Kuntoutumispalvelut, Työelämäkuntoutus; projektityöntekijä Jussi Rantalainen, urasuunnittelija Arto Alakoski, kuntoutussuunnittelija Inkeri Huuhka, toimistopäällikkö Jaana Malén, tulosaluejohtaja Jukka Juvonen 8.11.2013:

Työllisyysmäärärahan varaukseksi vuodelle 2014 esitetään 6,6 miljoonaa euroa, josta kaupungin netto-osuus tulisi olemaan 3.850.000 euroa. Valtionosuuksien määräksi on arvioitu 2,8 miljoonaa euroa.

Työllistämismäärärahan tarvetta ja merkittävyyttä lisäävät erityisesti työttömyyden, pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden kasvu, työllistämisen toimintaympäristön muutokset sekä kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuusmenojen kasvu.

Työttömyystilanne ja työllistämisen toimintaympäristön muutokset

Työttömiä Turussa oli vuoden 2013 elokuussa 12 974 henkilöä. Työttömyysaste oli samalla ajanjaksolla 11,7 %. Vuonna 2012 vastaava luku oli 10,2 %.

Pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa. Yli vuoden työttömänä olleita henkilöitä oli Turussa vuoden 2013 elokuussa 3 446. Varsinais-Suomessa nuorten työttömyys kasvoi ripeimmin koko maassa. Turussa alle 25‑vuotiaita työttömiä elokuussa 2013 oli 1 799 henkilöä (Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/13). Huomattavaa on, että lupaus nuorten yhteiskuntatakuusta koskee kaikkia alle 30‑vuotiaita nuoria.

Valtion talousarviossa esille tulleet mahdolliset lainmuutokset, esimerkiksi työssäoloehdon lyheneminen sekä ansiosidonnaisen päivärahan maksukauden lyheneminen, tulevat suoraan vaikuttamaan kuntien palkkatukityöllistämiseen sekä työmarkkinatuen kuntaosuuteen. Myös osatyökykyisten työmarkkina-aseman kohentaminen on osa kuntien työllisyydenhoitoa.

Hallituksen kehyspäätöksessä maaliskuussa 2013 esitettiin kuntien roolin lisäämistä pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa. Päätöksen mukaan osa yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuusta siirretään kunnille vuoden 2015 alusta lukien. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 150 miljoonan rahoitusvastuun siirtymistä kunnille. Turun osuutta tästä summasta ei vielä tiedetä.

Kuuden suurimman kaupungin välisessä vertailussa Turussa oli vuonna 2013 kolmanneksi eniten yli 500 päivän työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneita henkilöitä (Kela 8.11.2013). Henkilöitä työmarkkinatuen kuntaosuuslistalla oli Turussa vuoden 2013 elokuussa 3 091 henkilöä.

Vuonna 2012 Turun kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuus oli 10.595.000 euroa ja nyt vuoden 2013 ennusteen mukaan tulee ylittämään 12 miljoonaa euroa.

Vuoden 2014 työllisyysmäärärahan käytössä tavoitteena on tehokas työttömyyden ennaltaehkäisy ja työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvun vähentäminen. Vuoden 2014 käyttösuunnitelman keskeiset teemat ovat:

1. Palkkatukityöllistäminen kaupungin hallintokuntiin ja kuntouttava työtoiminta
2. Yritysyhteistyön kehittäminen ja kolmannen sektorin hanketoiminnan tukeminen vuonna 2014
3. Työ- ja toimintakykyarviot osana työllisyyden hoitoa

Palkkatukityöllistäminen hallintokuntiin ja kuntouttava työtoiminta

Palkkatukityöllistäminen

Vuonna 2014 esitetään kaupungin omiin hallintokuntiin kansallisella palkkatuella työllistämisen netto-osuudeksi 1.870.000 euroa. Tähän valtion tukea arvioidaan saatavan 2.285.600 euroa. Kokonaismenojen arvioidaan olevan 4.155.600 euroa.

Palkkatukea esitetään suunnattavan ensisijaisesti työmarkkinatuen kuntaosuuslistalla oleviin henkilöihin.

Lisäksi palkkatukityöllistämistä suunnataan alle 30-vuotiaisiin nuorisotakuun piiriin kuuluviin nuoriin. Työllistämisen tavoitteena on aktivoinnin lisäksi oikeanlaisen jatkopolun etsintä ja suunnitelman tekeminen.

Konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmä valmistelee vuoden 2014 aikana palkkatukityöllistämistä kaupungin eri toimialoilla ja liikelaitoksissa koskevat työllistämistoiminnan konserniohjeet.

Oppisopimus

Työllisyysmäärärahoin tuetaan myös oppisopimuskoulutusta, kun kyseessä on työttömän työnhakijan kouluttaminen. Ammattitaidottomien henkilöiden koulutusmuotona oppisopimuskoulutusmalli toimii yhtenä vaihtoehtoisena polkuna työelämään.

Kaupungin netto-osuudeksi esitetään 250.000 euroa. Valtion tukea arvioidaan saatavan noin 204.500 euroa. Kokonaismenot ovat noin 454.500 euroa.

Kuntouttava työtoiminta

Kuntouttava työtoiminta on yksi aktiivitoimenpiteistä, jonka ajalta maksettavan työmarkkinatuen kustantamiseen kaupunki ei osallistu. Näin kuntouttava työtoiminta vaikuttaa suoraan työmarkkinatuen kuntaosuuden suuruuteen sitä vähentäen.

Asiakaspalvelunhankintana toteuttavaan kuntouttavaan työtoimintaan esitetään kaupungin netto-osuudeksi 500 000 euroa. Valtion tukea arvioidaan saatavan noin 125.000 euroa. Kokonaismenot ovat siten 625 000 euroa.

Kuntouttavaa työtoimintaa toteutetaan omana toimintana ja ostopalveluna sekä yksilö- ja ryhmämuotoisena.

Yritysyhteistyön kehittäminen ja kolmannen sektorin hanketoiminnan tukeminen vuonna 2014

Syksyllä 2013 alkoi Tekes-osarahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on pilotoida ja mallintaa kaupungin työllistämistoiminnan yritysyhteistyötä. Määrärahavarauksessa olevan työnetsijäpalvelun kilpailuttaminen ja työllistettävien edelleensijoittaminen yrityksiin on kirjattu hankkeen kehittämiskohteiksi.

Työnetsijäpalvelu

Vuonna 2013 pilotoitu työnetsijäpalvelu kilpailutetaan vuosille 2014–2015. Varaus työllisyysmäärärahasta on 200.000 euroa. Tarjousten perusteella valitaan kaksi palveluntuottajaa.

Työnetsijäpalvelulla pyritään vastaamaan kunnan lisääntyviin työllistämisvelvoitteisiin ja kehittämään yhteistyötä yritysmaailman kanssa.

Edelleensijoitus

Syksyllä 2013 alkanutta työllistettävien edelleensijoittamista yrityksiin jatketaan ja se laajennetaan koskemaan myös kaupungin liikelaitoksia.

Edelleensijoitusta koordinoidaan Työelämäkuntoutuksessa ja se toteutetaan yhteistyössä Kuntakokeilun ja Triangeli-hankkeen kanssa vuonna 2014.

Edelleensijoituksen kaupungin netto-osuudeksi esitetään 300.000 euroa. Valtion tukea arvioidaan saatavan noin 122.700 euroa. Kokonaismenot vuodelle 2014 ovat 422.700 euroa.

Kolmannen sektorin hankkeet

Kaupungin organisaation ulkopuolisten tahojen hallinnoimien kolmannen sektorin hankkeiden rahoitukseen varataan 250.000 euroa.

Avustusta myönnetään Turun kaupungissa toteutettaville työllisyyshankkeille, joiden kohderyhmänä ovat vaikeasti työllistettävät työttömät sekä nuoret. Hyväksyttyjen hankkeiden rahoitusta jatketaan niiden voimassaoloajan edellyttäen, että ne etenevät asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Niissä kaupungin avustusta hankkeissa, joissa päärahoittajana on ELY-keskus, kaupungin rahoituspäätös tehdään yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa.

Tsemppi-talon varaukseksi esitetään 100.000 euroa.

Työ- ja toimintakykyarvioiden kehittäminen osana työllisyyden hoitoa

Pitkittynyt työttömyys korreloi tutkimusten mukaan terveydellisten ongelmien kanssa. Työmarkkinatuen kuntaosuuslistalla arvioidaan olevan niitä, joiden terveydentila ja työkyky estävät työnteon osittain tai kokonaan. He ovat usein myös väärän sosiaalivakuutusetuuden piirissä, mikäli ensisijaisen toimeentulon kuuluisi olla esimerkiksi eläke tai sairauspäiväraha. TE-hallinto vähentää työ- ja toimintakykyarvioihin varattua määrärahaa siirtäen vastuuta kunnille.

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2014 tuo esiin tarpeen osatyökykyisten työmarkkina-aseman kohentamiseen osana työllisyyden hoidon velvoitteita.

Työelämäkuntoutukseen esitetään perustettavaksi työttömien terveydenhuollon edistämisyksikkö. Yksikkö kehittää yhteistyötä, olemassa olevaa toimintaa ja asiakasohjausta eri toimijoiden välillä sekä tehostaa pitkien asiakasprosessien haltuunottoa. Yksikkö sijoitetaan Työkeskuksen yhteyteen.

Työttömien terveydenhuollon edistämisyksikköön esitetään varattavaksi työllisyysmäärärahasta 100.000 euroa. Tällä määrällä rahoitettaisiin työterveyslääkärin konsultaatiot ja sairaanhoitajan palkkakulut, tilojen vuokra sekä työkykyarvioihin tarvittavien erityistason palvelujen ostot. Lisäksi työllistymispalveluyksiköstä siirretään kuntoutussihteerin ja terveydenhoitajan resurssit yksikön käyttöön. Toiminnan on tarkoitus käynnistyä syksyllä 2014.

Työllisyysmäärärahan muut varaukset ovat yhteensä 280.000 euroa. Näitä ovat esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan ja tukityöllistämisen välilliset kustannukset.

Vuoden 2014 työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmaesityksessä huomattavaa on, että vuonna 2014 valtionosuuksia arvioidaan saatavan aikaisempia vuosia enemmän työllisyysmäärärahan käytön kohderyhmäpainotuksista johtuen. Lisäksi esitetyssä valtionosuuksien arviossa on huomioitu valtionosuuksien muutokset vuonna 2014.

Liite 1Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelma vuodelle 2014

Esitämme, että sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy vuoden 2014 työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelman ja hyväksyy samalla työllisyysmäärärahan kaupungin omarahoitusosuudeksi 3.850.000 euroa vuodelle 2014 ja lähettää esityksen edelleen kaupunginhallitukselle.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 11.11.2013:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää

• hyväksyä vuoden 2014 työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelman
• hyväksyä työllisyysmäärärahan kaupungin omarahoitusosuudeksi 3.850.000 euroa vuodelle 2014
• lähettää esityksen edelleen kaupunginhallitukselle.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Johtaja Pekka Sundman, Kaupunkikehitysryhmä 4.12.2013:

Sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt vuodelle 2014 laaditun työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelman. Kaupunkikehitysryhmän johdon näkökulmasta suunnitelmaan ei ole huomautettavaa.

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell 4.12.2013:

Sosiaali- ja terveyslautakunta on 19.11.2013 § 241 osaltaan hyväksynyt vuoden 2014 työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelman ja lähettänyt esityksen edelleen kaupunginhallitukselle.

Kaupunginvaltuuston 2.12.2013 § 215 hyväksymässä Turun kaupungin vuoden 2014 talousarviossa on työllisyysmäärärahan kaupungin omarahoitusosuudeksi hyväksytty 3.850.000 euroa. Kaupunginvaltuuston hyväksymään talousarvioon sisältyy seuraava työllistämishankkeita koskeva talousarviokirjaus:

”Pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatukikustannuksista aiheutuvan kuntaosuuden pienentämiseksi tulee tehdä selvitys eri työllistämishankkeissa toteutetuista vaikuttavimmista käytännöistä sekä työvoiman palvelukeskuksen toiminnan tehostamismahdollisuuksista. Lisäksi tulee kerätä tietoa työllistämistoiminnassa onnistuneiden vertailukelpoisten kaupunkien käytännöistä. Selvitysten pohjalta tulee tuoda päätettäväksi tarpeelliset tehostamistoimenpiteet. Koordinaatiota tulee vahvistaa.”

Sosiaali- ja terveyslautakunnan 19.11.2013 § 241 tekemä esitys työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmaksi vuodelle 2014 voidaan tässä vaiheessa hyväksyä. Mikäli kaupunginvaltuuston hyväksymän em. talousarviokirjauksen perusteella laadittavan selvityksen johdosta ilmenee tarvetta nyt hyväksyttävän työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelman tarkistamiseen, tuodaan käyttösuunnitelma uudelleen päätettäväksi.

Liite 1Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelma vuodelle 2014

EhdotusKaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteenä 1 olevan työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelman.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Rinteen ehdotus, että työnetsijäpalveluun esitetty 200.000 euron määräraha siirretään kaupungin omaan työllistämistoimintaan, raukesi kannatuksen puuttuessa.