Lakimies Monica Varjonen 29.11.2013:

Vahingonkorvausvaatimus

Asunto-Oy Haarlansalmen (jatkossa yhtiö) osakkeenomistaja ja isännöitsijä Lasse Suonpää on 11.6.2012 saapuneella kirjelmällä vaatinut vesilaitokselta vahingonkorvausta yhtiölle 4.124,20 euroa (liite 1). Määrä muodostuu hänen paritaloyhtiön toisena osakkaana maksamistaan kustannuksista, joista hän on kirjelmän liitteenä esittänyt maksutositteet. Kirjelmässä Suonpää on ilmoittanut, että paritaloyhtiön toisella osakkaalla on omat kulunsa, joista hänellä ei ole tietoa. Vesilaitos on 22.10.2012 pyytänyt korvausvaateen esittämistä vahingonkärsijän eli asunto-osakeyhtiön nimissä kaikista yhtiölle aiheutuneista kustannuksista. Yhtiö on esittänyt vaateensa 12.6.2013 päivätyllä kirjelmällä (liite 2). Liitteenä on esitetty maksutositteet aiheutuneista kustannuksista. Kirjelmän mukaan kiinteistön liittämisessä vesilaitoksen viemäriverkostoon on tapahtunut virhe, jonka Vesiliikelaitos on myöntänyt ilmoittaen maksavansa kaikki viemärin toimimattomuudesta aiheutuneet kulut täysimääräisesti.  Osakkaat ovat suorittaneet yhtiölle kuuluvat laskut henkilökohtaisesti, Lasse Suonpää 14.900,57 euroa ja Petteri Nevalainen 11.334,66 euroa. Vahingonkorvausvaatimus on yhteensä 26.235,24 euroa, josta 1.000 euroa on Suonpään oma vaatimus Vesiliikelaitokselle.

Yhtiöltä on 20.11.2013 pyydetty lisäselvitystä korvattavaksi vaadituista kustannuksista. Lisäselvitys on saatu 26.11.2013 (liite 3). Samalla on vaadittu korvausvaateelle viivästyskorkoa.

Lasse Suonpäältä on puhelimitse 20.11.2013 pyydetty tarkennusta muun muassa 1.000 euron laskusta, jonka perusteeksi on kirjattu osakkaalle virheellisestä työstä aiheutunut erilainen vaiva ja murhe sekä tilapäisjärjestelyt. Suonpää on kertonut, että WC on pitänyt tilapäisesti järjestää toisaalle, mistä on aiheutunut sekä materiaali- että työkustannuksia, ylimääräistä rasitusta, vaivaa ja murhetta. Tarkemmin hän ei ole kyennyt vaatimustaan yksilöimään, eikä tositteita ole esittää, mutta Suonpää ilmoitti kuitenkin pysyvänsä vaatessaan ja katsovansa sen olevan kohtuullinen korvaus aiheutuneesta haitasta. Lisäksi Suonpää on katsonut, että yhtiön esittämille vaateille tulee maksaa viivästyskorkoa, koska asian käsittely on kestänyt näin pitkään.

Vesiliikelaitoksen selvitys

Vesiliikelaitos on kertonut, että melko pian yhtiön paineviemärijärjestelmän asentamisen jälkeen oli havaittu, ettei viemäröinti toiminut suunnitellulla tavalla. Yhtiön valvontakonsultti ilmoitti paineviemäröinnin toimimattomuudesta, minkä jälkeen vesilaitoksen kunnossapitäjä tarkisti paineviemärijärjestelmän toimivuuden, huuhtelemalla järjestelmän ja tarkistamalla samalla, että virtaus toimi esteettömästi. Koska mitään vikaa ei löydetty vesilaitoksen paineviemärijärjestelmästä, oletettiin, että vika on kiinteistön omassa järjestelmässä, jolloin epäiltiin myös kiinteistön pumppujen tehoa. Yhtiö asennuttikin uudet tehokkaammat pumput, mutta edelleenkään viemäröinti ei toiminut, joten yhtiö otti uudelleen yhteyttä vesilaitokseen, jolloin vesilaitos tarkasti uudelleen paineviemärinsä. Edelleenkään mitään toimintavikaa ei havaittu. Tällöin heräsi epäilys siitä, että yhtiön paineviemärissä voisi olla tukos tai, että se olisi painunut maatäyttöjen yhteydessä lyttyyn. Tästä syystä vesilaitos päätti kaivaa yhtiön paineviemärin liitoskohdan auki, jotta mahdollinen tukos voitaisiin sitä kautta tarkastaa. Liitoskohdan esille kaivamisen seurauksena helmikuussa 2012 tulikin ilmi, että yhtiön paineviemärin liitostyöt oli tehty virheellisesti vesilaitoksen toimesta. Poraamalla tehdyn liitoskohdan reikä oli jäänyt huomattavan vajaaksi suunnitellusta (poistettavaksi tarkoitettu putken seinämän osa oli jäänyt vaillinaisen porauksen takia paikoilleen) ja tämä aiheutti yhtiön paineviemärin toimimattomuuden. Liitoksen korjaamisen jälkeen viemäröinti on toiminut.

Vakuutusyhtiön päätös

Vesiliikelaitos teki vahingosta vakiintuneen käytännön mukaisesti vastuuvahinkoilmoituksen IF Vahinkovakuutus Oyj:lle, joka antoi asiassa 1.7.2013 päätöksen (liite 4). Vakuutusyhtiö katsoi, ettei vahinko vakuutusehtojen mukaan ole korvattava, koska kyseessä on taloudellinen vahinko, joka vakuutusehtojen mukaan korvataan vain kun vahinko on aiheutettu julkista valtaa käytettäessä, josta ei vahinkotapahtumassa ole ollut kyse.

Oikeudellinen arviointi

Turun Vesiliikelaitoksen yleisiä toimitusehtoja 1.9.2003 noudatetaan Vesiliikelaitoksen ja asiakkaan välisissä sopimussuhteissa liitettäessä kiinteistö laitokseen ja käytettäessä laitoksen palveluja. Ehtokohdan 8.5. mukaan laitos suorittaa tonttijohtojen liitostyön laitoksen johtoihin ja laitos vastaa suorittamistaan töistä kulloinkin voimassa olevien rakennusurakan yleisten sopimusehtojen mukaisesti.

Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen (YSE 1998) 25 §:n mukaan vastuu käsittää, ellei urakkasopimuksessa tai näissä yleisissä sopimusehdoissa muuta määrätä, kaikki ne vahingot, jotka aiheutuvat siitä, että urakkasopimuksen mukaiset velvollisuudet jäävät jossain suhteessa täyttämättä, tai jotka tämä muutoin aiheuttaa toiselle sopijaosapuolelle. Sopijapuoli ei kuitenkaan vastaa vahingoista, joita tämä ei ole voinut kaikkea mahdollista huolellisuutta noudattamallakaan välttää.

Ehdon perusteella vahingonkorvausvelvollisuus on sidottu tuottamukseen. Virheen korjaamiseen liittyvistä seuraamuksista urakoitsijan on oikeuskirjallisuudessa kuitenkin katsottu vastaavan tuottamuksesta riippumatta. Jollei muuta ole sovittu, kaikki aiheutetut vahingot tulevat korvattavaksi täyden korvauksen periaatteen mukaisesti, riippumatta vahingon luonteesta ja määrästä. Vahingonkorvauksen arvioinnissa tulevat ehdon lisäksi sovellettavaksi vahingonkorvausoikeuden yleiset periaatteet.

Vahinko on seurausta huolimattomuudesta, tuottamuksesta, liitostyötä suoritettaessa, joten Vesiliikelaitos on edellä mainittujen sopimusehtojen mukaan vastuussa vahingosta, kuten Vesiliikelaitos on itsekin todennut. Vesiliikelaitos on sittemmin myös kustannuksellaan huolehtinut virheen korjaamisesta.  Lausunnossa arvioitavaksi jää ovatko kaikki korvattavaksi vaaditut kustannukset seurausta virheellisestä liitostyöstä, Vesiliikelaitoksen tuottamuksesta, ja voidaanko vaadittuja kustannuksia pitää määrällisesti oikeina. 

Yhteenveto korvattavaksi vaadituista kustannuksista:

Uudet pumput                                          4.797,00 euroa

Pumppaamon vaihto, työ                         4.472,68 euroa

Uusi pumppuastia                                    7.524,77 euroa

Kopiokuluja                                                  41,83 euroa

Pumppaamon huoltoa                                140,00 euroa

Pumppaamon tyhjennykset                     1.081,67 euroa

Perusmaksu jätevedestä ja

arvio jätevedestä                                        133,40 euroa

Viemärin liitostyö v. 2010                          

työn osuus                                                  288,35 euroa

Lisätyölasku, tyhjennys                            4.655,54 euroa

Raksystemsin konsulttilaskut                   2.000,00 euroa

Turhaan käyneet moottorit, sähkö              100,00 euroa

Osakas Suonpään vaatimus                   

erilainen vaiva, murhe ja tilap.järjestelyt 1.000,00 euroa

Yhteensä                                                  26.235,24 euroa

Vahingoista suorassa syy-yhteydessä virheelliseen liitostyöhön ovat paineviemäröinnin toimimattomuuden ajalta jätevesien pois kuljettamisesta pumppuautotyhjennyksin syntyneet kustannukset 1.081,67 euroa, palautusvaade liittyen jätevesimaksuihin jätevesiviemärin toimimattomuuden ajalta 133,40 euroa ja ylimääräisestä sähkönkulutuksesta aiheutuneet kustannukset 100 euroa. Näiltä osin pidän vaatimuksia, esitetyt maksutositteet huomioon ottaen, sekä perusteiltaan että määriltään oikeina.

Niiltä osin kuin on vaadittu viemärin vuoden 2010 liitostyölaskun työnosuuden korvaamista, katson, ettei kustannuksen korvaamiselle ole perustetta, koska liitostyön virhe on sittemmin korjattu vesilaitoksen toimesta, eikä liitostyön korjaamisesta ole laskutettu yhtiötä. Ensimmäinen ja ainoaksi jäänyt kustannus liitostyöstä on siten oikea ja perusteltu. Vaatimus ko. kustannuksen korvaamisesta tulisi siten näkemykseni mukaan hylätä perusteeltaan, määrällisesti vaatimus on oikea.

Viemärin toimimattomuuden syytä etsittäessä yhtiölle on kuitenkin syntynyt myös muita kuluja, jotka vaikkakin ovat seurausta virheellisestä liitostyöstä, eivät suoranaisesti johdu yksinomaan siitä. Käytettävissä olevasta selvityksestä voidaan todeta, että vesilaitos on ennen liitoskohdan auki kaivamista ja vian syyn selviämistä, selvittänyt vikaa muulla tavoin ja muun muassa yhdessä yhtiön valvontakonsultin kanssa arvioinut viemäröinnin toimimattomuuden saattavan johtua yhtiön pumppujen tehosta. Jälkikäteen arvioiden liitoskohta olisi ollut tarkoituksenmukaista avata ennen pumppujen uusimista ja lisävahinkojen syntymistä.  Näitä lisävahinkoja ovat lvi-suunnitelmien muuttamiseen liittyvät kustannukset, uusien tehokkaampien pumppujen hinta asennuksineen (asiamieheltä 26.11.2013 saadun lisäselvityksen mukana vanhat pumput ovat menneet vaihdossa ja saatu hyvitys on huomioitu laskussa, jolla urakoitsija on laskuttanut pumpuista), pumppaamon vaihtoon ja pumppuastiaan liittyvät kustannukset maanrakennusurakoitsijoille aiheutuneine lisätöineen.

Koska lisävahinkojen perimmäisenä syynä on virheellinen liitostyö, josta aiheutuneet vahingot edellä kerrotuin tavoin korvataan niiden luonteesta ja välillisyydestä riippumatta, katson perustelluksi korvata myös lisävahingot, joiden syntymiseen vesilaitoksen tuottamus omalta osaltaan on edellä kerrotuin tavoin ollut vaikuttamassa, ja joita käytettävissä olevan selvityksen ja 26.11.2013 saadun lisäselvityksen perusteella pidän myös määrällisesti oikeina.

Mitä tulee asunto-osakeyhtiön osakkaan Lasse Suonpään vaateeseen hänelle henkilökohtaisesti virheellisestä työstä, tilapäisjärjestelyistä aiheutuneista materiaali ja työkustannuksista, joita osakas ei ole vaatinut yhtiöltä ja, joista Suonpää ei ole pyynnöstäkään esittänyt minkäänlaista tarkempaa selvitystä sekä haitasta (”erilainen vaiva ja murhe”), oikeutta korvaukseen tulee arvioida vesihuoltolain säännösten nojalla. Yleisiä toimitusehtoja sovelletaan ainoastaan vesihuoltolaitoksen ja asiakkaan, joka tässä on asunto-osakeyhtiö, väliseen sopimussuhteeseen.

Voidaan todeta, että vesihuollossa on viemäröinnin toimimattomuuden ajan ollut vesihuoltolain 27 §:ssä tarkoitettu virhe, koska ko. aikana vesihuoltolaitoksen palvelu ei ole vastannut sitä, mitä säädösten perusteella voidaan edellyttää. Lain 28 §:n 2 momentin mukaan virheestä aiheutunut taloudellinen vahinko (esinevahinkoon liittymätön ns. puhdas varallisuusvahinko) korvataan kuitenkin vain vesihuoltolaitoksen asiakkaalle eli sopimuskumppanille, samoin tuottamusperusteella korvattava välillinen vahinko (esim. vesihuollon virheestä aiheutunut olennainen haitta). Vaikka osakkeenomistajan oikeutta korvaukseen em. taloudellisesta vahingosta arvioitaisiin korvausoikeuden yleislain, vahingonkorvauslain nojalla, ei korvausvaade puhtaasta varallisuusvahingosta tulisi korvattavaksi, koska vahinko ei ole seurausta julkisen vallan käytöstä, eikä asiassa myöskään, oikeuskäytäntö huomioon ottaen, voida arvioida olevan laissa tarkoitettuja erityisen painavia syitä (vahingonkorvauslaki 5 luku 1 §). Vahingonkorvauslain nojalla haittakorvaus voi tulla maksettavaksi vain henkilövahingon yhteydessä.

Ottaen lisäksi huomioon, että näyttövelvollisuus aiheutuneista vahingoista on vahingonkärsijällä, joudun toteamaan, että lakiin perustuvaa velvollisuutta korvauksen maksamiseen Suonpäälle ei ole ja korvausvaatimus tulisi hylätä.

Johtopäätös

Asunto-Oy Haarlansalmen vaatimusten osalta kaston, että yhtiölle tulisi vaatimukset enemmälti hyläten suorittaa korvauksena virheellisen liitostyön aiheuttamista vahingoista 24.946,89 euroa. Lasse Suonpään oma 1.000 euron vaatimus tulisi hylätä sekä perusteeltaan että määrältään.

Asiassa on esitetty myös viivästyskorkovaade. Viivästyskoron maksamisvelvollisuudesta säädetään korkolaissa. Korkolain 7 §:n mukaan vahingonkorvaukselle, jonka määrän ja perusteen toteaminen edellyttää erityistä selvitystä, viivästyskorkoa on maksettava siitä lähtien kun 30 päivää on kulunut päivästä, jona velkoja esitti vaatimuksensa sekä sellaisen korvauksen perustetta ja määrää koskevan selvityksen, jota häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen huomioon myös velallisen mahdollisuudet hankkia selvitys. Asunto-osakeyhtiön lopullinen korvausvaade on saapunut 12.6.2013, joten näin ollen koronmaksuvelvollisuus alkaa 12.7.2013. Niiltä osin kuin Suonpää on yhtiön edustajana esittänyt korvausvaateen jo 11.6.2012, korko tulee näkemykseni mukaan maksaa jo 11.7.2012 lukien, koska vahingon syy on selvinnyt jo helmikuussa 2012 ja vaade on sisältänyt riittävän selvityksen aiheutuneista vahingoista. 11.6.2012 esitetystä vaateesta perusteeltaan ja määrältään oikeana voidaan pitää esitettyjä kustannuksia viemärin liitostyön puoliosuutta lukuun ottamatta (ks. edellä) eli 3.980,03 euroa.

Liite 1Yhtiön korvausvaatimus 11.6.2012 liitteineen

Liite 2Yhtiön korvausvaatimus 12.6.2013 liitteineen

Liite 3Lisäselvitys 26.11.2013

Liite 4Vakuutusyhtiön päätös 5.7.2013

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättänee hyväksyä Asunto-Oy Haarlansalmen kirjelmiin 11.6.2012 ja 12.6.2013 perustuvan vahingonkorvausvaatimuksen liittyen virheellisesti suoritettuun paineviemärin liitostyöhön ja päättänee vaatimuksen enemmälti hyläten, että yhtiölle suoritetaan korvauksena aiheutuneista kustannuksista yhteensä 24.946,89 euroa, josta 3.980,03 euroa laillisine viivästyskorkoineen 11.7.2012 lukien ja 20.966,86 euroa laillisine viivästyskorkoineen 13.7.2013 lukien. Osakas Lasse Suonpään vahingonkorvausvaatimuksen kaupunginhallitus päättänee hylätä kokonaisuudessaan.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.