INKA -ohjelmahaun valmistelutyö Turun alueella on toteutettu yhtenä laajapohjaisena prosessina.

Kaupunginhallitus päätti 4.3.2013 § 113, että Turun kaupunkiseudun kasvusopimusehdotus sekä aiehakemus INKA -ohjelmaan hyväksytään Turun kaupungin osalta neuvottelujen ja jatkovalmistelun pohjaksi valtion kanssa.

Turun kaupunkiseudun kasvusopimusta on jatkovalmisteltu laajan kumppaniverkoston voimin keväästä 2013 lähtien. Valmisteluun on osallistunut Turun kaupungin ohella Turun Seudun Kehittämiskeskus, Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri, Turun yliopisto, Åbo Akademi sekä Turun ammattikorkeakoulu.

Valmistelun lopputuloksena syntyi ehdotus Turun kaupunkiseudun kasvusopimuksesta, jossa sopimusosapuolet ovat päättäneet edistää seuraavien strategisten painopisteiden toteuttamista:

1.    Rohkeasti kehittyvä Turun kaupunkiseutu Pohjoisen kasvukäytävällä

2.    Korkeakoulu- ja opiskelukaupunki Turku – osaamisen ja luovuuden vahva liitto

3.    Elinvoimaa kilpailukyvyllä ja hyvinvoinnilla –  uuden kasvun lähteet

Kasvusopimuksen toimenpiteitä toteutetaan valtiontalouden ja kuntien kehysten ja talousarvioiden puitteissa. Kasvusopimuksissa sovitut tavoitteet ja toimenpiteet ohjaavat rakennerahastojen kansallista ja alueellista suuntaamista. Ministeriöt, ministeriöiden alaiset virastot sekä valtion aluehallinto edistävät kasvusopimuksessa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista omassa päätöksenteossaan sekä huomioivat ne kansallisten politiikkalinjausten valmistelussa.

Turun kaupunkiseudun kunnat ottavat kasvusopimuksessa sovittujen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamisen huomioon strategioissa ja talousarvioissa, kaavoituksessa, omistajapolitiikassa ja konserniohjauksessa sekä muussa päätöksenteossa.

Varsinais-Suomen liitto huomioi kasvusopimuksessa esitetyt tavoitteet ja toimenpiteet maakuntaohjelman, -suunnitelman ja -kaavan sekä niiden toteuttamissuunnitelmien laadinnassa. Alueella toimivat yliopistot ja korkeakoulut edistävät sopimuksen tavoitteita sekä Turun alueen kehittymistä.

Sopimuksen toimeenpanoa seurataan kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmän suurkaupunki­jaostossa.  Toimenpiteitä voidaan tarkistaa sopimuskauden kuluessa. Sopimus on voimassa vuoden 2015 loppuun saakka. Sopimus on tarkoitus uudistaa vuoden 2015 aikana.   

Kasvusopimuksen lisäksi valtio ja kaupunkiseudun kunnat toteuttavat yhteistyössä Innovatiiviset kau­pun­git-ohjelmaa (INKA) sekä kes­tävän kaupunkikehityksen ITI-ohjelmaa. Turku on INKA -ohjelmassa kumppanina Tampereen kaupungin vetovastuulla olevassa Älykäs kaupunki ja uu­dis­tu­va teol­lisuus -kokonaisuudessa sekä Oulun kaupungin vetämässä Tu­levaisuuden terveys -kokonaisuudessa. Kestävän kaupun­ki­ke­­hityksen ITI-ohjelmaa (Avoimet ja ketterät kaupungit) toteutetaan valtion ja kuuden suu­rimman kaupungin yhteistyössä. Helsingin kaupunki toimii ohjelman koordinaattorina.

Kasvusopimuksen luvun 3.1. sisällön osalta neuvottelut ovat vielä kesken. Kaupunginjohtaja tulisikin oikeuttaa sopimaan luvun lopullisesta sisällöstä.

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell 17.12.2013:

Kasvusopimuksen luvun 3.1. sisällöstä on työ- ja elinkeinoministeriön ja Turun kaupungin välisissä neuvotteluissa saavutettu yhteisymmärrys. Luvun sisältö on sovittu seuraavaksi:

”3.1. Kaupunkiseutu ja valtio käynnistävät Turku Seas 2020 -meri- ja metalliteollisuuden alueellisen kilpailukykyohjelman toteutuksen rahoittamalla yhteisesti ohjelman koordinaation

Turun kaupunkiseudulla ja lounaisessa Suomessa toimii suomalaisen meriteollisuuden tärkein keskittymä ja tähän vahvasti liittyvä verkostoyhteistyö tukee myös alan kilpailukyvyn pitkän tähtäimen kehittämistä koko Suomen alueella.

Turku Seas 2020 -kilpailukykyohjelman (2013) mukaisesti ja käytettävissä olevien resurssien puitteissa valtiovallan ja kaupunkiseudun yhteistyönä Turun asemaa vahvistetaan Suomen laivanrakennuksen johtavana, kansainvälisen tason osaamis-, innovaatio- ja tuotantokeskittymänä.  Tällä pyritään varmistamaan Suomen laivanrakennuksen innovaatiokapasiteetti, tekninen edelläkävijyys ja tuotannollinen kilpailukyky. Risteilijä- ja matkustajalaivatuotannon ohella panostetaan tulevaisuuden suurta potentiaalia omaavien arktisten ja erikoisalusten ja offshore -teknologian osaamisen, uusien tuotteiden sekä tuotannon kehittämiseen yhteistyössä muiden kansallisten näiden alojen osaajien kanssa.

Tekesin käynnistämässä Merien uudistuva liiketoiminta-ohjelmassa mm. energia- ja ympäristöteknologia Blue Cleantech nostetaan merellisen liiketoiminnan ja t&k:n tulevaisuuden kansalliseksi  kärjeksi.  Ohjelman sallimissa puitteissa vahvistetaan ja edistetään Turun kehitysympäristöä sekä meritekniikan huippututkimusta, T&K&I  -toimintaa (Meridiem) ja tuotannollista toimintaa (Blue Industry Park).

Vastuutahot: Turun kaupunkiseutu, ELY-keskukset, Tekes, TEM, Meridiem-konsortion korkeakoulut”

Liite 1Valtion ja Turun kaupunkiseudun välinen kasvusopimus 2013-2015

EhdotusKaupunginhallitus päättää,

että liitteenä 1 oleva sopimus hyväksytään,

että Turun kaupunki osallistuu valtion ja Turun kaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen toteuttamiseen,

että kaupunginjohtaja oikeutetaan tekemään sopimukseen vähäisiä muutoksia,

että apulaiskaupunginjohtaja oikeutetaan allekirjoittamaan sopimus ja

että tämä päätös pannaan täytäntöön odottamatta sen lainvoimaisuutta.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Asian esitteli apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen.